Ihminen, jonka synnit on pyyhitty pois anteeksiantamuksen evankeliumilla, on autuas. Pyhäpäivä on tuttu sana kaikille Päivämiehen lukijoille. Pyhäpäivästä minulle tulee mieleen jumalanpalvelus ja seurat. Jumalanpalveluksessa ja seuroissa saamme kuulla Jumalan sanaa.
Kirkossa ja seuroissa saamme kokea myös pyhien yhteyttä. Erityisesti pyhäinpäivänä koemme yhteyttä myös niihin uskovaisiin, jotka ovat kohdanneet kuolemansa Kristukseen turvautuen.
Kristuksen kautta pyhä
Pyhä on Raamatun peruskäsite. Sen hepreankieliset vastineet tarkoittavat erotettua ja viittaavat asemaan tai tilaan, joka eroaa aikaisemmasta. Ensimmäisessä Samuelin kirjassa todetaan: ”Vain Herra on pyhä, ei ole toista, meidän Jumalamme yksin on luja kallio” (1. Sam. 2:2).
Psalmien kirjassa itse Jumala antaa todistuksen ihmisestä: ”Herra katsoo taivaasta maan ihmisiin, hän tutkii, onko kellään ymmärrystä, onko ketään, joka etsii Jumalaa. Kaikki ovat luopuneet hänestä – – kelvottomia kaikki tyynni! Ei ole ketään, joka tekee hyvää, ei yhtäkään.” (Ps. 14:2–3.)
Jos tämä on Raamatun todistus ihmisestä, miksi vietämme pyhäinpäivää tai miksi puhumme pyhästä yhteisestä seurakunnasta? Miksi Jeesus pyhäinpäivän evankeliumissa puhuu autuaista ihmisistä?
Vastauksen kysymykseen saamme Heprealaiskirjeestä: ”Kristus sitä vastoin on uhrannut yhden ainoan syntiuhrin ja asettunut pysyvästi istuimelleen Jumalan oikealle puolelle. Hän on jo yhdellä ainoalla uhrilla tehnyt pysyvästi täydellisiksi ne, jotka pyhitetään. Tästä todistaa meille myös Pyhä Henki.” (Hepr. 10:12, 14–15.)
Kristinoppimme mukaan seurakunta on pyhä, koska Kristuksen henki vaikuttaa siinä (KO 1948, 46). Efesolaiskirjeestä voimme lukea, kuinka ”Kristus rakasti seurakuntaa ja antoi henkensä sen puolesta pyhittääkseen sen” (Ef. 5:25–26).
Hengellisesti köyhä ja nälkäinen
Kristuksen työ jatkuu Pyhän Hengen työnä hänen seurakunnassaan. Sieltä saarnataan Pyhän Hengen voimalla parannusta ja syntien anteeksiantamusta.
Ihminen, joka haluaa uskoa syntinsä anteeksi, on Pyhän Hengen pyhittämä. Hän on autuas, sisäisesti onnellinen ihminen, jolla on sydämessään hyvä henki. Tällainen ihminen oli myös kuningas Daavid, joka kuvasi sisäistä oloansa autuaaksi: ”Autuas se, jonka pahat teot on annettu anteeksi, jonka synnit on pyyhitty pois. Autuas se ihminen, jolle Herra ei lue viaksi hänen syntiään ja jonka sydämessä ei ole vilppiä.” (Ps. 32:1–2.)
Jeesus kuvaa autuasta ihmistä hengellisesti köyhäksi. Uskovaisen ihmisen autuus ei tule omien tekojen kautta, vaan heidän nimensä on elämän kirjassa Kristuksen ansion tähden.
Me, jotka uskomme, saamme kokea pyhien yhteyttä perille päässeiden Jumalan lasten kanssa. Saamme tuntea samaa hengellistä nälkää ja janoa, jota ennen uskoneet kokivat. Koemme samaa vierautta, jota ennen uskoneetkin kokivat eläessään. Haluamme armahtaa toinen toisiamme, niin kuin uskossa pois nukkuneetkin tekivät.
Taivasta varten
Pyhäinpäivä muistuttaa siitä, että ihmisen on tärkeää uskoa syntien anteeksiantamukseen, ruumiin ylösnousemukseen ja iankaikkiseen elämään. Saamme muistuttaa itseämme ja toinen toisiamme, että emme usko tätä aikaa varten.
Uskossa kuolleiden rakkaittemme muisto rohkaiskoon meitä uskon kilvoitukseen. Vaikka tunnemme oman turmeltuneisuutemme ja heikkoutemme, Pyhä Henki tahtoo olla pyhittäjämme, puolustajamme ja lohduttajamme, jotta jaksaisimme elää Jumalan mielen mukaisesti.
”Jumalan armo on näet ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille, ja se kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään hillitysti, oikeamielisesti ja Jumalaa kunnioittaen tässä maailmassa, kun odotamme autuaan toivomme toteutumista, suuren Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kirkkauden ilmestymistä” (Tiit. 2:11–13). Kristuksen tullessa Jumalan kansa saa elää kirkastettuna ja riemuitsevana seurakuntana ja nauttia pyhien yhteydestä taivaassa.
Kirkossa ja seuroissa saamme kokea myös pyhien yhteyttä. Erityisesti pyhäinpäivänä koemme yhteyttä myös niihin uskovaisiin, jotka ovat kohdanneet kuolemansa Kristukseen turvautuen.
Kristuksen kautta pyhä
Pyhä on Raamatun peruskäsite. Sen hepreankieliset vastineet tarkoittavat erotettua ja viittaavat asemaan tai tilaan, joka eroaa aikaisemmasta. Ensimmäisessä Samuelin kirjassa todetaan: ”Vain Herra on pyhä, ei ole toista, meidän Jumalamme yksin on luja kallio” (1. Sam. 2:2).
Psalmien kirjassa itse Jumala antaa todistuksen ihmisestä: ”Herra katsoo taivaasta maan ihmisiin, hän tutkii, onko kellään ymmärrystä, onko ketään, joka etsii Jumalaa. Kaikki ovat luopuneet hänestä – – kelvottomia kaikki tyynni! Ei ole ketään, joka tekee hyvää, ei yhtäkään.” (Ps. 14:2–3.)
Jos tämä on Raamatun todistus ihmisestä, miksi vietämme pyhäinpäivää tai miksi puhumme pyhästä yhteisestä seurakunnasta? Miksi Jeesus pyhäinpäivän evankeliumissa puhuu autuaista ihmisistä?
Vastauksen kysymykseen saamme Heprealaiskirjeestä: ”Kristus sitä vastoin on uhrannut yhden ainoan syntiuhrin ja asettunut pysyvästi istuimelleen Jumalan oikealle puolelle. Hän on jo yhdellä ainoalla uhrilla tehnyt pysyvästi täydellisiksi ne, jotka pyhitetään. Tästä todistaa meille myös Pyhä Henki.” (Hepr. 10:12, 14–15.)
Kristinoppimme mukaan seurakunta on pyhä, koska Kristuksen henki vaikuttaa siinä (KO 1948, 46). Efesolaiskirjeestä voimme lukea, kuinka ”Kristus rakasti seurakuntaa ja antoi henkensä sen puolesta pyhittääkseen sen” (Ef. 5:25–26).
Hengellisesti köyhä ja nälkäinen
Kristuksen työ jatkuu Pyhän Hengen työnä hänen seurakunnassaan. Sieltä saarnataan Pyhän Hengen voimalla parannusta ja syntien anteeksiantamusta.
Ihminen, joka haluaa uskoa syntinsä anteeksi, on Pyhän Hengen pyhittämä. Hän on autuas, sisäisesti onnellinen ihminen, jolla on sydämessään hyvä henki. Tällainen ihminen oli myös kuningas Daavid, joka kuvasi sisäistä oloansa autuaaksi: ”Autuas se, jonka pahat teot on annettu anteeksi, jonka synnit on pyyhitty pois. Autuas se ihminen, jolle Herra ei lue viaksi hänen syntiään ja jonka sydämessä ei ole vilppiä.” (Ps. 32:1–2.)
Jeesus kuvaa autuasta ihmistä hengellisesti köyhäksi. Uskovaisen ihmisen autuus ei tule omien tekojen kautta, vaan heidän nimensä on elämän kirjassa Kristuksen ansion tähden.
Me, jotka uskomme, saamme kokea pyhien yhteyttä perille päässeiden Jumalan lasten kanssa. Saamme tuntea samaa hengellistä nälkää ja janoa, jota ennen uskoneet kokivat. Koemme samaa vierautta, jota ennen uskoneetkin kokivat eläessään. Haluamme armahtaa toinen toisiamme, niin kuin uskossa pois nukkuneetkin tekivät.
Taivasta varten
Pyhäinpäivä muistuttaa siitä, että ihmisen on tärkeää uskoa syntien anteeksiantamukseen, ruumiin ylösnousemukseen ja iankaikkiseen elämään. Saamme muistuttaa itseämme ja toinen toisiamme, että emme usko tätä aikaa varten.
Uskossa kuolleiden rakkaittemme muisto rohkaiskoon meitä uskon kilvoitukseen. Vaikka tunnemme oman turmeltuneisuutemme ja heikkoutemme, Pyhä Henki tahtoo olla pyhittäjämme, puolustajamme ja lohduttajamme, jotta jaksaisimme elää Jumalan mielen mukaisesti.
”Jumalan armo on näet ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille, ja se kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään hillitysti, oikeamielisesti ja Jumalaa kunnioittaen tässä maailmassa, kun odotamme autuaan toivomme toteutumista, suuren Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kirkkauden ilmestymistä” (Tiit. 2:11–13). Kristuksen tullessa Jumalan kansa saa elää kirkastettuna ja riemuitsevana seurakuntana ja nauttia pyhien yhteydestä taivaassa.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Perusasia; - Miksi ei syntiäsi pyyhi pois Jeesus, jota vähättelet.
Meillä kristityillä Pyhillä se pyhyys on tullut Hänestä.
”Kristus sitä vastoin on uhrannut yhden ainoan syntiuhrin ja asettunut pysyvästi istuimelleen Jumalan oikealle puolelle. Hän on jo yhdellä ainoalla uhrilla tehnyt pysyvästi täydellisiksi ne, jotka pyhitetään. Tästä todistaa meille myös Pyhä Henki.” (Hepr. 10:12, 14–15.)
Kesi:
https://www.youtube.com/watch?v=DGkO8qRbWZQ
Ei Jeesus uhrannut itseään, vaan Jumala uhrasi Poikansa sovitusuhrina ja Jeesuksesta tuli näin Vapahtaja.
Mitä uutta siinä oli 2000 vuoteen?
Raamattu kertoo:
Hepr.9:
13 Sillä jos kauristen ja härkäin veri ja hiehon tuhka, saastaisten päälle vihmottuna, pyhittää lihanpuhtauteen,
14 kuinka paljoa enemmän on Kristuksen veri, hänen, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, puhdistava meidän omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa!
###Ihminen, jonka synnit on pyyhitty pois anteeksiantamuksen evankeliumilla, on autuas.###
Usko Jeesukseen pyyhkii synnit pois. Ei vanhoillislestadiolainen norttikäsi.
###Ihminen, jonka synnit on pyyhitty pois anteeksiantamuksen evankeliumilla, on autuas.###
Usko Jeesukseen pyyhkii synnit pois. Ei vanhoillislestadiolainen norttikäsi.
Kappas vaan - tuli kahtena.
Järjestelmän tekniikkakin katsoi, että on niin tärkeä kommentti.
Järjestelmän tekniikkakin katsoi, onpa niin törkeä kommentti, olkoon kahtena, että joku kommentoisi.
Joh.20:
20 Ja sen sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset iloitsivat nähdessään Herran.
21 Niin Jeesus sanoi heille jälleen: "Rauha teille! Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät."
22 Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: "Ottakaa Pyhä Henki.
23 Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt."
joku pyyhkäissyt sinunkin pitkäkestoisen palstapilkkaamisen pois? Olet huvittava.
Teille opillisista seikoista väittelijöille yhteistä tuntuu olevan jonkinlainen omien käsitysten ja uskon varmuus.
Itse olen uskonut VL evankeliumin toisaalta en siedä SRK:ta, sen hymisteleviä lähetyssaarnaajia, pyhäkoulu- ja opistotyötä tai siellä ilmenevää tekopyhyyttä. En ole siis koskaan uskonut varmasti vaan epäilykset suuntaan jos toiseen ovat olleet aina suuret. Tämä on näkynyt myös tekoina, en ole pystynyt elämään VL käsityksien mukaan kovinkaan hurskaasti tai synnittä. Ei ole ikään kuin varaa alkaa väittelemään muiden uskon käsityksistä.
"""Ei ole ikään kuin varaa alkaa väittelemään muiden uskon käsityksistä."""
Vanhoillislestadiolaisten opit ja uskonkäsitykset pystyy lyttäämään maanrakoon jokainen, joka tuntee Raamattua.
Raamatun totuudella on helppo kumota vanhoillislestadiolaisten valheet.
poloinenhan et tunne Raamattua.
En tunnekkaan. Se ei ole silti este uskomiselle toisin kuin epäusko. Oikeastaan monet oppineet ovat kuin ylpeitä fariseuksia jotka eivät halunneet ymmärtää yksinkertaista evankeliumia samaa joka kuuluu VL:n seuroissa tänäänkin. Kukin voi lukea ja tulkita raamattua miten haluaa.
Mitä kohtaa Hän ei tunne?
Auta niin, että Hän voi sen opiskella.
Toisaalta, on parempi keskittyä asiaan, kun henkilön arvosteluun.
Olen samaa mieltä nim. "Uncharted5" kanssa ja itse olen saanut uskoa syntini anteeksi vl:ien seuroissa, mutta olen myös vahvasti Jumalan sanan kanssa samaa mieltä kuten monet täälläkin palstalla, että se ei ole ainoa tapa saada synnit anteeksi, sillä niin monissa kohdissa Jumalan sana lupaa ja todistaa:
Ap. t. 10:43
Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta."
Ymmärrättekö t e ollenkaan evankeliumin sisältöä kun mitään muusta ett epuhu kuin syntien poisuskomisesta.
sehän on vasta alku varsinaiselle asialle eli Jeesuksen seuramiselle.
kuinka moni veeällä seuraa Jeesusta?
vastaus, ei juuri kukaan.
Miksi, kertokaa?
Tämä todella ihmetyttää, miten lapsenkengissä usko on. No he tuntuvat painottavan, että pitää olla lapsenkaltainen. Kun Jeesus otti lapsen esimerkiksi niistä, jotka pääsevät Valtakuntaan, niin oli kyse tilanteesta, jossa apostolit toistuvasti kiistelivät, kuka heistä on suurin. Eli tässä nöyryyden ominaisuudessa heidän piti oppia ja Jeesus opetti heitä todella tehokkaasti käyttäen lasta havaintovälineenä. Lapsillahan ei ole tällaisia arvoasema-ajatuksia. Ja Raamattu painottaa, että olkaa pahuudessa lapsia, mutta järjenkyvyiltänne aikuisia, uskossa ja uskonelämässä aikuisia, niin että osaatte erottaa oikean väärästä. Tällaiset erilliset kieltolistat kuuluvat niille, jotka eivät pysty havaitsemaan Raamatun periaatteiden soveltamista.
Jeesus sanoi nykyisestä työstä Matt.24:14
"Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu."
Valtakunnan evankeliumin saarnaaminen merkitsee toki paljon enemmän kuin syntien poisuskomista.
Kysymys on Jeesuksen Valatkunnasta; 14 Tämä valtakunnan evankeliumi julistetaan kaikkialle maailmaan, kaikille kansoille todistukseksi, ja sitten tulee loppu.
Näin sanoo Raamattu, mutta ei puhu mitään " syntien poisuskomisesta", se on vain Kerhon raamatussa.
Pysy asiassa, ennekuin siteeraat Jeesusta, teet pahan virheen, suuren synnin.
mitä Jeesus sanoi kutsuessaan opetuslapsia?
seuratkaa Minua niin Minä teen teistä ....mitä...?
vastatkaa!
Ihmisten kalastajia.
Paikkakunalla oli järkky kuolemantapaus.
suunnilleen koko kylä kävi ottamassa jollain tapaa osaa suruun, paitsi veeälperhe!
ei minkäänlaista kontaktia ei osanottoa ei mitään!
että sellaista ihmisten " kalastelua ja Jeesuksen seuraamista heillä"!
#Sellaista ihmisten kalastelua ja Jeesuksen seuraamista heillä.#
Hyvinhän tuo meni, mitä sitä tuntemattomia suremaan.
Jeesuskin sanoi aikoinaan, että antaa kuolleitten haudata kuolleensa.
Ei ollut kysymys hautaamisesta, vaan surunvalittelusta.
veeällää sinä julistit et yhtää mitään Jeesusta!
mutt a osasit ilmaista hyvin heidän jääkylmän sydämensä ympärilläolevia kohtaan, ja samalla heidän lähetystyönsä jota EI ole.
tajuatko yhtään pimeyttäsi, no tuskin.
""tajuatko yhtään pimeyttäsi, no tuskin.""
Vanhoillislestadiolainen tajuaa vain olevansa omavanhurskas "vain me" uskovainen(?) Nortti hampaissa.