Voimat lopussa

Olen enemmän tai vähemmän kärsinyt pakko-oireista lähemmäs 20 vuotta, 6 vuotta sitten vahvasti mukaan tuli käsienpesu-rituaali, sitä ennen oli lähinnä ollut tarkastamispakkoa. Sain esikoisen tuolloin 6 vuotta sitten ja se varmasti osaltaan vaikutti asiaan, en halunnut saastuttaa häntä omien käsieni kautta.
Söin hetken silloin lääkkeitä ja tilanne rauhoittuikin, tukikäyntejä minulla on ollut samalla psykologilla jo 8 vuotta keskenmenon jälkeen ja hän siis vieläkin on pysynyt tukena.
3 vuotta sitten syntyi toinen lapsemme ja nyt pikkuhiljaa tilanne on karannut totaalisesti käsistä.
Kesän vauhkosin punkkien takia ja ajatuksena vahvasti että niitä on meidän piha täynnä, joten emme lapsiemme kanssa omassa pihassa aikaa viettäneet, onneksi kuitenkin leikkikentillä ja isovanhempien luona.
Heinäkuussa mieheni aloitti reissuhommat niin että on aina 3 vkoa reissussa ja 1vko kotona, joten se on varmasti ollut yksi syy tähän pahenemiseen, olen yksin vastuussa kahdesta lapsesta ja minähän teen kaikkeni ettei heille tule mitään. Minulla on seronil lääkitys aloitettu vähän yli viikko sitten ja nyt ma sain vielä rauhottavat siihen päälle mutta tuntuu ettei tästä tule mitään :(
Siitä päästäänkin tähän nykyiseen tilanteeseen, noro-pelkoon joka on aivan omissa mittasuhteissa. Siis pelkään että sitä on kaikkialla, siis aivan kaikkialla, tilanne räjähti käsiin kun mieheni 3 vkoa sitten lähti taas työreissulle ja olin suunnitellut meneväni ostamaan uudet kengät nuorimman lapsen kanssa ja menimmekin kauppaan, siellä sitten alkoi ahdistus että kun tämä on ainoa koko tätä kenkää niin joku on varmasti jo tätä kokeillut ja varmasti ollut sairas niinpä lähdimme toiseen kauppaan ja eiköhän siellä ollut ulkokäytävällä oksennusta muistuttava läntti(ei siis sata varmaa oliko edes sitä)yritin tietenkin sen kiertää ja menimme ostoksille, en sitten kuitenkaan saanut ajatusta pois mielestä ja niinpä menin ja palautin ostokset sillä ajatuksella että ovat noron vallassa. Tämän jälkeen olenkin kytännyt koko ajan mihin astun, siis koko ajan, ja jos vähänkään näen jonku läntin mistä en tiedä mitä on niin ahdistus iskee ja kotiin tullessa pahimmillaan vaatteet/kengät menee roskiin koska ovat likaisia.
Yritän järjellä miettiä että vaikka olisikin niin että astun oksennukseen, joo kengäthän likaantuu, mutta voiko sukat/housut ja muut, ja esim, eilen oli tilanne että uskon astuneeni jonkin ja kun tulin kotiin, jätin kengät ulos mutta kun riisuin kenkiä ja toinen sukka kosketti kenkää, noh sittenhän riisuin sukatkin eteisessä ja vein roskiin. Ja vaihdoin uudet sukat, mutta erehdyin menemään sitten eteiseen ajattelematta että olen ollut niillä saastuneilla sukilla siinä, ja sukat uudestaan vaihtoon ja nyt panikoin että pitäisikö pestä koko lattia kloriitilla, vaikka yritänkin ajatella että jos lattia olisi saastunut niin olemme jo eilen illan täällä olleet, aivan järkyttävä olo ja ei oikein voi kellekkää lääkärille soittaa että voiko noro tarttua tuohon malliin??? :(