Hei teille kaikille Suomi24-lukijoille,
Olen esikoiskirjaa aloittava nainen, jolla on pitkään hautonut päässä ajatus kirjoittaa kansien väliin tarinoita heistä, jotka kasvoivat äidittä. Isien lähteminen ja yksinhuoltajaäitien elämä on harmillisen tuttu ilmiö mutta yleisestä keskustelusta jää usein uupumaan näkökulma ja kokemus siitä, kun lähtijä onkin äiti.
Etsin nimenomaan vapaaehtoisesti lähteneiden äitien taakseen jättämiä lapsia, jotka kasvoivat vailla äidin läsnäoloa. Itselläni on jaettavana yksi näistä tarinoista; henkilökohtainen kokemus äidistä, joka jätti lapset isän huomaan ja lapun keittiön pöydälle eikä sittemmin palannut. Suomessa tilanne on harvinaisempi, mutta ei kuitenkaan yksittäistapaus lainkaan. Jos Sinustakin aihe saisi saada enemmän ääntä ja olisit kiinnostunut jakamaan tarinaasi, kirjoita minulle. Kerro, mitä haluat. Jos epäröitkin tarinasi jakamista julkisesti, kerro vaikka se vain minulle, nimettömänä tai nimelläsi - kuten haluat.
Teen tällä hetkellä pohjatyötä aiheesta. Tie tarinoista kansien väliin tulee olemaan pitkä, mutta vuosien pohdinnan jälkeen olen varma, että tälle teokselle voitaisiin saada ääni. Kuuluva, säröillä ja herkkyydellä elävöitetty ääni ja kuvaus siitä, millainen on äidittä jääneen lapsen tarina.
Olen vastaanottavainen, ja kiitollisena jo nyt, jos kirjoitat minulle.
[email protected]
--
Jos aihe ei ole omakohtainen mutta koet asian tärkeäksi, jätä alle kommenttisi ja pidä näin keskustelua jonkin aikaa näkyvissä jotta saisin sille hieman näkyvyyttä ja he, joita asia koskee, voisivat löytää viestini. Kiitos Sinulle.
Olen esikoiskirjaa aloittava nainen, jolla on pitkään hautonut päässä ajatus kirjoittaa kansien väliin tarinoita heistä, jotka kasvoivat äidittä. Isien lähteminen ja yksinhuoltajaäitien elämä on harmillisen tuttu ilmiö mutta yleisestä keskustelusta jää usein uupumaan näkökulma ja kokemus siitä, kun lähtijä onkin äiti.
Etsin nimenomaan vapaaehtoisesti lähteneiden äitien taakseen jättämiä lapsia, jotka kasvoivat vailla äidin läsnäoloa. Itselläni on jaettavana yksi näistä tarinoista; henkilökohtainen kokemus äidistä, joka jätti lapset isän huomaan ja lapun keittiön pöydälle eikä sittemmin palannut. Suomessa tilanne on harvinaisempi, mutta ei kuitenkaan yksittäistapaus lainkaan. Jos Sinustakin aihe saisi saada enemmän ääntä ja olisit kiinnostunut jakamaan tarinaasi, kirjoita minulle. Kerro, mitä haluat. Jos epäröitkin tarinasi jakamista julkisesti, kerro vaikka se vain minulle, nimettömänä tai nimelläsi - kuten haluat.
Teen tällä hetkellä pohjatyötä aiheesta. Tie tarinoista kansien väliin tulee olemaan pitkä, mutta vuosien pohdinnan jälkeen olen varma, että tälle teokselle voitaisiin saada ääni. Kuuluva, säröillä ja herkkyydellä elävöitetty ääni ja kuvaus siitä, millainen on äidittä jääneen lapsen tarina.
Olen vastaanottavainen, ja kiitollisena jo nyt, jos kirjoitat minulle.
[email protected]
--
Jos aihe ei ole omakohtainen mutta koet asian tärkeäksi, jätä alle kommenttisi ja pidä näin keskustelua jonkin aikaa näkyvissä jotta saisin sille hieman näkyvyyttä ja he, joita asia koskee, voisivat löytää viestini. Kiitos Sinulle.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Nostan vielä keskustelua.
Huhuilen sinua yhä. Sinua, joka tunnistat itsesi ja haluaisit kirjoittaa minulle.
isättömänä kasvaneet perättömin selvityksin, lausumin, vieraannuttamisin tuomioistuimessa lapsen olosuhteista-