Valoa sekä jaksamista elämään.

Hei.

Moni meistä kärsii pimeästä vuodenajasta, jota elämme parhaillaan. Mutta se ei tarkoita sitä, että sisäinen elämä olisi valotonta, ainakaan koko aikaa. Jos pienikin liekki valaisee pimeässä huoneessa, on helpompi olla. Tai jos luottaa siihen, että pimeimmänkin tunnelin päässä on valo, on helpompi olla. Vai mitä ajattelet?

Miten sinä aiot selviytyä pimeästä syksystä? Kuka tai mikä on tänään tuonut valoa sinun päivääsi? Voitko itse tuoda valoa toisen ihmisen elämään?

Jaetaan valoa toisillemme,
Pirkko-pappi
13124
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Kiitos, olen jo viikon ihmetellyt, missä on rauhoittava, yhteiskunnan puhe täältä.

Jatkakaa, vaikka poikki joku sanookin. Onko kirkon parisuhde tai muu terapia näille ihmisille avointa ja miten sinne pääsisi? Onko niin, ettei se toiminta ole viikottaista vaan jotenkin muuten.? Olisi kivaa kuulla täällä lisää, koska ollaan kaiken aikaa etseimässä terapiaa, ilmaisia ei ole ja mt-ongelamaispäitheiest eivät muista mennä lääkäriinkään aina. Infoa meille.

"Miten sinä aiot selviytyä pimeästä syksystä? Kuka tai mikä on tänään tuonut valoa sinun päivääsi? Voitko itse tuoda valoa toisen ihmisen elämään?"

Pimeys vähän masentaa, eikä ehdi ulos. Eilen kävin kävelemässä maantien viertä, tuli ihmisiä vastaan, enkä ollut sillä tuulella. Käännyin sitten metsään lenkkireitille, silleä oli lähietäisyydeltä silmiin efektejä, sain ajatukset lopulta sielleä vasta vaihtumaan. Tiereuna ei eilen ollut mieleinen, halusin katsella yksin metsää.

Äänestä
  • Hei vaan ja kiitos kommentistasi.

    Pimeys masentaa helposti, se on totta. Joitakin se vaivaa enemmän, toiset selviävät pimeän ajan yli helpommin. On ihan todettu ja tiedetty asia, että ulkoilu ja metsä, luonto auttavat alakuloon ja helpottavat oloa. Kun vaan saa itsensä ulos tai on aikaa lähteä liikkeelle. Tietysti tämä pimeä vuodenaika on haastava, juuri siksi että ulkonakin on pimeää niin monta tuntia vuorokaudessa, mutta aina kun mahdollista kannattaa lähteä liikkeelle. Kyllä se virkistää, jonka sinäkin totesit.

    Kysyt kirkon terapiasta, hyvä kun kysyit. Seurakunnissa tehdään paljonkin perhe- ja parisuhdetyötä. Se on kaikille avointa, luottamuksellista tietysti. Sinne pääsee soittamalla lähimpään seurakuntaan ja kysymällä, netistä voi etukäteen etsiä perhetyöntekijöiden, papi tai diakonin yhteystietoja. Perheneuvontaan voi myös soittaa, se on yleensä myös seurakunnan toimintaa. Kuinka usein siellä käydään ja kuinka kauan käyntejä jatketaan on aina tapauskohtaista, joskus riittää muutama käynti, mutta voi tarve kestää hyvinkin pitkään.

    Valoa syksyysi,
    Pirkko-pappi

    Äänestä

  • Kiitos vastauksesta. Katsellaan lisää tietoa.

    Äänestä

  • SeNeuvontaYm kirjoitti:

    Kiitos vastauksesta. Katsellaan lisää tietoa.

    Kirkko ei anna terapiaa. Kirkosta saa sielunhoitoa, jonka laatu on vaihteleva. Valitse sellainen pappi joka juorua asioitasi toisille.

    Äänestä

  • Kirkossa toimii myös koulutettuja pari- ja perheterapeutteja. Ja mitä jälkimmäiseen lauseeseen tulee, en tiedä mistä ammennat "tietosi". Onneksi sinun ei ole mikään pakko käyttää palvelujamme. Ne käyttävät, jotka niin haluavat.

    Pappi Elisabet

    Äänestä

  • kuunteleva_kirkko kirjoitti:

    Kirkossa toimii myös koulutettuja pari- ja perheterapeutteja. Ja mitä jälkimmäiseen lauseeseen tulee, en tiedä mistä ammennat "tietosi". Onneksi sinun ei ole mikään pakko käyttää palvelujamme. Ne käyttävät, jotka niin haluavat.

    Pappi Elisabet

    Koulutus on kyseenalaista samoin kirkon työntekijän soveltuvuus perheterapeutiksi. Minä tiedän mistä sinä ammennat, kirkon tyhjästä kaivosta. Kirkko ei auta niitä jotka haluavat apua.

    Äänestä

  • kuunteleva_kirkko kirjoitti:

    Kirkossa toimii myös koulutettuja pari- ja perheterapeutteja. Ja mitä jälkimmäiseen lauseeseen tulee, en tiedä mistä ammennat "tietosi". Onneksi sinun ei ole mikään pakko käyttää palvelujamme. Ne käyttävät, jotka niin haluavat.

    Pappi Elisabet

    Mitä jälkimmäiseen lauseeseen tulee,et tietystikään saa tietää, mistä tieto on lähtöisin, mutta uskon että sinulla kutkuttaisi tietää. Kaikkihan seurakunnan työyhteisössä tietävät, ketkä papit ja diakonit jakavat sanan, sakramentin ja avun lisäksi kuulemansa luottamukselliset asiat.

    Äänestä

  • Tyhjä_kirkko kirjoitti:

    Koulutus on kyseenalaista samoin kirkon työntekijän soveltuvuus perheterapeutiksi. Minä tiedän mistä sinä ammennat, kirkon tyhjästä kaivosta. Kirkko ei auta niitä jotka haluavat apua.

    Hei.
    Seurakunnassa autetaan päivittäin apua tarvitsevia. On ikävää, että käyt joka ketjussa mollaamassa ja yrität tehdä tyhjäksi kaiken mitä sanomme. Puhut kuitenkin perättömiä ja sellaista, joka ei pidä paikkansa.
    Pirkko-pappi

    1Äänestä

  • Sinä käyt monissa ketjuissa kertomassa valhetta. En usko sinun valehtelevan tarkoituksella, olet tietämätön. Kuunteleva kirkko on sinulle keino pysyä pois ihmisten luota. Intternetyhteys ei ole kohtaamista. Seurakunnassa kohdataan päivittäin apua tarvitsevia, mutta auttaminen on toinen asia. Näytä teoillasi, etteivät sanasi ole tyhjää.

    Äänestä

En minäkään usko, että seurakunta olisi huono, koska nillä ei ole yhteiskunnalle, lehdistölle ja yleisölle mitään työvelvollisuutta. Jotkut tyypit sisäpiirissä voivat saada jostain tietoa, kuten toimisto, nuoriso, siivous ym. ne jouruaa, jos joku juoruaa.

Mutta, ehkä voisi sanoa, että haluaa jutella vain niin, ettei sitä kirjata toimistossa tai jotain sellaista. Jos ei ole näitä muita, silloin luulisi olevan ok. Me saatiin papin kutsu aikoinaan perhetyöntekijän puheille, jos tarvitsemme. Siin, miksi tiedustelen asiaa nytkin, pappi neuvoi näin. Tähän kyllä vähän halauaisi uskoa.

Äänestä
  • No niin. Kirkko on olevinaan ymmärtäjä ja apua tarjoava instituutio. Tyhjää kumisee heidän ns empatia. Mistä tulisi se solmuruoskan käyttäjä, joka antaisi kyytiä näille ulkokullatuille leipäpapeille, jotka ovat hukassa oppinsa kanssa?

    Äänestä

No älä oikaise!!! Älä vaadi myöntämisiä!!! Anna asian ja äitisi olla!!! Mikä vittu tässä on niin vaikeaa sulle?!? MIKSI SÄ JANKUTAT MONTA VUOTTA TÄTÄ SAMAA????

Äänestä

Kommentoi aloitusta


kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Hei.

Moni meistä kärsii pimeästä vuodenajasta, jota elämme parhaillaan. Mutta se ei tarkoita sitä, että sisäinen elämä olisi valotonta, ainakaan koko aikaa. Jos pienikin liekki valaisee pimeässä huoneessa, on helpompi olla. Tai jos luottaa siihen, että pimeimmänkin tunnelin päässä on valo, on helpompi olla. Vai mitä ajattelet?

Miten sinä aiot selviytyä pimeästä syksystä? Kuka tai mikä on tänään tuonut valoa sinun päivääsi? Voitko itse tuoda valoa toisen ihmisen elämään?

Jaetaan valoa toisillemme,
Pirkko-pappi

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu