Oksentaminen

Hei! Kyllä jotkut lääkkeet saattavat aiheuttaa pahoinvointia ennen synnytystä, mutta harvemmin itse synnytyksessä oksennetaan...toivottavasti tästä oli jotain apua ; )

on yksilöllistä, mutta minulla on kaksi synnytystä takana ja kummallakin kerralla olen oksentanut aikalailla ennen ponnistusvaihetta. Sen verran muistan,et kummallakin kerralla kätilö on "höpöttänyt" et ai nyt tuli neljän sentin oksennus ja myöhemmässä vaiheessa et nyt tais tulla seitsämänsentin oksennus (Tarkoittanut et Auki sen verran). En tiiä onko muilla tämmösestä sanonnasta kokemusta, mut mulla kummallakin kerralla erikaupunki missä olen synnyttänyt ja tälläinen sanonta tullut vastaan...

Olen itse oksentanut molempien lapsien synnytyksessä. Muistaakseni silloin juuri kun supistukset olivat kovimmillaan.

Mulla oli kuule täysin sama pelko kun sulla! Ja olin todella ihan hysterian rajamailla sen asian kanssa! Kirjotin siitä tälläkin palstalla, eikä siitä oo kauaa aikaa.. Selaa vaikka vähän taaksepäin sivuja, voi löytyä..
Itse synnytys oli viime keskiviikkona. Sillon pelkäsin ihan sikana, että oksennan! En huolinut edes mitään kipulääkitystä sen takia! Pelkäsin, että tulee huono olo.. Ja sit rupes sen pelon ja jännityksen takia kyökättää. Kaukana ei se oksu ollut, mut ei kuitenkaan koskaan tullut! Piti vaan yrittää olla ajattelematta sitä, niin kyllä se siitä. Ja sitä paitsi, se kipu on niin mieletön, et se oksentaminen alkoi jossain vaiheessa tuntua "ihan samalta". Joten ota ihan rauhassa vaan, kyllä se hyvin menee! Mäkään en oksentanut, vaikka sitä pelkäsin kauheasti! Äitinikään ei oksentanut missään kolmessa synnytyksessään. Rauhoita vaan mielesi, hyvin se menee! Tsemppiä koitokseen! Käyhän sitten kertomassa miten kävi!

omani käynnistettiin ja kyllä; oksensin ilokaasun jälkeen - eikä yhtään hävetä vieläkään

Jos paniikin haluat, niin tässä paljon parempi aihe: Ponnistettaessa voi tulla loput peräruiskeesta pihalle. Jännitin tätä ekassa synnytyksessä, enkä ponnistanut kunnolla. (Ei tullut kuitenkaan kuin vauva ulos loppujen lopuksi).
Toisella kerralla huono olo tuli ihan ilman kipulääkkeitä johtuen supistuksista ja minulle tarjotusta ruoasta. Oksennus tuli sitten synnytyssalissa, kun olin ottanut yhden vedon ilokaasua. Mies piteli pahvisia kaarimaljoja ja vaihtoi aina uuteen yökkäilyjen välillä. Siinä tilanteessa se ei hävettänyt tippaakaan! Synnytys on muutenkin niin kaoottista (synnyttäjälle, ei henkilökunnalle), että niissä tuskissa ei enää millään ole mitään väliä.
Varsinaisessa ponnistusvaiheessa tuskin kukaan on oksennellut?

Moi!

Itse pelkäsin myös oksentamista. Mulle tulikin tosi huono olo johtuen Petidin-piikistä (kipulääke) ja olo parani kun sen vaikutus lakkasi (en siis kuitenkaan oksentanut). Ilokaasua otin laimennettuna eikä siitä tullut huono olo. Aion seuraavassa synnytyksessä jättää tuon petidinin väliin ja naukkailla tuota laimennettua ilokaasua kun se (laimennettukin)riitti mulle kipuihin.

Minä itse oksensin 16 tuntia taukoamatta. Jos olet nuorena kokenut kuukautiskipuja ja oksentanut niiden aikana, voit varautua oksentamaan myös synnyttäessäsi. Yleensäkin kipu saattaa aiheuttaa ihmisille pahoinvointia ja synnärillä sitä kipua varmasti tulee.

Mutta kuitenkin hengissä siitäkin selviää oksentaen tai ei.

Minä kans oksensin läpi synnytyksen, voimakkaimmin aina, kun olin jotain kipulääkettä saanut. Lisäksi olin kovassa kuumeessa ja kuume aiheuttaa minulle aina oksentelua. Viimeinen oksennus tuli, kun tyttö oli jo rinnalla imemässä ekaa kertaa..kerkisin huutaa, että nyt lentää laatta vauvan päälle, mut onneks isi ehti väliin kaarimaljan kanssa.. 8) Pikkasen se oksentelu ja kuume häiritsi, mutta kyllä siitä synnytyksestä niidenkin kanssa selvisi. Oli kyllä "hieman" heikko olo muutama päivä synnytyksen jälkeen, eikä ruoka maistunut ollenkaan. Synnytyssalissa ehdittiin olla 13h ennen kuin tyttö syntyi.

Sain lapseni 21 ja 19-vuotta sitten ja molemmilla kerroilla oksensin.
Oksentamiseni alkoi niin varhain ettei normaalisti tiedetä olevan raskaanakaan. Eli molemmat raskaudet oksensin yötä päivää tai ainakin oli huono-olo jatkuvasti. Ylenpalttinen oksentaminen vei sairaalaan ja tiputukseen ja tietenkin sairauslomalle.
Synnytyksessä oksensin myös monet kerrat. Toinen lapsistani käynnistyi vesien lähdöllä. Ja hänen kohdallaan oksensin vielä osatolle vietäessä käytävällä. Kun pääsin osastolle vauvani kanssa otti hoitaja heti kaarimaljan pois ja tuumasi ei näitä täällä enään tarvita ja heitti roskiin. En saanut sanottua kun tuli taas yrjö. No, samainen hoitaja tuumas että ei täällä osastolla kaarimaljoja ole. Oksentelu loppui vasta seuraavana päivänä.

Lapseni olivat syntyessään täysiaikaisia terveitä mutta pieniä ja helppoja muuten synnyttää, alateitse ilman välilihan leikkauksi ja ilman repeämiä. Että jotain hyvääkin oli. Paranin nopeasti lapsivuoteelta.