En löytänyt selkeää (tai oikeastaan vaikea selkoistakaan) vastausta minua askarruttavaan (ja ajankohtaiseen) kysymykseen. Mitä tarkoittaa Kansliapäätös käräjäoikeudessa? Eli siis lähinnä se, että päättääkö asian vain ja ainoastaan se käräjäoikeuden tuomari joka on ollut istunnossakin vai onko siellä useampi ihminen tekemässä päätöstä? Pääkäsittely liittyy mm lapsen asumiseen yms ja on ristikuulustelut yms nauhoitettu käräjäoikeuden toimesta... Ja miksi ne nauhoitetaan jos se sama tuomari päättää asiasta kun teki kuitenkin muistiinpanojakin? Ja onko niissä nauhoitteissa esiin tulleet asiat/perättömät syytökset mahdollista nostaa esille asian edetessä mahdollisesti hoviin asti ? Ja kuunneellaanko/onko painoarvoa niillä hovissa? Tai voiko niitä käyttää/vaatia todisteeksi tehdessä rikosilmoitusta esim kunnianloukkauksesta?
Kanslian päätös
Moskovitsi
251
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olipa taas paljon kysymyksiä piilotettu.
Kansliapäätös tai -tuomio tarkoittaa, ettei tarvitse mennä istuntoon kuulemaan ratkaisua, vaan sen voi hakea annettuna päivämääränä oikeuden kansliasta.
Pääsääntö on että asian ratkaisee sama tuomari, kun kuulikin. Jos tuomarille sattuu jotain toinen tuomari voi myös tehdä, jos katsoo pystyvänsä sen tekemään pöytäkirjojen perusteella. Muistiinpanoihin laitetaan muuta kuin viralliseen pöytäkirjaan, kuten näkemys osapuolten reaktioista kerrottuihin asioihin yms.
Kenenkään kunniaa ei palauteta oikeudenkäynnillä mutta paljon melua saadaan kyllä aikaan ja uutta huomiota.
Yleensä hovissa kaikki leikitään uudestaan tai ainakin mistä ollaan erimieltä. (yleensä kaikesta) Käräjäoikeuden pöytäkirjaa voi käyttää hovissa todisteena esim vaihtelevasta tarinasta tms. Ja voi pöytäkirjoja käyttää myös todisteena rikosilmoitusta tehdessä.
Tuomion/päätöksen antamistapaan on kaksi vaihtoehtoa, joko julistetaan istunnossa tai annetaan kansliassa.
Istunnossa julistaminen tarkoittaa sitä, että istunnon jälkeen, jonkinlaisen tuomioharkintatauon (puoli tuntia- muutama tunti) jälkeen tuomioistuimen kokoonpano suullisesti julistaa, mikä on lopputulos ja perustelut asiassa. Ratkaisu toki kirjoitetaan sitten myöhemmin paperillekin, eli julistamisessa käytetty vapaamuotoisempi kieli kirjoitetaan täydellisiksi lauseiksi jne. Mutta, muutoksenhakuajat jne lasketaan siitä julistamisesta.
Kansliassa antaminen tarkoittaa taas sitä, että tuomio/päätös annetaan myöhemmin, ja se on lopullisessa kirjallisessa muodossa sitten ilmoitettuna päivänä ja kellonaikana valmis ja saatavissa (voidaan toimittaa myös sähköpostitset). Jos jutussa on paljon todistelua, ja paljon mietittäviä ratkaistavia kysymyksiä, saatetaan ottaa kansliaan, eli tuomioharkinta vie aikaa. Samoin aikataulusyistä, jos käsittely saadaan päätökseen vaikkapa klo 17.00 ja puheenjohtaja arvioi, että ratkaisun miettiminen ja saaminen julistamiskuntoon veisi vaikkapa 3 tuntia, niin ei jatketa työpäivää ja julisteta iltakahdeksalta vaan päästetään osapuolet lähtemään kotiin ja annetaan myöhemmin kansliassa. Yleensä 2 viikkoa, joskus työtilanteesta tai jutun laajuuden vuoksi voidaan ottaa pitempi aika tuomion/päätöksen laatimista varten.
Pitää siis muistaa, että ratkaisun lopputulos voi olla se helppo ratkaisu, mutta kun pitää myös laatia perustelut. Perustelujen laatiminen (pitää käsitellä todistelua, sekä kirjallisia että henkilötodistelun sisältöä) on se aikaa vievin osuus.
Todistelu tallennetaan sen vuoksi, että niin on säädetty. Joskus, kansliatuomiota annettaessa joudutaan kuuntelemaan osa tallenteista jos on "mennyt ohi korvien" jotain tai unohtunut. Jos on paljon kuultavia, niin aivan kaikkea kerrottu ei voi muistaa ulkoa eikä välttämättä omista muistiinpanoista löydy merkintää. Ei kaikkea tärkeää vältsisti huomaa kirjata muistiinpanoihin.