En tiedä kuuluisiko tämä paremminkin Terveys -alueelle, mutta täällä voi olla enemmän asiaa ymmärtäviä.
Taustoina kerrottakoon, että tässä esiintyvistä henkilöistä miehellä on pian ikää 24 vuotta ja naisella pian 20 vuotta. Yhteistä seurusteluaikaa on tullut reilu 8 kk ja kirjoittaja on mies. Kirjoitus koskee naisen yhdyntäkipuja jotka vievät häneltä halukkuuden rakasteluun kipujen takia. Seurustelun alkaessa olin täysin kokematon seksin suhteen ja naisella oli yksi kokemus, joka ei kovin hyvä kokemus ollut kuulemma.
Se taustoista. Nykyisellään suhde toimii muuten loistavasti vaikka kaukosuhteessa elämmekin vielä. Tämän suhteen aikana on rakastelukertoja kertynyt 3 kappaletta, joissa jokaisella kerralla naisella on ollut kipuja. Nainen on myöntänyt kivut aina vasta myöhemmin rakastelun jälkeen joten jokainen kerta ei ole hänelle ollut nautittavaa :( Minä miehenä kuitenkin haluaisin hänenkin pääsevän kivuistaan eroon taikka kipujen vähenevän jotta hänkin pystyisi nauttimaan. Ei se omakaan tyydytys mikään hyvä ole kun tietää toisen kivuista...
Tällä hetkellä varsinaisen rakastelun keskenämme korvaa kädet :) mutta itse tahtoisin muutakin kun ei se täysin korvaa "oikeata" rakastelua. Eli siis tyydytämme toinen toisemme käsin siis.
Naisen kertoman mukaan kipu tuntemuksia tulee heti ensityönnöistä lähtien samoin kuin käsin hyväiltäessä. Tässä vaiheessa tietysti tulee kaikille mieleen, että nainen ei ole valmis joten pidempää esileikkiä mukaan. Tämäkään ei oikein tunnu auttavan eikä liioin liukuvoide vaikkakin hieman vähentää kipu arkuutta. Kipu lievenee kyllä mikäli "vauhtiin" pääsee, mutta ei häviä.
Gynekologilla hän on käynyt (ei kylläkään nimenomaisesti tästä asiasta) eikä mitään poikkeavaa löytynyt. Ainoastaan antibioottikuurin sai viikkoa myöhemmin, mutta minkä takia - se jäi selvittämättä koska kys. lääkäri ei paikalla ollut.
Minua tämä asia hieman vaivaa. Olen yrittänyt olla jokaisella kerralla käsin hyväiltäessä mahdollisimman hellä ja vältän kivun tuottamista. Silti en enää uskalla mitenkään edes vihjata rakasteluun tai edes että kokeilisimme... Omat aloitteeni ovat jääneet viime kerroilla tekemättä, kun olen odottanut hänen aloitettaan hyväilyyn jolloin olen mukaan lähtenyt. Taustalla ajatus, etten painosta mihinkään, koska käsin hyväilykin voi sattua...
Haluaisin hänen nauttivan rakastelusta ilman kipuja ja siksi kysyn neuvoja/vinkkejä miten toimia.
Ohjeet tyyliin "jätä se, parempia naisia on maailma täynnä" saa jättää kirjoittamatta, sillä tämä nainen on se kenet minä haluan! Hänessä on niin paljon kaikkea muuta hyvää että ei se vaihdosta paranisi. Tämä "ongelma" on mielestäni ihan ratkaistavissa...
Taustoina kerrottakoon, että tässä esiintyvistä henkilöistä miehellä on pian ikää 24 vuotta ja naisella pian 20 vuotta. Yhteistä seurusteluaikaa on tullut reilu 8 kk ja kirjoittaja on mies. Kirjoitus koskee naisen yhdyntäkipuja jotka vievät häneltä halukkuuden rakasteluun kipujen takia. Seurustelun alkaessa olin täysin kokematon seksin suhteen ja naisella oli yksi kokemus, joka ei kovin hyvä kokemus ollut kuulemma.
Se taustoista. Nykyisellään suhde toimii muuten loistavasti vaikka kaukosuhteessa elämmekin vielä. Tämän suhteen aikana on rakastelukertoja kertynyt 3 kappaletta, joissa jokaisella kerralla naisella on ollut kipuja. Nainen on myöntänyt kivut aina vasta myöhemmin rakastelun jälkeen joten jokainen kerta ei ole hänelle ollut nautittavaa :( Minä miehenä kuitenkin haluaisin hänenkin pääsevän kivuistaan eroon taikka kipujen vähenevän jotta hänkin pystyisi nauttimaan. Ei se omakaan tyydytys mikään hyvä ole kun tietää toisen kivuista...
Tällä hetkellä varsinaisen rakastelun keskenämme korvaa kädet :) mutta itse tahtoisin muutakin kun ei se täysin korvaa "oikeata" rakastelua. Eli siis tyydytämme toinen toisemme käsin siis.
Naisen kertoman mukaan kipu tuntemuksia tulee heti ensityönnöistä lähtien samoin kuin käsin hyväiltäessä. Tässä vaiheessa tietysti tulee kaikille mieleen, että nainen ei ole valmis joten pidempää esileikkiä mukaan. Tämäkään ei oikein tunnu auttavan eikä liioin liukuvoide vaikkakin hieman vähentää kipu arkuutta. Kipu lievenee kyllä mikäli "vauhtiin" pääsee, mutta ei häviä.
Gynekologilla hän on käynyt (ei kylläkään nimenomaisesti tästä asiasta) eikä mitään poikkeavaa löytynyt. Ainoastaan antibioottikuurin sai viikkoa myöhemmin, mutta minkä takia - se jäi selvittämättä koska kys. lääkäri ei paikalla ollut.
Minua tämä asia hieman vaivaa. Olen yrittänyt olla jokaisella kerralla käsin hyväiltäessä mahdollisimman hellä ja vältän kivun tuottamista. Silti en enää uskalla mitenkään edes vihjata rakasteluun tai edes että kokeilisimme... Omat aloitteeni ovat jääneet viime kerroilla tekemättä, kun olen odottanut hänen aloitettaan hyväilyyn jolloin olen mukaan lähtenyt. Taustalla ajatus, etten painosta mihinkään, koska käsin hyväilykin voi sattua...
Haluaisin hänen nauttivan rakastelusta ilman kipuja ja siksi kysyn neuvoja/vinkkejä miten toimia.
Ohjeet tyyliin "jätä se, parempia naisia on maailma täynnä" saa jättää kirjoittamatta, sillä tämä nainen on se kenet minä haluan! Hänessä on niin paljon kaikkea muuta hyvää että ei se vaihdosta paranisi. Tämä "ongelma" on mielestäni ihan ratkaistavissa...
Vastaukset 12
Vanhimmat
Itselläni oli noin puoli vuotta kipuja seksin aloittamisen jälkeen, mutta ne häviävät ajan kanssa. En ole lääkäri, mutta luulen, että "immenkalvon rippeet" tms. aiheutti pitkään kipua neitsyyden menettämisen jälkeen. Päättelen näin, koska samaa on kokeneet monet naisystäväni. Eräs ystäväni sanoi, että hän tunsi jonkin "riekaleen" vaivaavan pitkään. Itse en havainnut mitään silmällä, mutta kipuja oli tosi pitkään. Eli harjoitusta kivuista huolimatta niin kyllä se siitä.
Hyvinkin mahdollista että "rippeet" aiheuttavat kipua. Tällaista näkökulmaa en ole tullut edes keksineeksi, mutta tarkemmin ajatellen se on hyvin selvä asia. Kiva tietää, että kivutkin häviävät ajan ja harjoittelun myötä - tai ainakin alkavat vähenemään :)
Harjoitusta siis kuten kirjoitit. Tiedän kyllä, ettei nainen ole "heti-valmis" vaan noina kertoina olen pyrkinyt esileikkiä pidentämään, mutta ilmeisesti pitää sitä minun vielä harjoitella, opittavaa on aina kun on kyse toisesta ihmisestä ;)
Itsellä ei kuuteen vuoteen ollut minkään laisia kipuja. Ilmenivät nyt vasta uuden miehen myötä. Syytän edelleen joko liian kookasta penistä taikka liian tiukkaa alapäätäni tms.
Koska mitään vikoja ei ole löytynyt ja liukuvoiteet ei auta jne
Minulla ei ole ollut kipuja ennen lapsen syntymää, mutta sen jälkeen en ole kostunut ja aina on sattunut. Kaikki on kuulemma alapäässä ihan normaalia, sanovat lääkärit. Tällaista kai se on sitten lopun elämää, aina sattuu.. ei yhtään mukavaa. Olen nyt 22v. Olen itsekkin miettinyt mikä minua vaivaa ja onko asialle tehtävissä jotain? Osaako kukaan neuvoa tai antaa vinkkejä, tai onko kukaan kokenut vastaavaa.
lääkäri sanoi, että vedä burana puoli tuntia ennen yhdyntää, ettei satu. En kyllä lääkkeitä viittis alkaa ottamaan panon takia =)
Tosi hyvä etä kommunikoitte keskenänne. Yhdyntäkipuihin voi olla monia syitä, osa rakenteellisia, esim. endometrioosi, osa puolestaan psykofyysisia.
Jos yhdyntäkipu häviää tai vähenee yhdynnän aikana, kyseessä ei luultavasti ole rakenteellinen syy (rakenteellinen ongelma ei häviä/vähene rakennetta ärsyttämällä). Siksipä voisin kuvitella, että kyseessä on psykofyysinen ongelma, esim. tietoisesta tai tiedostamattomasta jännittämisestä johtuva.
Psyykkinen jännitys voi purkautua fyysisenä jännityksenä. Tämän voit käsin kosketellen havaita esim. emättimen suulla olevasta rengaslihaksesta, joka tuntuu yhtä kovalta kuin suonenvetoinen sääri ja joka yhdynnässä tuntuu esteenä. Kuten suonenvetoisessa sääressä myös tähän lihakseen sattuu kovasti, erityisesti hangatessa. Lihaksen saa rentoutumaan sormin/peniksellä silittelemällä (peniksellä niin, että annetaan peniksen pään levätä esteen ulkopuolella kunnes este pehmenee ja poistuu), mutta jännityksen saa kokonaan poistettua vain saamalla naisen rentoutumaan myös psyykkisesti.
Ja jos onnistutte toimittamaan peniksen emättimeen, koko emättimen rentouttaminen onnistuu parhaiten niin, että yhdessä sisääntyönnössä kestää 15-30 sekuntia, samoin ulosvedossa. Hyvin hidas etenemistahti antaa aikaa sekä naisen psyykelle että fysiikalle, vaikka se on rankempaa miehen selkä- ja reisilihaksille.
Psyykkistä rentoutumista voi edistää mm. antamalla naisen ymmärtää, että mitään ei tapahdu nopeasti, että jos sattuu ja nainen kertoo siitä, niin lopetetaan toiminta heti, että ei ole pakko antaa jos ei tunnu siltä, että haluat antaa hänelle hyvän olon. Lisää ohjeita www.sexpo.fi .
Piti vielä lisätä, että ei kannata pelätä aloitteen tekemistä: jos lakkaat täysin tekemästä aloitteita, voi naisystäväsi tulkita sen niin, että et enää halua häntä (ja tämä vähentää myös hänen aloitehalukkuuttaan).
Sen sijaan, osoita fyysistä hellyyttä myös muulloin kuin tilanteissa, jotka voisivat johtaa rakasteluun. Näin ei teille kummallekaan tule sellainen olo, että jokainen halaus/suukko tarkoittaa vonkaamista. Lisäksi fyysisen hellyyden ei tarvitse johtaa rakasteluun edes sängyssä. Ja osoita toiminnallasi koko ajan, että ajattelet enemmän hänen hyvää oloaan kuin omaasi (niinhän hänkin tekee, koska kertoo sinulle vasta jälkeenpäin, että rakastelu sattui, vaikka hänen puoleltaan sillä on ikävänä seurauksena se, että rakastelua oppii pelkäämään, jos se aina sattuu). Hyvässä parisuhteessa myös sukupuolielämä kehittyy koko ajan mahdollisimman suuressa yhteisymmärryksessä ja yhteisymmärrystä voidaan luoda vain kommunikoimalla, niin keskustelemalla, kuin ruumiinkielelläkin.
Olen hieman itsekin ollut tuolla linjalla, että kivut voivat olla psykofyysisia eli olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa rakastelun tuottama kipu aiheuttaa jo etukäteen jännitystilan joka entisestään vaikeuttaa asiaa ja lisää kipuherkkyyttä. Toisaalta hän on myös kertonut muistaakseni, että omin käsin tulee alkuun samanlainen kipuaistimus. Johtuneekohan siitä, että jännitystila on kasvanut aikaa myöten niin paljon, ettei itse kokeilemallakaan meinaa onnistua kivuitta...
On kyllä kertonut, että kipu ei ole täysin "korvien välissä" kun em. tapaista hänelle kertoilin - uskon häntä ja kipujen olevan oikeita eikä haamukipuja.
Kirjoitit rengaslihaksesta. En vielä ole sen paremmin tutustunut tähän asiaan, mutta voin kyllä sanoa että mainitsemasi "este" tuntuu ja tämä on pehmennyt/rentoutunut yhdynnän aikana. Sen on huomannut muutenkin; tyttöystävästä tulee rakastelun aikana jotenkin rentoutuneempi ja liikkuvaisempi. Alussa hän on hyvin passiivinen liikkeissään tai ei liiku lainkaan ja jännittyneen oloinen - syystäkin tietysti, koska lihakset ovat jännittyneinä eikä hankaus oikein mukavalta tunnu. Hankauksen tuomaa huonoa tunnetta olemme vähentäneet liukuvoiteella.
Kiitän myös neuvostasi emättimen rentouttamiseen :) Hitaasti olemme aina aloittaneet, mutta tuo neuvosi on vielä kokeiltava.
Juuri niin, mikäli alan enemmän pelkäämään aloitteen tekemistä se kääntyy pian minua vastaan. Tämä vain on ollut minulle hieman kaksipiippuinen juttu. Toisaalta tekisin aloitteita enemmän, mutta silloin hänestä voisi alkaisi tuntumaan "millainen seksihullu tuo on ?". Ja taas toisaalta mikäli niitä ei tee, hänestä voi alkaa tuntumaan etten enää pidä häntä haluttavana vaikka oikeasti häntä haluankin.
Hellyyttä meillä kyllä osoitetaan. Halauksia ja suukkoja tulee annettua pitkin päivää kummankin aloitteesta milloin missäkin. Vaikkakin myönnän, että olen luonteeltani sellainen joka ei ihan helposti julkisilla paikoilla suukottele vaikka tyttöystävä sitä tekisikin. Olen kyllä alkanut "parantamaan" tapaani tämän suhteen, mutta oman luonteenpiirteen muuttaminen ei käy hetkessä :)
Fyysisillä osoituksilla en mielestäni ole juurikaan rakasteluun viitannut, toivottavasti hän on oikein ne ymmärtänyt. Enemmän minä hänen hyvää oloaan ajattelen kuin itseni. Illalla usein tulee harjattua pitkiä kiharaisia hiuksia, hierottua niska/hartia seutua (nyt tosin jäänyt hieman...) ja välillä jalkoja että jalkapohjia :) Nukuttua tulee aina toisiin kietoutuneena hänen lempinukkumisasennossaan :)
Eli hellyyden osoituksia ei juuri pitäisi puuttua. Tosin joskus olen toivonut, että hän hellisi välillä enemmän ihan vain vaikka silittelemällä ilman eri pyyntöä. Yhtälailla minä siitä pidän vastaanottajana kuin hänkin.
Oletko kokeillut sellaista, että koskettelet tyttöystävääsi kaikkialta muualta kuin sieltä ja teet selväksi, että kaikkialle muualle kosket, muttet sukupuolielimiin.
Sanot, että jatkat sitä niin kauan, kunnes tyttösi itse haluaa kosketeltavan myös sinne. Sitten, kun kosket genitaalialueelle, sanot, että esim. vain kosket, et yritä väkisin tuottaa nautintoa tai mennä pidemmälle. Pitäydyt siinä.
Eli ikään kuin teet selväksi, että menet pidemmälle vasta sitten, kun tyttöystäväsi suorastaan pyytää sitä. Eli että ei automaattisesti yritetä enempää. Eikä mitään paineita varsinaisesta nauttimisesta (orgasmista tms.), vaan tutustumisesta hänen kehoonsa. Niin, että nautinto voi sitten tulla mahd. itsestään, kun tottuu ihan tavalliseen kosketteluun.
Eli poistetaan sellainen PAKKO. Pakko tuntea sitä tai tehdä tätä. Keskityt ainoastaan häneen ja hänen tottumiseensa sinun kosketukseesi.
Se voi ottaa aikaa, mutta uskon olevan vaivan arvoista. Ei siinä ainakaan mitään häviä.
Itse olen myös jännittänyt paljon aikoinani ja olen huomannut siihen auttavan vain se, että edetään minun ehdoillani. Eli minun pitää itse aktiivisesti haluta aina enemmän ennen kuin pystyn nauttimaan ja rentoutumaan. Samoin pitää tottua toisen kosketukseen ilman mitään tavoitteita tai vaatimuksia.
Aikaisempien vastauksien pohjalta on nyt mielessä tällaista:
- haluttomuus tarinan naisella ei ole haluttomuutta sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan johtuu jännistystilasta (minkä jo arvelinkin näin olevan ennen kuin tänne alunperin kirjoittelin)
- Lissu kirjoitteli kaksi hyvää viestiä joiden ansiosta minulle jäi muutamia hyviä neuvoja ja ohjeita päähän
- harjoitus ja jännityksen pois saaminen ovat avainasemassa, koska käsittääkseni tässä ei ole kyse rakenteellisesta vaivasta eli tuosta Lissun mainitsemasta endometrioosista
- hellyyttä, hellyyttä ja hellyyttä, Sitä ei ole koskaan liikaa missään elämäntilanteessa :)
Olen hänelle kertonut, että hänen vaivansa ei ole ainoastaan hänen ongelmansa ja hänen selvitettävä. Kummankin hyvästä olosta tässä loppujen lopuksi on kyse, joten yhdessä se pitää selvitelläkin.
Toinen juttu mikä voi myös olla jännityksen takana on hänen kriittinen suhtautuminen ulkoiseen olemukseensa. Hänen sanojensa mukaan, jota ei pahalla tarkoittanut, minä olen laiha. Myönnän kyllä, etten ole normaalissa painoindeksissä pituuden ja painon suhteen, mutta en kumminkaan ole mikään "luuviulu". Varaa siis olisi painoa nostaa, mutta minkäs teet kun on tyyppiä joka ei painoansa helposti saa nousemaan. Armeijan aikana se nousikin, mutta palautui hiljalleen takaisin kotiuduttuani.
Eli siis, hänellä on jonkinasteinen jännitys esiintyä edessäni kun ajattelee mitä mieltä olen hänen olemuksestaan, vaikka nimenomaan olen kertonut että en pelästy ulkoista olemustasi ja tahtoisin välillä enemmänkin katsella. Mielestäni hän on vartaloltaan sopusuhtainen, mutta ei meinaa "uskoa" että minä pidän hänestä sellaisena kuin on.
Tiedän että hän lukee tätä viestiketjua kun kerroin tänne kirjoittaneeni ja siksi toivon ettei edellinen juttu ollut "liikaa". Halusin vain tuoda tuotakin kanttia esiin jahka sillä on oma pieni merkityksensä.
Naisen yhdyntäkivut voivat johtua periaatteessa 3 syystä: 1. paikat ovat vielä liian kireät, jolloin kipu kyllä laantuu niiden löystyessä käytössä, 2. Emätinkouristus, joka aiheutuu yhdynnän pelosta ja on tahaton, tällöin turvallisuus parisuhteessa ja psyykkinen preppaus esim,. psykologin luona olis paikallaan, tai 3. vulvodyniasta, joka onkin sitten se hankalampi juttu. Jos naisellasi ei ole muita oireita kuin kipu just silloin yhdynnässä tai hyväilessä eikä se ole terävää ja hiukset pystyyn nostattavaa, ei hätää! Joten ei sitten kuin "venyttelemään" varovasti.
Minulla on sama ongelma. Olen 25-vuotias nainen, kerran ollut yhdynnässä, jolloin aluksi sattui paljon, lopulta helpotti kun vain väkisin työnnettiin. Ajattelin kivun johtuvan immenkalvosta, mutta nyt en ole niin varma...
Muuten voisi ajatella, että kysymys on vain kokemattomuudesta, mutta myös minulla ongelma on sitä luokkaa, että itsekään en pysty kuin sormen laittaa sisääni (liukasteen kanssa). Uskoisin tuntevanikin sen kiristävän lihaksen, ja siis kyseessä on varmaankin juuri tuo emätinkouristus. (Vai onko emätinkouristus kivulias silloinkin, kun mitään ei vielä työnnetä sisään? Minä tunnen kivun vain, jos väkisin yritän työntää. Ellen yritä väkisin, on tunne vain sellainen etten löydä paikkaa mihin työntää.)
Omalla kohdallani kyse on kai siitä, että jostain ihmeen syystä kaikenlainen "sisään tunkeutuminen" on aina ollut minulle kauhistus. Vasta aivan viime kuukausina olen pystynyt käyttämään tamponia! Niin onnettomalta kuin se kuulostaakin, se on jo aika merkittävä edistysaskel minulle, kun jokunen vuosi sitten vielä itkeskelin sitä, että kunpa koko reikää ei olisikaan niin ei ikinä tarvitsisi sinne mitään työntää. Jokin aika sitten ajatuskin tamponin laittamisesta sai koko alavatsani kovettumaan kivikovaksi.
Jostain ihmeen syystä siis tuohon sisääntyöntymiseen liittyy jotain hyvin perustavanlaatuista pelkoa, joka on hyvin alitajuista, sen lisäksi että on osin tietoistakin. Nykyään sentään se ei ole ajatuksena kauhea (ennen tulin itkuiseksi tosiaan jo ajatuksesta, tunsin suurta huonoutta ja kykenemättömyyttä kun en pystynyt johonkin niin normaaliin), mutta kroppa on kuitenkin eri mieltä. Edelleenkin pienikin ajatus siitä, että itse tai joku muu jotain sisääni työntäisi, pistää tuon luonnon oman siveysvyön toimintaan. Tuntuu jotenkin toivottomalta, kun edes itse en pysty itseäni tyydyttämään. Kiihottunut olo katoaa heti, kun tulee ajatus työntää jotain sisääni.) Ei pitäisi kai olla ainakaan suorituspaineita. Vaikka toisaalta olen kai itse itseni pahin tuomitsija.
Eipä kai vikoihini kärsivällisesti suhtautuvasta kumppanistakaan paljon olisi apua, jos en ensin itse suhtautuisi itseeni samalla tavalla...