Swan 371 edullisesti?

Toivottavasti joskus swanin omistaja, tämän en ainakaan vielä.
1) Internet kertoo tolle että;ROD rikaus huollettu ja uusittu 2011. (https://www.nettivene.com/purjevene/swan/580595)
2) Ja juu hinta on tippunut 85ke -> 40ke. Joku syyhän sille on.

Ei tämä. Se oli Swan 36 (S&S) Arajeta.

Geronimo oli myös YBYn korjaama samalle asiakkaalle, mutta siitä ei kai saatu riitaa pystyyn. Kannattaa silti tarkistaa septin kolmitieventtiili...

Historian perusteella herralla oli aikaisemmin tämä (oma unelma) swan 38, https://www.classicswan.org/swan_photos_p.php?utente=71

kak3 kirjoitti:

Historian perusteella herralla oli aikaisemmin tämä (oma unelma) swan 38, https://www.classicswan.org/swan_photos_p.php?utente=71

Lue lisää

Totta, se olikin tuo eikä Geronimo.

Bossu kirjoitti:

Geronimo oli myös YBYn korjaama samalle asiakkaalle, mutta siitä ei kai saatu riitaa pystyyn. Kannattaa silti tarkistaa septin kolmitieventtiili...

Kaikki pitää ajaa mereen, satoi tai paistoi. Yhtään ei pumpata maihin.

Nope, se yxpila/juristi etc keissi oli swan 36.

Tämä varmaankin? https://www.nettivene.com/purjevene/baltic/690012
Tosiaan projekti se oli tuokin, kansi alkuperäinen...

Ja en ole varma myytiinkö toi vai poistuiko vain nettiveneen listoilta

Muutama vuosi sitten 70-luvun Swaneista ja Balticeista pyydettiin yli 100 000. Nyt ei mene edes puolella tuosta. Aikamoinen pudotus.

Mikälaulaentulee kirjoitti:

Muutama vuosi sitten 70-luvun Swaneista ja Balticeista pyydettiin yli 100 000. Nyt ei mene edes puolella tuosta. Aikamoinen pudotus.

371 ei ole samalla lailla haluttu kuin klassiset S&S tai modernimmat Frersin Swanit.

Toppiriki voi olla kiva, mutta ison taakse myötäisillä jäävä genoa on tehoton.

Silloin lasketaan isopurje tieltä häiritsemästä, kyllä se menee pelkällä genoalla myötäiseen.

Tai spiira.

iparipa kirjoitti:

Silloin lasketaan isopurje tieltä häiritsemästä, kyllä se menee pelkällä genoalla myötäiseen.

Myötätuulessa ison voi myös jalustaa liki keskelle venettä. Tarkoitan samaan tapaan kuin tiukassa luovissa. Tällä tavalla genoa saa tuulta.

tuulimutter kirjoitti:

Myötätuulessa ison voi myös jalustaa liki keskelle venettä. Tarkoitan samaan tapaan kuin tiukassa luovissa. Tällä tavalla genoa saa tuulta.

Jos ison jalustaa keskelle myötätuulessa, tahtoo vene vaihtaa hallsilta toiselle vähänväliä ja meno on mutkittelevaa, varsinkin autopilotilla ajettaessa.

Nyt sitten kuulet jonkun Bukhia kehuvan. Meni tosin äskettäin vaihtoon, eikä edes vaihtunut uuteen Bukhiin. Syy ei ollut Bukhin teknisissä ominaisuuksissa, vaan hinnassa. Hyvä moottori, mutta kilpailukyvytön hinnaltaan. Bukhilla on kuitenkin kaikki mahdolliset sertifioinnit, joten niitä vaativiin kohteisiin kaupaksi menee.

Voihan moottorin kokea huonoksi vain siksi että se on niin kallis, ja siksi halpa vene kannattaa jättää ostamatta.

Jos ei ole kuullut Bukhia kehuttavan, se voi johtua siitä, että on joko todella huono kuulo, tai liikkuu piireissä, joissa tekninen ymmärrys on aivan olematonta, ja käytössä oleva informaatio perustuu lähinnä aikakauslehtien mainoskuvien katseluun.
Bukh on varmasti luotettavin ja merikelpoisin tuon kokoluokan diesel, jonka kaupasta pystyy ostamaan. Se on edelleen lähes sama konstruktio, kuin 1970 luvulla. Käytetään lähinnä laivan pelastusveneen moottorina, ja on SOLAS hyväksytty tuote. Valitettavasti korkeahko hinta saa valinnan kohdistumaan useimmiten halvempiin, siis nimen omaan halvempiin, vaihtoehtoihin.

Nykyveneilijät taitavat arvostaa purjeveneen moottoreissakin teho/painosuhdetta? Kevyttä pitää olla, jotta saa vauhdintunnetta menoon. Sopii varmaankin ratapurjehdukseen, mutta ei niinkään matkantekoon.

tietopläjäys kirjoitti:

Jos ei ole kuullut Bukhia kehuttavan, se voi johtua siitä, että on joko todella huono kuulo, tai liikkuu piireissä, joissa tekninen ymmärrys on aivan olematonta, ja käytössä oleva informaatio perustuu lähinnä aikakauslehtien mainoskuvien katseluun.
Bukh on varmasti luotettavin ja merikelpoisin tuon kokoluokan diesel, jonka kaupasta pystyy ostamaan. Se on edelleen lähes sama konstruktio, kuin 1970 luvulla. Käytetään lähinnä laivan pelastusveneen moottorina, ja on SOLAS hyväksytty tuote. Valitettavasti korkeahko hinta saa valinnan kohdistumaan useimmiten halvempiin, siis nimen omaan halvempiin, vaihtoehtoihin.

Lue lisää

Useimpia dieselmoottoreita saa SOLAS hyväksynnällä, mikäli on tarvetta.

Entä saako veivikäynnistyksellä ja puolipuristuksilla? Entä saako vauhtipyörällä?
Niinpä. Moni vehje toimii hienosti kirjoituspöydällä, mutta kannattaa todella miettiä, minkä kanssa mennään tosiolosuhteisiin.

tietopläjäys kirjoitti:

Entä saako veivikäynnistyksellä ja puolipuristuksilla? Entä saako vauhtipyörällä?
Niinpä. Moni vehje toimii hienosti kirjoituspöydällä, mutta kannattaa todella miettiä, minkä kanssa mennään tosiolosuhteisiin.

Lue lisää

Oleellisin vaatimus SOLAS sääntöjen perusteella pelastusveneen moottorille on varakäynnistysjärjestelmä, joka pienissä moottoreissa on toteutettu käsikäynnistysmahdollisuudella. Käsikäynnistykseen liittyy useinmiten puolipuristussysteemi. Puheena olevassa pienessä Bukhissa ei taida olla puolipuristusta, vaan on luotettu suhteettoman isoon vauhtipyörään jonka turvin moottorin saa veivatuksi puristusten yli.

Minulle tosiolosuhteet ovat täpäriä manööverejä ahtaissa satamissa ja niissä tilanteessa en missään nimessä haluaisi kiihdytellä pienellä teholla raskasta vauhtipyörää, varsinkaan jos perässä ei ole hydraulista vaihdetta. Mutta en minä halua mitenkään vikoilla ko. moottoria vaikka sen ylistyslausunnot ovatkin täysin valmistajan itsensä keksimiä, kuten erään maailman parhaan brittiläisen perämoottorinkin. Useimmille vain riittää toiseksi paraskin aivan hyvin.

Tunari1 kirjoitti:

Oleellisin vaatimus SOLAS sääntöjen perusteella pelastusveneen moottorille on varakäynnistysjärjestelmä, joka pienissä moottoreissa on toteutettu käsikäynnistysmahdollisuudella. Käsikäynnistykseen liittyy useinmiten puolipuristussysteemi. Puheena olevassa pienessä Bukhissa ei taida olla puolipuristusta, vaan on luotettu suhteettoman isoon vauhtipyörään jonka turvin moottorin saa veivatuksi puristusten yli.

Minulle tosiolosuhteet ovat täpäriä manööverejä ahtaissa satamissa ja niissä tilanteessa en missään nimessä haluaisi kiihdytellä pienellä teholla raskasta vauhtipyörää, varsinkaan jos perässä ei ole hydraulista vaihdetta. Mutta en minä halua mitenkään vikoilla ko. moottoria vaikka sen ylistyslausunnot ovatkin täysin valmistajan itsensä keksimiä, kuten erään maailman parhaan brittiläisen perämoottorinkin. Useimmille vain riittää toiseksi paraskin aivan hyvin.

Lue lisää

Eli et siitä Bukhista paljoa tiedä, mutta olet tietävinäsi. Niissä nimittäin on puolipuristukset ja ne oikeasti saakin kammella käyntiin. Paitsi puolipuristukset, niissä on ylös nostettu ja välityksellä oleva kampi. Ilman isoa vauhtipyörää ja puolipuristuksia dieselien käsikäynnistys on pelkkää teoriaa, jopa pienimpien. Vanha Yanmar YSE8 lähti jopa hyvin kevyesti käsin, mutta sen seuraaja GM1 jäi yritykseksi.

Onhan siinä toki ero, miten erilaiset moottorit ottavat kierroksia, mutta niin täpärää paikkaa ei ikinä tullut vastaan, ettei Bukhin kiihtyvyyksillä olisi selvinnyt. Kyllä se aina veneen massan kiihtyvyyksiin vastaa, vaikka oma ajatus nopeampi olisikin. Tietäisit, jos olisi omaa eikä luultua kokemusta.

Ja oli kehut kenen hyvänsä, olisi Bukh valmistajana takuulla hintojensa takia kuollut aikaa sitten, ellei sillä sellaisia sertifikaatteja olisi, joita halvemmilla ei ole. Teknisesti Bukh on kilpailukykyinen muiden kanssa, hieman toisenlainen vain lähtökohdiltaan. Eipä omankaan veneen vesilinja hievahtanut, kun moottori vaihtui vajaa 100 kg kevyempään.

lisää.tietoa kirjoitti:

Eli et siitä Bukhista paljoa tiedä, mutta olet tietävinäsi. Niissä nimittäin on puolipuristukset ja ne oikeasti saakin kammella käyntiin. Paitsi puolipuristukset, niissä on ylös nostettu ja välityksellä oleva kampi. Ilman isoa vauhtipyörää ja puolipuristuksia dieselien käsikäynnistys on pelkkää teoriaa, jopa pienimpien. Vanha Yanmar YSE8 lähti jopa hyvin kevyesti käsin, mutta sen seuraaja GM1 jäi yritykseksi.

Onhan siinä toki ero, miten erilaiset moottorit ottavat kierroksia, mutta niin täpärää paikkaa ei ikinä tullut vastaan, ettei Bukhin kiihtyvyyksillä olisi selvinnyt. Kyllä se aina veneen massan kiihtyvyyksiin vastaa, vaikka oma ajatus nopeampi olisikin. Tietäisit, jos olisi omaa eikä luultua kokemusta.

Ja oli kehut kenen hyvänsä, olisi Bukh valmistajana takuulla hintojensa takia kuollut aikaa sitten, ellei sillä sellaisia sertifikaatteja olisi, joita halvemmilla ei ole. Teknisesti Bukh on kilpailukykyinen muiden kanssa, hieman toisenlainen vain lähtökohdiltaan. Eipä omankaan veneen vesilinja hievahtanut, kun moottori vaihtui vajaa 100 kg kevyempään.

Lue lisää

Hyvä että korjasit virheellisen olettamukseni ettei Bukhisaa olisi puolipuristusta, kuten muissakin veivillä käynnistettävissä olevissa moottoreissa. Mutta edelleenkin, vaikka paljastit tietoni ja kokemukseni mitättömäksi, minulle omat tosiolosuhteeni ovat samat kuin edellä kerroin ja samoista syistä moottori jossa on suuri hitaus, on niissä tilanteissa huonompi kuin kierrosherkempi moottori. Nyt olisi paikallaan saada tietää miten "sellaiset sertifikaatit joita halvemmilla ei ole" ovat sinut pelastaneet ja millaisista ovat ne ihan oikeat tositilanteet, joissa tämä on tapahtunut.

Tunari1 kirjoitti:

Hyvä että korjasit virheellisen olettamukseni ettei Bukhisaa olisi puolipuristusta, kuten muissakin veivillä käynnistettävissä olevissa moottoreissa. Mutta edelleenkin, vaikka paljastit tietoni ja kokemukseni mitättömäksi, minulle omat tosiolosuhteeni ovat samat kuin edellä kerroin ja samoista syistä moottori jossa on suuri hitaus, on niissä tilanteissa huonompi kuin kierrosherkempi moottori. Nyt olisi paikallaan saada tietää miten "sellaiset sertifikaatit joita halvemmilla ei ole" ovat sinut pelastaneet ja millaisista ovat ne ihan oikeat tositilanteet, joissa tämä on tapahtunut.

Lue lisää

Sotket nyt asioita, luultavasti tietoisesti. Sertifikaatit ovat pelastaneet valmistajan, joka ilman niitä ei olisi kilpailukykyinen hinnoiltaan. Tositilanteita, joissa hitaamminkin kierroksia ottava moottori on tehtävänsä täyttäen toiminut, mahtuu pariin vuosikymmeneen jokunen. Ainakin sen verran, että tietää sen ominaisuuden. Enemmän kierrosherkkä kone vaikuttaa niihin jokapäiväisiin tilanteisiin.

Edelleenkään dieselin käynnistäminen kammella, joka tulee suoraan kampiakseliin, on kirjoituspöytäfilosofiaa, oli puolipuristukset tai ei.

lisää.tietoa kirjoitti:

Sotket nyt asioita, luultavasti tietoisesti. Sertifikaatit ovat pelastaneet valmistajan, joka ilman niitä ei olisi kilpailukykyinen hinnoiltaan. Tositilanteita, joissa hitaamminkin kierroksia ottava moottori on tehtävänsä täyttäen toiminut, mahtuu pariin vuosikymmeneen jokunen. Ainakin sen verran, että tietää sen ominaisuuden. Enemmän kierrosherkkä kone vaikuttaa niihin jokapäiväisiin tilanteisiin.

Edelleenkään dieselin käynnistäminen kammella, joka tulee suoraan kampiakseliin, on kirjoituspöytäfilosofiaa, oli puolipuristukset tai ei.

Lue lisää

Yanmar 1GM10:ssä varustukseen kuului suoraan kampiakseliin liitettävä kampi. Kyllä noita on kammella käynnistettykin. Tuo otti varsin hitaasti kierroksia tyhjäkäynniltä, mikä vaikeutti manoovereja. Nykyisen veneen 3-sylinterinen ottaa kierroksia aivan eri lailla. En tiedä tuleeko ero vauhtipyörän koosta, sylinterien määrästä vai jostain muusta.

Tunari1 kirjoitti:

Oleellisin vaatimus SOLAS sääntöjen perusteella pelastusveneen moottorille on varakäynnistysjärjestelmä, joka pienissä moottoreissa on toteutettu käsikäynnistysmahdollisuudella. Käsikäynnistykseen liittyy useinmiten puolipuristussysteemi. Puheena olevassa pienessä Bukhissa ei taida olla puolipuristusta, vaan on luotettu suhteettoman isoon vauhtipyörään jonka turvin moottorin saa veivatuksi puristusten yli.

Minulle tosiolosuhteet ovat täpäriä manööverejä ahtaissa satamissa ja niissä tilanteessa en missään nimessä haluaisi kiihdytellä pienellä teholla raskasta vauhtipyörää, varsinkaan jos perässä ei ole hydraulista vaihdetta. Mutta en minä halua mitenkään vikoilla ko. moottoria vaikka sen ylistyslausunnot ovatkin täysin valmistajan itsensä keksimiä, kuten erään maailman parhaan brittiläisen perämoottorinkin. Useimmille vain riittää toiseksi paraskin aivan hyvin.

Lue lisää

Niin eikö toi SOLAS tarkoita sitä että maalla aina tiedetään paremmin kuin merellä kun asiat menee keturalleen.

Joakim1 kirjoitti:

Yanmar 1GM10:ssä varustukseen kuului suoraan kampiakseliin liitettävä kampi. Kyllä noita on kammella käynnistettykin. Tuo otti varsin hitaasti kierroksia tyhjäkäynniltä, mikä vaikeutti manoovereja. Nykyisen veneen 3-sylinterinen ottaa kierroksia aivan eri lailla. En tiedä tuleeko ero vauhtipyörän koosta, sylinterien määrästä vai jostain muusta.

Lue lisää

Kampiakselin tasolla oleva kampi on lähellä turkkilevyn tasoa. Se on pahimpia esteitä kampikäynnistykselle. Pitää olla varsin helposti käynnistyvä kone, jotta onnistuu, vauhtipyörän energia riittää vain yhden puristuksen ylittämiseen, jos kampi mahtuu edes vapaasti pyörimään. 1GM:n hidas kiihtyvyys tuskin on kiinni vauhtipyörän massasta. YSE8:n vauhtipyörä oli paljon isompi ja yhtä hidas kiihtymään. Arvattavasti sylinterien lukumäärällä on merkittävä vaikutus, kolmas hitaasti kierroksia ottava oli ainakin pikku BMW.

Yanmar 1 GM 10 käynnistyy kammella hyvin mikäli veivatessa ei tarvitsisi pidellä toisella kädellä puolipuristinta. Puolipuristimen pitäisi olla jalkakäyttöinen, tai siinä pitäisi olla ajastin jotta veivikäynnistys onnistuisi yksinkin.
Bukhin tapaisissa moottoreissa joissa on raskas vauhtipyörä saattaa olla itsestään auki pysyvä puolipuristin jolloin moottorille voi veivata kierroksia kaksin käsin ja se jää pyörimään vauhtipyörän massalla niin kauan jotta veivaamisen lopetettuaan ehtii sulkea puolipuristimen ja moottori vielä käynnistyy.
Se että moottori ei muka olisi olisi tarpeeksi kierrosherkkä ei ole itseäni ainakaan koskaan vaivannut.

puolipuristinkäyttö kirjoitti:

Yanmar 1 GM 10 käynnistyy kammella hyvin mikäli veivatessa ei tarvitsisi pidellä toisella kädellä puolipuristinta. Puolipuristimen pitäisi olla jalkakäyttöinen, tai siinä pitäisi olla ajastin jotta veivikäynnistys onnistuisi yksinkin.
Bukhin tapaisissa moottoreissa joissa on raskas vauhtipyörä saattaa olla itsestään auki pysyvä puolipuristin jolloin moottorille voi veivata kierroksia kaksin käsin ja se jää pyörimään vauhtipyörän massalla niin kauan jotta veivaamisen lopetettuaan ehtii sulkea puolipuristimen ja moottori vielä käynnistyy.
Se että moottori ei muka olisi olisi tarpeeksi kierrosherkkä ei ole itseäni ainakaan koskaan vaivannut.

Lue lisää

Sillä tavalla Bukhin puolipuristus toimii. Kaksin käsin voi veivata hyvän vauhdin ja sitten kääntää puristukset päälle. Menee hyvin kaksi puristustahtia, ehkä kolmannenkin.

Eipä taida monenkaan moottorin varusteisiin kuulua kampea. Eikä ole moottoreissa paikkaakaan sellaiselle.

tosi_noin kirjoitti:

Sillä tavalla Bukhin puolipuristus toimii. Kaksin käsin voi veivata hyvän vauhdin ja sitten kääntää puristukset päälle. Menee hyvin kaksi puristustahtia, ehkä kolmannenkin.

Eipä taida monenkaan moottorin varusteisiin kuulua kampea. Eikä ole moottoreissa paikkaakaan sellaiselle.

Lue lisää

Mikä tää kampi villitys on. Yhdessä moottorissa ollut kampi, mutta koskaan en moottoria sillä käynnistänyt. Venttiileitä säädettäessä oli kätevä.

Ainoo jos on startti p*skana voisi ajatella että pikkukoneen saa käyntiin, mutta voihan varastartti olla mukana.

Swan 371 :een toi kone on ihan liian pieni, paljon mielummin ottaisin veneeseen isomman koneen kuin viisi kampikäynnitystä. Ton kokosessa veneessä on yleensä pari kolme akkua. Jos startti akku tyhjenee, eikö teillä ole käynnistyskaapeleita mukana. No jos ei, joudutte vaihtamaan akkua.

Mikä on sellainen tilanne jossa kone pitää saada paniikissa käyntiin? Tyynikö? Kovassa tuulessa pikku Bukhista ei käynnissäkään ole kovin suurta iloa. Saa ehkä veneen pisettyä paikallaan, mutta niin saa ankkurillakin, ja jos tuulee, eikö noita Swaneja ole aikoinaan purjeveneenä myyty?

BukhBukhBukh kirjoitti:

Mikä tää kampi villitys on. Yhdessä moottorissa ollut kampi, mutta koskaan en moottoria sillä käynnistänyt. Venttiileitä säädettäessä oli kätevä.

Ainoo jos on startti p*skana voisi ajatella että pikkukoneen saa käyntiin, mutta voihan varastartti olla mukana.

Swan 371 :een toi kone on ihan liian pieni, paljon mielummin ottaisin veneeseen isomman koneen kuin viisi kampikäynnitystä. Ton kokosessa veneessä on yleensä pari kolme akkua. Jos startti akku tyhjenee, eikö teillä ole käynnistyskaapeleita mukana. No jos ei, joudutte vaihtamaan akkua.

Mikä on sellainen tilanne jossa kone pitää saada paniikissa käyntiin? Tyynikö? Kovassa tuulessa pikku Bukhista ei käynnissäkään ole kovin suurta iloa. Saa ehkä veneen pisettyä paikallaan, mutta niin saa ankkurillakin, ja jos tuulee, eikö noita Swaneja ole aikoinaan purjeveneenä myyty?

Lue lisää

Minulla on kerran starttimoottori kieltäytynyt toimimasta, kun tuuli lopahti kesäkuun iltana keskelle selkää. Hiilijousi poikki ja jousen pala jumitti ankkurin ja kentän välisen hyvin kapean raon. Sillä kertaa tuli startti korjattua siinä keskellä selkää, moni muu vika ei olisi korjaantunut ja käsikäynnistys olisi ollut ainoa keino päästä ennen aamua eteenpäin. Edellisen veneen pikku Yanmarissa taas yhtenä keväänä kuului startatessa vain "klik", mutta solenoidi ei tehnyt kontaktia. Joskus loppukesästä vasta viitsin avata umpeen prässätyn solenoidin ja viilata kontaktipinnat. Kone kun niin kovin kevyesti käynnistyi käsin ja se oli sekä koneen että veneen rakenteessa tehty helpoksi.

Geronimon moottori ei tosiaan mikään ylimitoitettu ole, mutta aivan hyvin sillä pärjää. Pärjää jopa kovassa tuulessa, vaikka vauhti vastatuuleen ei päätä huimaisikaan. Ehkei suuri plussa, mutta ei pienehkö Bukh minulle ainakaan minkäänlainen oston este olisi.

silläkin.pärjää kirjoitti:

Minulla on kerran starttimoottori kieltäytynyt toimimasta, kun tuuli lopahti kesäkuun iltana keskelle selkää. Hiilijousi poikki ja jousen pala jumitti ankkurin ja kentän välisen hyvin kapean raon. Sillä kertaa tuli startti korjattua siinä keskellä selkää, moni muu vika ei olisi korjaantunut ja käsikäynnistys olisi ollut ainoa keino päästä ennen aamua eteenpäin. Edellisen veneen pikku Yanmarissa taas yhtenä keväänä kuului startatessa vain "klik", mutta solenoidi ei tehnyt kontaktia. Joskus loppukesästä vasta viitsin avata umpeen prässätyn solenoidin ja viilata kontaktipinnat. Kone kun niin kovin kevyesti käynnistyi käsin ja se oli sekä koneen että veneen rakenteessa tehty helpoksi.

Geronimon moottori ei tosiaan mikään ylimitoitettu ole, mutta aivan hyvin sillä pärjää. Pärjää jopa kovassa tuulessa, vaikka vauhti vastatuuleen ei päätä huimaisikaan. Ehkei suuri plussa, mutta ei pienehkö Bukh minulle ainakaan minkäänlainen oston este olisi.

Lue lisää

Bukhin 24 hv mallille ilmoitettu 24 hv on jatkuva teho. Maksimiteho on 27 hv 3600 rpm:llä eli sama kuin useilla "30 hv" koneilla. Tuo on yli 3 hv/tonni, mikä on ainakin omissa veneissä ollut täysin riittävä teho.

silläkin.pärjää kirjoitti:

Minulla on kerran starttimoottori kieltäytynyt toimimasta, kun tuuli lopahti kesäkuun iltana keskelle selkää. Hiilijousi poikki ja jousen pala jumitti ankkurin ja kentän välisen hyvin kapean raon. Sillä kertaa tuli startti korjattua siinä keskellä selkää, moni muu vika ei olisi korjaantunut ja käsikäynnistys olisi ollut ainoa keino päästä ennen aamua eteenpäin. Edellisen veneen pikku Yanmarissa taas yhtenä keväänä kuului startatessa vain "klik", mutta solenoidi ei tehnyt kontaktia. Joskus loppukesästä vasta viitsin avata umpeen prässätyn solenoidin ja viilata kontaktipinnat. Kone kun niin kovin kevyesti käynnistyi käsin ja se oli sekä koneen että veneen rakenteessa tehty helpoksi.

Geronimon moottori ei tosiaan mikään ylimitoitettu ole, mutta aivan hyvin sillä pärjää. Pärjää jopa kovassa tuulessa, vaikka vauhti vastatuuleen ei päätä huimaisikaan. Ehkei suuri plussa, mutta ei pienehkö Bukh minulle ainakaan minkäänlainen oston este olisi.

Lue lisää

Bukhiin ja muihinkin myllyihin saa myös jousikäyttöisiä startteja. Niitä näkee mm. pelastusveneissä. Hankala vain asentaa normaalin startin rinnalle. Samoin ympärillä pitää olla tilaa veivihommiin. https://www.ipu.co.uk/products/spring-starters/

Oldsailor kirjoitti:

Bukhiin ja muihinkin myllyihin saa myös jousikäyttöisiä startteja. Niitä näkee mm. pelastusveneissä. Hankala vain asentaa normaalin startin rinnalle. Samoin ympärillä pitää olla tilaa veivihommiin. https://www.ipu.co.uk/products/spring-starters/

Lue lisää

Tuollainen pitäisi olla kaikissa moottoreissa, autot mukaanlukien.

silläkin.pärjää kirjoitti:

Minulla on kerran starttimoottori kieltäytynyt toimimasta, kun tuuli lopahti kesäkuun iltana keskelle selkää. Hiilijousi poikki ja jousen pala jumitti ankkurin ja kentän välisen hyvin kapean raon. Sillä kertaa tuli startti korjattua siinä keskellä selkää, moni muu vika ei olisi korjaantunut ja käsikäynnistys olisi ollut ainoa keino päästä ennen aamua eteenpäin. Edellisen veneen pikku Yanmarissa taas yhtenä keväänä kuului startatessa vain "klik", mutta solenoidi ei tehnyt kontaktia. Joskus loppukesästä vasta viitsin avata umpeen prässätyn solenoidin ja viilata kontaktipinnat. Kone kun niin kovin kevyesti käynnistyi käsin ja se oli sekä koneen että veneen rakenteessa tehty helpoksi.

Geronimon moottori ei tosiaan mikään ylimitoitettu ole, mutta aivan hyvin sillä pärjää. Pärjää jopa kovassa tuulessa, vaikka vauhti vastatuuleen ei päätä huimaisikaan. Ehkei suuri plussa, mutta ei pienehkö Bukh minulle ainakaan minkäänlainen oston este olisi.

Lue lisää

Kammilla on paljon veneitä käynnistetty, mutta on myös todella ikäviä ranne- ja sormivammoja. Yhdelläkin naapurilla on monen monta leikkausta tehty ennen kuin peukalo saatiin oikeaan kohtaan ja ranne tuli työkuntoon. Jos olisin tyynessä keskellä selkää, odottaisin tuulta mieluummin, sillä eihän sieltä pääse edes hoitoon. Jossain vaikeammassa tilanteessa sitäkin voisi kokeilla, ja itselläkin yhdestä veneestä löytyy kampi. Siinä painaa vauhtipyörä sata kiloa ja on kaksi puolipuristuskahvaa, joten voi ensin pyörittää vauhtipyörän vauhtiin, laittaa toiseen pyttyyn puristukset, ja kun se käy, laittaa toiseenkin.

Bossu kirjoitti:

Kammilla on paljon veneitä käynnistetty, mutta on myös todella ikäviä ranne- ja sormivammoja. Yhdelläkin naapurilla on monen monta leikkausta tehty ennen kuin peukalo saatiin oikeaan kohtaan ja ranne tuli työkuntoon. Jos olisin tyynessä keskellä selkää, odottaisin tuulta mieluummin, sillä eihän sieltä pääse edes hoitoon. Jossain vaikeammassa tilanteessa sitäkin voisi kokeilla, ja itselläkin yhdestä veneestä löytyy kampi. Siinä painaa vauhtipyörä sata kiloa ja on kaksi puolipuristuskahvaa, joten voi ensin pyörittää vauhtipyörän vauhtiin, laittaa toiseen pyttyyn puristukset, ja kun se käy, laittaa toiseenkin.

Lue lisää

Eiköhän ne sormi- ja rannevammat ole peräisin petrooliaikakauden moottorien takapotkuista, ei dieselien veivauksista. Kyllähän vanha vikke osasi potkaista, jos ei muistanut säätää sytytystä myöhäiselle. Varsinkin ketjuvälitteisellä ja kytkimellä varustetulla veivillä on varsin huoletonta antaa vauhtipyörälle vauhtia. Huoletonta, ei välttämättä hietöntä. Suoraan kampiakselille kiinnittyvän kammen voi kuvitellakin jäävän kiinni ja lähtevän moottorin mukana pyörimään.

Tavallisempia muuten taitavat olla vinssin kampien aiheuttamat käsivammat, kun räikkäpala ei lukitukkaan.

wikke.potkii kirjoitti:

Eiköhän ne sormi- ja rannevammat ole peräisin petrooliaikakauden moottorien takapotkuista, ei dieselien veivauksista. Kyllähän vanha vikke osasi potkaista, jos ei muistanut säätää sytytystä myöhäiselle. Varsinkin ketjuvälitteisellä ja kytkimellä varustetulla veivillä on varsin huoletonta antaa vauhtipyörälle vauhtia. Huoletonta, ei välttämättä hietöntä. Suoraan kampiakselille kiinnittyvän kammen voi kuvitellakin jäävän kiinni ja lähtevän moottorin mukana pyörimään.

Tavallisempia muuten taitavat olla vinssin kampien aiheuttamat käsivammat, kun räikkäpala ei lukitukkaan.

Lue lisää

Onhan niitä dieseleissäkin käynyt, kuten sillä naapurilla. Omassa vanhassa Volvossakin kampi ei ole suoraan kampiakselissa kiinni, muttei siinä mitään kytkimiä ole, vaan takapotku on mahdollinen, jos pyörittäessä on vaikka toisessa pytyssä puristukset päällä.

Oletko käynyt katsomassa?

Jos kävit katsomassa, miksi et ostanut?
Ei sillä väliä olenko käynyt katsomassa. Jos hinta olisi halpa olisi vene myyty jo.
Itseäni ei pätkääkään kiinnosta vanhat lahot raadot, eikä tunnu kiinnostavana ketään muutakaan.

Niin, kyllä 40 tuhannella pitäisi sentään saada täydellisen kuntoinen Swan.

Kuka sellaista on väittänyt?

Ei se sisustus ollut varsinainen puute. Tuohon joutuu laittamaan aluksi 15 tonttua, että pääsee seilaamaan ja ainakin toiset 15 että on siedettävässä kunnossa.

swääni kirjoitti:

Ei se sisustus ollut varsinainen puute. Tuohon joutuu laittamaan aluksi 15 tonttua, että pääsee seilaamaan ja ainakin toiset 15 että on siedettävässä kunnossa.

Mitä kaikkea pitää uusia että pääsee seilaamaan? Elektroniikka näyttää olevan kaikki kyllä vanhaa ja purjeista ei puhuta mitään, joten vanhat ja huonokuntoiset luultavasti nekin. Itse en pidä niitä silti mitenkään sellaisina vikoina ettei seilata voisi.

olispa40000eylimäärästä kirjoitti:

Mitä kaikkea pitää uusia että pääsee seilaamaan? Elektroniikka näyttää olevan kaikki kyllä vanhaa ja purjeista ei puhuta mitään, joten vanhat ja huonokuntoiset luultavasti nekin. Itse en pidä niitä silti mitenkään sellaisina vikoina ettei seilata voisi.

Lue lisää

Muistan tuon kyseisen Geronimon jostain satamasta, jossa oltiin vieretysten. Ei se pahalta näyttänyt, ei ainakaan "raadolta". Kannattaisi itse käydä tutustumassa, mitä investointeja se mahdollisesti vaatisi. Kalleimmat päivitykset sentään on jo tehty: tiikkikansi ja moottori. Vene-elektroniikka on valitettavasti kulutustavaraa, mutta vanhemmat merkkituotteet saattavat olla pitkäikäisempiä kuin uudet kaukoitäläiset tuotteet. 371:ssä on syytä tutkia rungon mahdolliset hiushalkeamat kölin takareunan kohdalta palkkien ympäristöstä. Vanhat S&S Swanit sietivät pohjakosketuksia paljon paremmin kuin Ron Hollandin suunnittelemat syvät eväköliset.

olispa40000eylimäärästä kirjoitti:

Mitä kaikkea pitää uusia että pääsee seilaamaan? Elektroniikka näyttää olevan kaikki kyllä vanhaa ja purjeista ei puhuta mitään, joten vanhat ja huonokuntoiset luultavasti nekin. Itse en pidä niitä silti mitenkään sellaisina vikoina ettei seilata voisi.

Lue lisää

Elektroniikasta ei toiminut mikään, ja veneessä on paljon muutakin uusittavaa. Hiukan niukkasanainen olen kyllä tätä kommentoimaan kohteliaisuussyistä, mutta kyllä laskin että investoimalla 15 tonttua ensi kesä menisi kivasti ja sitten vuosittain investoimalla 5-7 tonnia pääsisi jo vähitellen nauttimaan. Veneen runko kannattaa tarkastaa huolellisesti. Vanhan arvoveneen kunnostaminen ei ole persaukisen hommaa.

Halpaa ja hyvää ei ole.

Kyllä tuon voi ostaa, jos varautuu pistämään ensi kautta varten reippaasti rahaa ja on aikaa sen laittamiseen. Kyllä siitä voi hyvä vene tulla.

371 perusongelma on kuitenkin se, että Ron Holland yritti mahduttaa siihen kaikki sisäelementit kuin mitä on isommissa swaneissa. Veneen vakavuus on S&S:n suunnittelemiin swaneihin pienempi, mikä näkyy hinnassa. Veneeseen on kyllä tehty päivityksiä, mutta tuo on pahasti kesken. Tavallaan tässä voi valita, ostaako nyt halvalla ja maksaa jälkikäteen kunnostuksen vai ostaako muun parempikuntoisen veneen ja pääsee suoraan fiilistelemään. Ei swania kannata nimen takia ostaa.

swääni kirjoitti:

Elektroniikasta ei toiminut mikään, ja veneessä on paljon muutakin uusittavaa. Hiukan niukkasanainen olen kyllä tätä kommentoimaan kohteliaisuussyistä, mutta kyllä laskin että investoimalla 15 tonttua ensi kesä menisi kivasti ja sitten vuosittain investoimalla 5-7 tonnia pääsisi jo vähitellen nauttimaan. Veneen runko kannattaa tarkastaa huolellisesti. Vanhan arvoveneen kunnostaminen ei ole persaukisen hommaa.

Halpaa ja hyvää ei ole.

Kyllä tuon voi ostaa, jos varautuu pistämään ensi kautta varten reippaasti rahaa ja on aikaa sen laittamiseen. Kyllä siitä voi hyvä vene tulla.

371 perusongelma on kuitenkin se, että Ron Holland yritti mahduttaa siihen kaikki sisäelementit kuin mitä on isommissa swaneissa. Veneen vakavuus on S&S:n suunnittelemiin swaneihin pienempi, mikä näkyy hinnassa. Veneeseen on kyllä tehty päivityksiä, mutta tuo on pahasti kesken. Tavallaan tässä voi valita, ostaako nyt halvalla ja maksaa jälkikäteen kunnostuksen vai ostaako muun parempikuntoisen veneen ja pääsee suoraan fiilistelemään. Ei swania kannata nimen takia ostaa.

Lue lisää

Mihin käyttäisit tuon 15 tonttua, että pääsisit purjehtimaan ensi kesänä ? Toimiva loki/kaiku ja jääkaappi olisi tietysti hyvä olla. Elektroniikkaan siis max. pari tonnia. Itse en pitäisi vertailukohtana uutta venettä vaan samanikäistä "tavis" skandia, vaikka jotain Acvance 36 tms. Voisin kyllä hiukan enemmän maksaa Swan-fiiliksestä. Tuolla seilaisi komeasti parin viikon kesälomareissun saaristomerellä.

Unosailor kirjoitti:

Mihin käyttäisit tuon 15 tonttua, että pääsisit purjehtimaan ensi kesänä ? Toimiva loki/kaiku ja jääkaappi olisi tietysti hyvä olla. Elektroniikkaan siis max. pari tonnia. Itse en pitäisi vertailukohtana uutta venettä vaan samanikäistä "tavis" skandia, vaikka jotain Acvance 36 tms. Voisin kyllä hiukan enemmän maksaa Swan-fiiliksestä. Tuolla seilaisi komeasti parin viikon kesälomareissun saaristomerellä.

Lue lisää

Asiallinen kommentti swääniltä. En tunne ko veneyksilöä, mutta jkv omaa kokemusta on 371:stä (ja huomattavasti enemmän S&S Swaneista 36 ja 43) sekä myös Av 36:sta. Avance 36 on saaristoristeilijä, kapea ja matala. Se luovii kohtalaisesti kuten Peter Norlinin suunnittelemat veneet yleensä, mutta avomerellä Avance 36 on hyvin märkä ja runko on mielestäni liian joustava. S&S piirtämä Avance 40 voisi olla parempi vaihtoehto pitkille avomeriretkille, jos vaihtoehto on joko vanha Swan tai Avance. Swan 371 kuuluu sen ajan muotiin, jolloin veneen sisäänkäynti oli kannen päällä: jyrkät portaat eikä istuinlaatikosta ole näköyhteyttä sisälle. Lapsiperheelle se ei ole hyvä valinta. Sama vika on esim. Baltic 38:ssa. Hiukan vanhempi Swan 38 olisi mukavampi tässä suhteessa kuten myös Swan 36. Niillä "seilaisi komeasti" minne tahansa, Av 36:lla kyllä "seilaat komeasti" Saaristomerellä ja nautit itseskuuttaavasta fokasta saariston sokkeloisilla välillä.

tutkikohde kirjoitti:

Asiallinen kommentti swääniltä. En tunne ko veneyksilöä, mutta jkv omaa kokemusta on 371:stä (ja huomattavasti enemmän S&S Swaneista 36 ja 43) sekä myös Av 36:sta. Avance 36 on saaristoristeilijä, kapea ja matala. Se luovii kohtalaisesti kuten Peter Norlinin suunnittelemat veneet yleensä, mutta avomerellä Avance 36 on hyvin märkä ja runko on mielestäni liian joustava. S&S piirtämä Avance 40 voisi olla parempi vaihtoehto pitkille avomeriretkille, jos vaihtoehto on joko vanha Swan tai Avance. Swan 371 kuuluu sen ajan muotiin, jolloin veneen sisäänkäynti oli kannen päällä: jyrkät portaat eikä istuinlaatikosta ole näköyhteyttä sisälle. Lapsiperheelle se ei ole hyvä valinta. Sama vika on esim. Baltic 38:ssa. Hiukan vanhempi Swan 38 olisi mukavampi tässä suhteessa kuten myös Swan 36. Niillä "seilaisi komeasti" minne tahansa, Av 36:lla kyllä "seilaat komeasti" Saaristomerellä ja nautit itseskuuttaavasta fokasta saariston sokkeloisilla välillä.

Lue lisää

Tuon 371:n hinnalla saisi uuden skoda superb farmarin josta minulla on jonkin verran kokemusta. Hyvät tilat koko perheelle ja näköyhteys takapenkille. Ajaa helposti väsymättä pitkiäkin matkoja ja siinä on pieni kulutus. Toki sillä on muuten yhtä vähän tekemistä 371:n kanssa kuin avance36:lla.

tutkikohde kirjoitti:

Asiallinen kommentti swääniltä. En tunne ko veneyksilöä, mutta jkv omaa kokemusta on 371:stä (ja huomattavasti enemmän S&S Swaneista 36 ja 43) sekä myös Av 36:sta. Avance 36 on saaristoristeilijä, kapea ja matala. Se luovii kohtalaisesti kuten Peter Norlinin suunnittelemat veneet yleensä, mutta avomerellä Avance 36 on hyvin märkä ja runko on mielestäni liian joustava. S&S piirtämä Avance 40 voisi olla parempi vaihtoehto pitkille avomeriretkille, jos vaihtoehto on joko vanha Swan tai Avance. Swan 371 kuuluu sen ajan muotiin, jolloin veneen sisäänkäynti oli kannen päällä: jyrkät portaat eikä istuinlaatikosta ole näköyhteyttä sisälle. Lapsiperheelle se ei ole hyvä valinta. Sama vika on esim. Baltic 38:ssa. Hiukan vanhempi Swan 38 olisi mukavampi tässä suhteessa kuten myös Swan 36. Niillä "seilaisi komeasti" minne tahansa, Av 36:lla kyllä "seilaat komeasti" Saaristomerellä ja nautit itseskuuttaavasta fokasta saariston sokkeloisilla välillä.

Lue lisää

Joo eihän Avance 36 varsinaisesti mikään avomerivene ole. Pärjää sillä kuitenkin Itämeren oloissa, kun ei ihan hulluun keliin lähde. Saaristossa se on omiaa erityisesti fokalla. Kokemusta on kymmenen vuoden ajalta. En kuitenkaan vertaisi sitä mihinkään Swaniin avomeriveneenä, tyystin erilainen konsepti.

oikeatverrokit kirjoitti:

Joo eihän Avance 36 varsinaisesti mikään avomerivene ole. Pärjää sillä kuitenkin Itämeren oloissa, kun ei ihan hulluun keliin lähde. Saaristossa se on omiaa erityisesti fokalla. Kokemusta on kymmenen vuoden ajalta. En kuitenkaan vertaisi sitä mihinkään Swaniin avomeriveneenä, tyystin erilainen konsepti.

Lue lisää

Avance 36:lla on maapallo menty ympäri ihan suomalaispariskunnan voimin, Necesse vuosina 2004-2007.

Ariel371 kirjoitti:

Avance 36:lla on maapallo menty ympäri ihan suomalaispariskunnan voimin, Necesse vuosina 2004-2007.

Onhan tuolla listalla myös Inferno 29 ja ulkomaisilla listoilla varmasti paljon uskomattomampiakin venemalleja. Ei ole mikään todiste soveltuvuudesta ko. käyttöön.

Mikä saa haaveilemaan pommista Atlantin takana, kun Suomessa vastaavista pommeista pyydetään 40 keur? Jotain järkeä voisi olla, jos Baltic 37:t kävisivät täällä kaupaksi 100 keur hintapyynnöillä ja USA-veneet olisivat huippukunnossa.

Mikä pakko niitä veneitä on Amerikasta tänne tuodakaan? Siellä sitä olisi valmiiksi Karibialla ja kun kyllästyttää, niin ei kun Panamasta läpi ja matka jatkuisi. Jos itse kyttäisin jotain tuollaisen Swanin tyyppistä, niin eihän se nyt ole ollenkaan omiaan jossain mutkaisilla, matalilla saaristoreiteillä, se on tehty isoille vesille.

Toisit veneen Karibialta tänne jotta voi lähteä sillä Karibialle.

Voisiko olla että uusilla purjehtijasukupolvilla ei yksinkertaisesti ole varaa yli > 20ke paatteihin?

Tai siis mitä nyt itse seurannut satamiissa menoa, ilahduttavasti on uusia nuoria harrastajia mutta halvalla/wanhalla kalustolla mennään.

kak3 kirjoitti:

Voisiko olla että uusilla purjehtijasukupolvilla ei yksinkertaisesti ole varaa yli > 20ke paatteihin?

Tai siis mitä nyt itse seurannut satamiissa menoa, ilahduttavasti on uusia nuoria harrastajia mutta halvalla/wanhalla kalustolla mennään.

Lue lisää

Näin se on pakko olla. Normaalisti tästähän olisi tullut kunnon kahakka kuka tuon tällä hinnalla saa.

Oi aikoja, eipä olisi uskonut!!

kak3 kirjoitti:

Voisiko olla että uusilla purjehtijasukupolvilla ei yksinkertaisesti ole varaa yli > 20ke paatteihin?

Tai siis mitä nyt itse seurannut satamiissa menoa, ilahduttavasti on uusia nuoria harrastajia mutta halvalla/wanhalla kalustolla mennään.

Lue lisää

Niillä nuorilla, joilla on varaa eivät osta vanhojen pappojen unelmia. Vaikkei kehitys veneissä ole yhtä näkyvää kuin esim. autoissa, niin vanha on vain vanha. Kuusikymmentä luvun loistoauton rumpujarrut ja muukin turvallisuus on huonompi kuin minkä tahansa nykyisen halpisauton.

Vanhaa kirjoitti:

Niillä nuorilla, joilla on varaa eivät osta vanhojen pappojen unelmia. Vaikkei kehitys veneissä ole yhtä näkyvää kuin esim. autoissa, niin vanha on vain vanha. Kuusikymmentä luvun loistoauton rumpujarrut ja muukin turvallisuus on huonompi kuin minkä tahansa nykyisen halpisauton.

Lue lisää

Kyse on myös siitä, että halutaan purjehtia eikä korjata venettä. 40 k€ on paljon rahaa, ja sen käyttämällä tuohon Swaniin saa lähinna ongelmia joiden fiksaamiseen pitää tehdä vuosia duunia ja käyttää ämpärikaupalla rahaa. Ensimmäisten vuosien purjehdukset ovat turhauttavia kun milään ei toimi ja koko ajan löytyy lisää fiksattavaa. Laittamalla hieman enemmän rahaa uudempaan veneeseen, pääsee saman tien nauttimaan purjehduksesta.

Tuo on aivan totta. Itse en tykkää näistä Swaneista ollenkaan. Mutta jos tykkää, saa tuosta Swanista hyvän veneen laittamalla kuntoon. Todellakin sellaisen jolla voi lähteä keliin kuin keliin. Harmi vain, että kone pitää ensimmäiseksi vaihtaa isompaan.

Uudet edullisen hintaluokan veneet on todella heppoisesti tehtyjä. Kaikki on minimaalista mitä tehtaalla on kiinni ruuvattu. Ne, jotka on tehty yhtä järeästi kuin tuo Swan, ovat sitte todella kalliita. Vaikkapa Rustler.

BukhBukhBukh kirjoitti:

Tuo on aivan totta. Itse en tykkää näistä Swaneista ollenkaan. Mutta jos tykkää, saa tuosta Swanista hyvän veneen laittamalla kuntoon. Todellakin sellaisen jolla voi lähteä keliin kuin keliin. Harmi vain, että kone pitää ensimmäiseksi vaihtaa isompaan.

Uudet edullisen hintaluokan veneet on todella heppoisesti tehtyjä. Kaikki on minimaalista mitä tehtaalla on kiinni ruuvattu. Ne, jotka on tehty yhtä järeästi kuin tuo Swan, ovat sitte todella kalliita. Vaikkapa Rustler.

Lue lisää

Edullisetkin uudet veneet toimivat ja kestävät vallan mainiosti normaalissa perhepurjehduskäytössä, mitä vähintään 95%:lla veneistä tehdään. Jos aikoo paukuttaa kelissä kuin kelissä Hako-Visby -väliä joka kesä tai lähteä isommille vesille, on asia toinen. Mutta silloinkaan tuollainen vanhempi "laatuvene" ei takaa mitään ellei kaikki paikat ole läpikäyty ja pantu kuntoon. Ja se maksaa.

BukhBukhBukh kirjoitti:

Tuo on aivan totta. Itse en tykkää näistä Swaneista ollenkaan. Mutta jos tykkää, saa tuosta Swanista hyvän veneen laittamalla kuntoon. Todellakin sellaisen jolla voi lähteä keliin kuin keliin. Harmi vain, että kone pitää ensimmäiseksi vaihtaa isompaan.

Uudet edullisen hintaluokan veneet on todella heppoisesti tehtyjä. Kaikki on minimaalista mitä tehtaalla on kiinni ruuvattu. Ne, jotka on tehty yhtä järeästi kuin tuo Swan, ovat sitte todella kalliita. Vaikkapa Rustler.

Lue lisää

Valtaosa kysynnästä koskee satamaveneitä, joilla ei lähdetä yli 12 m/s krysseihin. Tällaisten klassikkoavomeriveneiden ostajajoukko on pieni. Samanlaista venettä näytettiin myytävän Euroopassa hintapyynnöllä 58000 euroa, joten ehkäpä se oikea hintataso pyörii niillä tienoilla.

Käytönmukaan kirjoitti:

Edullisetkin uudet veneet toimivat ja kestävät vallan mainiosti normaalissa perhepurjehduskäytössä, mitä vähintään 95%:lla veneistä tehdään. Jos aikoo paukuttaa kelissä kuin kelissä Hako-Visby -väliä joka kesä tai lähteä isommille vesille, on asia toinen. Mutta silloinkaan tuollainen vanhempi "laatuvene" ei takaa mitään ellei kaikki paikat ole läpikäyty ja pantu kuntoon. Ja se maksaa.

Lue lisää

Aivan totta tuokin, enkä muuta ole väittänytkään. Kaikkia ei veneen kuluneisuus ja vahat varusteet haittaa, minua kyllä haittaisi. Tuohon menisi paljon rahaa ja se pitäisi ottaa huomioon venettä ostaessa.

Bossu kirjoitti:

Valtaosa kysynnästä koskee satamaveneitä, joilla ei lähdetä yli 12 m/s krysseihin. Tällaisten klassikkoavomeriveneiden ostajajoukko on pieni. Samanlaista venettä näytettiin myytävän Euroopassa hintapyynnöllä 58000 euroa, joten ehkäpä se oikea hintataso pyörii niillä tienoilla.

Lue lisää

Satamavene on "pilkkatermi", jonka käyttö on tässä yhteydessä tarpeetonta. Kyse on normaalista retki- ja perhepurjehduksesta: Purjehditaan esim. Suomenlahden rannikolla, Saaristomerellä ja Ahvenenmaan saaristossa kesälomalla 2-4 viikkoa, yöt vietetään pääosin palvelu- tai luonnonsatamissa. Viron tai Ruotsin puolelle lähdetään vain kun sääennuste lupaa sopivaa keliä. Yli 15 m/s tuulilla pysytään satamassa jos ei ole pakko lähteä liikkeelle. Väittäisin, että yli 95% maamme purjeveneistä on tällaisessa käytössä. Ja kaikki uudet "halpisveneet" kestävät tällaisen käytön reilulla marginaalilla.

Käytönmukaan kirjoitti:

Satamavene on "pilkkatermi", jonka käyttö on tässä yhteydessä tarpeetonta. Kyse on normaalista retki- ja perhepurjehduksesta: Purjehditaan esim. Suomenlahden rannikolla, Saaristomerellä ja Ahvenenmaan saaristossa kesälomalla 2-4 viikkoa, yöt vietetään pääosin palvelu- tai luonnonsatamissa. Viron tai Ruotsin puolelle lähdetään vain kun sääennuste lupaa sopivaa keliä. Yli 15 m/s tuulilla pysytään satamassa jos ei ole pakko lähteä liikkeelle. Väittäisin, että yli 95% maamme purjeveneistä on tällaisessa käytössä. Ja kaikki uudet "halpisveneet" kestävät tällaisen käytön reilulla marginaalilla.

Lue lisää

"Halpisvene" on satamaveneistä käytettävä pilkkatermi.

Käytönmukaan kirjoitti:

Satamavene on "pilkkatermi", jonka käyttö on tässä yhteydessä tarpeetonta. Kyse on normaalista retki- ja perhepurjehduksesta: Purjehditaan esim. Suomenlahden rannikolla, Saaristomerellä ja Ahvenenmaan saaristossa kesälomalla 2-4 viikkoa, yöt vietetään pääosin palvelu- tai luonnonsatamissa. Viron tai Ruotsin puolelle lähdetään vain kun sääennuste lupaa sopivaa keliä. Yli 15 m/s tuulilla pysytään satamassa jos ei ole pakko lähteä liikkeelle. Väittäisin, että yli 95% maamme purjeveneistä on tällaisessa käytössä. Ja kaikki uudet "halpisveneet" kestävät tällaisen käytön reilulla marginaalilla.

Lue lisää

Jotenkin on kätevä erottaa eri tarkoituksiin tulevat veneet. Satamaveneiksi sanoin niitä siksi, että purjehdusreissun aikanakin ne ovat satamassa vähintään 2/3 ajasta. Käteviähän ne ovat kotimaan vesillä.

Bossu kirjoitti:

Jotenkin on kätevä erottaa eri tarkoituksiin tulevat veneet. Satamaveneiksi sanoin niitä siksi, että purjehdusreissun aikanakin ne ovat satamassa vähintään 2/3 ajasta. Käteviähän ne ovat kotimaan vesillä.

Lue lisää

Mikä vene sitten ei ole 2/3 ajasta satamassa purjehdusreissun aikana? Ehkä joku maailmanympärikisaan osallistuva vene?

Eihän perheveellä kestä kuin puoli vuotta purjehtia maapallon ympäri, mutta silti reissuun käytetään ainakin kaksi vuotta tyypillisesti eli 3/4 ollaan satamassa.

Bossu kirjoitti:

Jotenkin on kätevä erottaa eri tarkoituksiin tulevat veneet. Satamaveneiksi sanoin niitä siksi, että purjehdusreissun aikanakin ne ovat satamassa vähintään 2/3 ajasta. Käteviähän ne ovat kotimaan vesillä.

Lue lisää

Kuinka suuri osa "pallonkierrosta" ollaan satamissa ? Ovatko kaikki pallonkiertoveneet siis satamaveneitä ?

BukhBukhBukh kirjoitti:

Tuo on aivan totta. Itse en tykkää näistä Swaneista ollenkaan. Mutta jos tykkää, saa tuosta Swanista hyvän veneen laittamalla kuntoon. Todellakin sellaisen jolla voi lähteä keliin kuin keliin. Harmi vain, että kone pitää ensimmäiseksi vaihtaa isompaan.

Uudet edullisen hintaluokan veneet on todella heppoisesti tehtyjä. Kaikki on minimaalista mitä tehtaalla on kiinni ruuvattu. Ne, jotka on tehty yhtä järeästi kuin tuo Swan, ovat sitte todella kalliita. Vaikkapa Rustler.

Lue lisää

Miksi kone pitäisi vaihtaa isompaan? Tuohan on uutena sopivaksi todettu ja riittää oikein hyvin viemään venettä järkevää matkavauhtia.

Joakim1 kirjoitti:

Mikä vene sitten ei ole 2/3 ajasta satamassa purjehdusreissun aikana? Ehkä joku maailmanympärikisaan osallistuva vene?

Eihän perheveellä kestä kuin puoli vuotta purjehtia maapallon ympäri, mutta silti reissuun käytetään ainakin kaksi vuotta tyypillisesti eli 3/4 ollaan satamassa.

Lue lisää

Ajattelin, että niissä ollaan päiväkausia vesillä yhtä mittaa. Tätä eroa hain, ja tekin sen toivottavasti ymmärrätte.

Bossu kirjoitti:

Ajattelin, että niissä ollaan päiväkausia vesillä yhtä mittaa. Tätä eroa hain, ja tekin sen toivottavasti ymmärrätte.

Taitaa valtaosa vaikkapa ARC-osallistujista, ainakin alle 50-jalkaisista, olla näitä satamaveneitä. Samoin suoraan Suomesta Visbyyseen tai pidemmälle Itämerellä purjehtivat.

Heti ei tule mieleen yhtään suomalaista purjehtijaa, joka lähtisi tarkoituksellisesti avomerelle yli 12 m/s kryssille muuten kuin kisassa. Tietysti sellaisiin keleihin voi joutua, varsinkin purjehdittaessa Itämeren ulkopuolella. 10 m/s lähtiviä tunnen vielä monta ja kaikilla heillä on varmaankin sinun mielestä satamavene.

Satamaveneellä kai viitataan tilavaan ja avaraan sisustukseen, joka on pääosin satamakäyttöön suunniteltua. Sellainen taitaa olla käytännössä kaikissa uutta suunnittelua olevissa veneissä riippumatta veneen hintaluokasta tai käyttötarkoituksesta.

Bossu kirjoitti:

Valtaosa kysynnästä koskee satamaveneitä, joilla ei lähdetä yli 12 m/s krysseihin. Tällaisten klassikkoavomeriveneiden ostajajoukko on pieni. Samanlaista venettä näytettiin myytävän Euroopassa hintapyynnöllä 58000 euroa, joten ehkäpä se oikea hintataso pyörii niillä tienoilla.

Lue lisää

Missä kukaan nykyään kryssii edes kevyessä vastaisessa? Kaikkihan ajaa koneella Bukhsuttaen, helppoa ja mukavaa.

Jos olisin ihastunut "halpisveneiden "teräväkulmaisiin laminaattilevystä tehtyihin sisustus materiaaleihin menisin Sotkaan niitä ihailemaan , tulisi huomattavasti halvemmaksi.

Joakim1 kirjoitti:

Taitaa valtaosa vaikkapa ARC-osallistujista, ainakin alle 50-jalkaisista, olla näitä satamaveneitä. Samoin suoraan Suomesta Visbyyseen tai pidemmälle Itämerellä purjehtivat.

Heti ei tule mieleen yhtään suomalaista purjehtijaa, joka lähtisi tarkoituksellisesti avomerelle yli 12 m/s kryssille muuten kuin kisassa. Tietysti sellaisiin keleihin voi joutua, varsinkin purjehdittaessa Itämeren ulkopuolella. 10 m/s lähtiviä tunnen vielä monta ja kaikilla heillä on varmaankin sinun mielestä satamavene.

Satamaveneellä kai viitataan tilavaan ja avaraan sisustukseen, joka on pääosin satamakäyttöön suunniteltua. Sellainen taitaa olla käytännössä kaikissa uutta suunnittelua olevissa veneissä riippumatta veneen hintaluokasta tai käyttötarkoituksesta.

Lue lisää

Veneitä ostetaan nykyään niin eri periaatteilla, kuin mihin klassiset S&S-swanit (poislukien Hollandin 371) suunniteltiin. Veneitä tehdään ja myydään paljolti niiden asuttavuuden pohjalta eikä niiden suunnittelussa ajatella niin paljon avomeriolosuhteita. Ajat ja arvostukset ovat muuttuneet niin paljon. Nykyään moni arvostaa korkeita, laatikkomaisia tilaihmeitä, joiden mukavuus avomerellä ei ole kovinkaan suuri. Brummer on tästä joskus blogissaan 2013 kirjoittanutkin.

Pointtina on ymmärtää, mitä haluaa eikä osta Swania sen nimen tai laiturirespektin takia.

Jos oikeasti tykkää Swaneista ja arvostaa niiden avomeriolosuhteita, voi päätyä kohtuullisen budjetin puitteissa esim. 37:aan tai hiukan nopeampaan 38:aan. Ne kuitenkin ovat huonommassa kelissä 371 parempia runkomuotonsa takia (S&S) kuin tasapohjainen 371.

Tuskin kukaan väittää että Tarantella II, Swan 37, purjehtii huonosti. Vene on sisältä nykyveneisiin verrattuna pienempi mutta kuitenkin hyvin toimiva täysine seisomakorkeuksineen ja jotenkin ihmisen mukaan mitoitettuine tiloineen. Toimivampia nukkumapaikkojakin on tilasuunnittelun takia paremmin kuin 371:ssä.

Swääni kirjoitti:

Veneitä ostetaan nykyään niin eri periaatteilla, kuin mihin klassiset S&S-swanit (poislukien Hollandin 371) suunniteltiin. Veneitä tehdään ja myydään paljolti niiden asuttavuuden pohjalta eikä niiden suunnittelussa ajatella niin paljon avomeriolosuhteita. Ajat ja arvostukset ovat muuttuneet niin paljon. Nykyään moni arvostaa korkeita, laatikkomaisia tilaihmeitä, joiden mukavuus avomerellä ei ole kovinkaan suuri. Brummer on tästä joskus blogissaan 2013 kirjoittanutkin.

Pointtina on ymmärtää, mitä haluaa eikä osta Swania sen nimen tai laiturirespektin takia.

Jos oikeasti tykkää Swaneista ja arvostaa niiden avomeriolosuhteita, voi päätyä kohtuullisen budjetin puitteissa esim. 37:aan tai hiukan nopeampaan 38:aan. Ne kuitenkin ovat huonommassa kelissä 371 parempia runkomuotonsa takia (S&S) kuin tasapohjainen 371.

Tuskin kukaan väittää että Tarantella II, Swan 37, purjehtii huonosti. Vene on sisältä nykyveneisiin verrattuna pienempi mutta kuitenkin hyvin toimiva täysine seisomakorkeuksineen ja jotenkin ihmisen mukaan mitoitettuine tiloineen. Toimivampia nukkumapaikkojakin on tilasuunnittelun takia paremmin kuin 371:ssä.

Lue lisää

Onko tämä Brummer se venelehden 'Amiraali'? Vessanpönttöjen suuntaa kovasti arvioiva kaveri...

satamavene kirjoitti:

Onko tämä Brummer se venelehden 'Amiraali'? Vessanpönttöjen suuntaa kovasti arvioiva kaveri...

Ei ole. Amiraali on Tom Finell, joka Vene-lehdessä ei niinkään arvioi vessanpönttöjä, vaan veneiden purjehdittavuutta. Ja hyvällä osaamisella sen tekeekin. Brummer tässä on yksi Brummerin veljeksistä, jotka ovat WB-Sailsin B.

nimet.kohdilleen kirjoitti:

Ei ole. Amiraali on Tom Finell, joka Vene-lehdessä ei niinkään arvioi vessanpönttöjä, vaan veneiden purjehdittavuutta. Ja hyvällä osaamisella sen tekeekin. Brummer tässä on yksi Brummerin veljeksistä, jotka ovat WB-Sailsin B.

Lue lisää

Ok, luin joskus puuceessä vanhoja venelehtiä niin Amiraalin näkemys oli usein mainittu juuri vessanpöntön toteutuksen kohdalla. Samoin Amiraalilla oli joku kikka pyörivän kiinteälapaisen potkurin suhteen, yksityiskohtia en nyt muista. Mainio kaveri varmasti!

Joakim1 kirjoitti:

Taitaa valtaosa vaikkapa ARC-osallistujista, ainakin alle 50-jalkaisista, olla näitä satamaveneitä. Samoin suoraan Suomesta Visbyyseen tai pidemmälle Itämerellä purjehtivat.

Heti ei tule mieleen yhtään suomalaista purjehtijaa, joka lähtisi tarkoituksellisesti avomerelle yli 12 m/s kryssille muuten kuin kisassa. Tietysti sellaisiin keleihin voi joutua, varsinkin purjehdittaessa Itämeren ulkopuolella. 10 m/s lähtiviä tunnen vielä monta ja kaikilla heillä on varmaankin sinun mielestä satamavene.

Satamaveneellä kai viitataan tilavaan ja avaraan sisustukseen, joka on pääosin satamakäyttöön suunniteltua. Sellainen taitaa olla käytännössä kaikissa uutta suunnittelua olevissa veneissä riippumatta veneen hintaluokasta tai käyttötarkoituksesta.

Lue lisää

Onhan noita blue water-veneitä, mutta koska niiden kysyntä on pientä, ne eivät nauti sarjatuotannon eduista ja ovat kalliita ja suurelle yleisölle tuntemattomia, koska sarjat ovat pieniä.

Bossu kirjoitti:

Onhan noita blue water-veneitä, mutta koska niiden kysyntä on pientä, ne eivät nauti sarjatuotannon eduista ja ovat kalliita ja suurelle yleisölle tuntemattomia, koska sarjat ovat pieniä.

Lue lisää

Ja miten ne uudet "blue water"-veneet eroavat "satamaveneistä" muuten kuin suuremman hinnan ja enemmän käsityötä (lähinnä sisustus) vaativan rakennustapansa kautta? Onko niissä jotenkin merkittävästi erilainen sisustusjärjestely tai runkomuoto, joka sopii paremmin ko. käyttöön? Huom, jätin rakenteen ja heloituksen laadun kokonaan pois käsittelystä.

Mielestäni ainakaan HR, Najad, Oyster, Swan, Ovni jne. eivät tuolta osin poikkea merkittävästi noista "satamaveneistä" eli niissäkin on nykyään varsin avarat "satamaan suunnitellut" sisätilat, leveä melko tasapohjoinen runkomuoto jne.

Vai tarkoitatko joitain hyvin harvinaisia "vanhaa suunnittelua" käyttäviä venemalleja? Tehdäänhän kai Contessa 32:stakin edelleen.

Swääni kirjoitti:

Veneitä ostetaan nykyään niin eri periaatteilla, kuin mihin klassiset S&S-swanit (poislukien Hollandin 371) suunniteltiin. Veneitä tehdään ja myydään paljolti niiden asuttavuuden pohjalta eikä niiden suunnittelussa ajatella niin paljon avomeriolosuhteita. Ajat ja arvostukset ovat muuttuneet niin paljon. Nykyään moni arvostaa korkeita, laatikkomaisia tilaihmeitä, joiden mukavuus avomerellä ei ole kovinkaan suuri. Brummer on tästä joskus blogissaan 2013 kirjoittanutkin.

Pointtina on ymmärtää, mitä haluaa eikä osta Swania sen nimen tai laiturirespektin takia.

Jos oikeasti tykkää Swaneista ja arvostaa niiden avomeriolosuhteita, voi päätyä kohtuullisen budjetin puitteissa esim. 37:aan tai hiukan nopeampaan 38:aan. Ne kuitenkin ovat huonommassa kelissä 371 parempia runkomuotonsa takia (S&S) kuin tasapohjainen 371.

Tuskin kukaan väittää että Tarantella II, Swan 37, purjehtii huonosti. Vene on sisältä nykyveneisiin verrattuna pienempi mutta kuitenkin hyvin toimiva täysine seisomakorkeuksineen ja jotenkin ihmisen mukaan mitoitettuine tiloineen. Toimivampia nukkumapaikkojakin on tilasuunnittelun takia paremmin kuin 371:ssä.

Lue lisää

S&S Swanit suunniteltiin melko puhtaasti IOR-kilpaveneiksi ja menestyminen pitkissä avomerkisoissa oli tärkeää. Vähitellen kruisailusta tuli päämarkkina ja Swanienkin kriteerit muuttuivat. 60/70-luvun taitteessa matkapurjehdus oli kuitenkin vielä aivan marginaalilaji.

Swan 37 tai ylipäätänsä S&S Swanien vertaaminen nykyisiin on vaikeaa. 37-jalkainen "kisavene" LYS-luvulla 1,17 ei ole nykymittapuulla nopea ja siis ainakaan tuossa mielessä "hyvin purjehtiva". Uutta suunnitelua yhtä modernit ja vastaavat kuin se aikanaan alkavat olla jo 1,40:n lähellä, mutta ovat toki vesilinjaltaan huomattavasti pidempiä ja tilavuudeltaan valtavasti suurempia. Saman asuttavuuden ja vauhdin saa nykyään n. 30-jalkaiseen.

Tarkennuksena; saman asuttavuuden ja vauhdin saa nykyään n. 30-jalkaiseen, mutta vain helpoissa olosuhteissa ja korkeintaan keskituulissa. Swanit taas on tehty vaativiin olosuhteisiin.
Ehkäpä vanhojen Swanien salongin ulkoreunoissa olevia kunnon meripunkkia nyt vierastetaan, koska niiden väliin jäävä salongin oleskelutila on ikäänkuin paljon pienemmästä veneestä? Vaimot varmaan valitsevat nykyään veneitä.

Joakim1 kirjoitti:

Ja miten ne uudet "blue water"-veneet eroavat "satamaveneistä" muuten kuin suuremman hinnan ja enemmän käsityötä (lähinnä sisustus) vaativan rakennustapansa kautta? Onko niissä jotenkin merkittävästi erilainen sisustusjärjestely tai runkomuoto, joka sopii paremmin ko. käyttöön? Huom, jätin rakenteen ja heloituksen laadun kokonaan pois käsittelystä.

Mielestäni ainakaan HR, Najad, Oyster, Swan, Ovni jne. eivät tuolta osin poikkea merkittävästi noista "satamaveneistä" eli niissäkin on nykyään varsin avarat "satamaan suunnitellut" sisätilat, leveä melko tasapohjoinen runkomuoto jne.

Vai tarkoitatko joitain hyvin harvinaisia "vanhaa suunnittelua" käyttäviä venemalleja? Tehdäänhän kai Contessa 32:stakin edelleen.

Lue lisää

Niissä on isommat tankit, enemmän säilytystilaa, keittiöjärjestelyt ja nukkumajärjestelyt voi olla erilaisia, rakenteissa enemmän varmuusvaraa, ehkä pienempi, suojatumpi ja paremmin tyhjentyvä istumakaukalo, enemmän tarttumakahvoja, enemmän varusteita, salonki voi olla kapeampi, tilaa sisällä myös työskentelyyn jne. Ei kaikissa välttämättä kaikkea, mutta eiköhän tällaisia ominaisuuksia yleensä liitetä enemmän pitkään matkantekoon.

Ikealla_vai_Swanilla kirjoitti:

Tarkennuksena; saman asuttavuuden ja vauhdin saa nykyään n. 30-jalkaiseen, mutta vain helpoissa olosuhteissa ja korkeintaan keskituulissa. Swanit taas on tehty vaativiin olosuhteisiin.
Ehkäpä vanhojen Swanien salongin ulkoreunoissa olevia kunnon meripunkkia nyt vierastetaan, koska niiden väliin jäävä salongin oleskelutila on ikäänkuin paljon pienemmästä veneestä? Vaimot varmaan valitsevat nykyään veneitä.

Lue lisää

Mikä on sitten helppo olosuhde ja keskituuli? Jo 20 vuotta sitten suunnitellut n. 30-jalkaiset, kuten First 31.7 ja Ridas 31, pysyvät Swan 37:n vauhdissa jonnekin 10-12 m/s saakka. Avotuulilla menevät kovempaa ja kryssillä samaa vauhtia tuolloin. Vaativat ehkä enemmän taitoa tuohon eli huonolla miehistöllä jäävät. Noihin saa varsin hyvät meripunkat laittamalla kangasverkot salongin sohviin (ei sisäreunaan vaan lähelle selkänojaa).

Nopeat 2010-luvun 30-jalkaiset ovat sitten jo selvästi nopeampia, myös kryssillä, vielä 10 m/s tuulessa. Vaikkapa J/88.

Joakim1 kirjoitti:

S&S Swanit suunniteltiin melko puhtaasti IOR-kilpaveneiksi ja menestyminen pitkissä avomerkisoissa oli tärkeää. Vähitellen kruisailusta tuli päämarkkina ja Swanienkin kriteerit muuttuivat. 60/70-luvun taitteessa matkapurjehdus oli kuitenkin vielä aivan marginaalilaji.

Swan 37 tai ylipäätänsä S&S Swanien vertaaminen nykyisiin on vaikeaa. 37-jalkainen "kisavene" LYS-luvulla 1,17 ei ole nykymittapuulla nopea ja siis ainakaan tuossa mielessä "hyvin purjehtiva". Uutta suunnitelua yhtä modernit ja vastaavat kuin se aikanaan alkavat olla jo 1,40:n lähellä, mutta ovat toki vesilinjaltaan huomattavasti pidempiä ja tilavuudeltaan valtavasti suurempia. Saman asuttavuuden ja vauhdin saa nykyään n. 30-jalkaiseen.

Lue lisää

Toisaalta Nautorin uusimpia malleja edustava Swan54 on hämmästyttävän paljon perinteisen purjeveneen näköinen. Siinähän on syvä v-pohja, melko suippo perä ja viisto keula sekä painoakin kohtalaisen paljon. Sisätilojen perusteella eri ikäluokan veneitä voi mielestäni verrata keskenään aika helpostikin ja asuttavuushan kiinnostaa useimpia veneilijöitä, varsinkin jos on perhettä mukana lomapurjehduksilla. Mutta valinta uuden tai vanhan välillä on kuitenkin lopulta valinta tyylin ja käytännöllisyyden väliltä. Jos ikea vertausta käyttäisi, niin onhan se käytännöllistä ja taloudellista ostaa koko olohuoneen kalustus yhden nojatuolin hinnaalla, ei se aallon tankkituoli niin ylivertainen mukavuudeltaan ole.

Tunari1 kirjoitti:

Toisaalta Nautorin uusimpia malleja edustava Swan54 on hämmästyttävän paljon perinteisen purjeveneen näköinen. Siinähän on syvä v-pohja, melko suippo perä ja viisto keula sekä painoakin kohtalaisen paljon. Sisätilojen perusteella eri ikäluokan veneitä voi mielestäni verrata keskenään aika helpostikin ja asuttavuushan kiinnostaa useimpia veneilijöitä, varsinkin jos on perhettä mukana lomapurjehduksilla. Mutta valinta uuden tai vanhan välillä on kuitenkin lopulta valinta tyylin ja käytännöllisyyden väliltä. Jos ikea vertausta käyttäisi, niin onhan se käytännöllistä ja taloudellista ostaa koko olohuoneen kalustus yhden nojatuolin hinnaalla, ei se aallon tankkituoli niin ylivertainen mukavuudeltaan ole.

Lue lisää

Swan 54:n runko on sama kuin 2000-luvun alkukpuolella tulleen 53:n. Keulaa en sanoisi viistoksi, mutta ei se aivan pystykään ole. Pohjassa on tosiaan hieman V-muotoa, mutta en sanoisi sitä erityisen syväksi. Perä kapenee jonkin verran kannen tasolta, mutta toisaalta pohja on aivan perään saakka todella leveä ja täysin tasainen.

Jos tuota vertaa vaikkapa Swan 57 S&S:ään, Hanse 531/540 ja Bavaria 55 Cruiseriin (Farr 2009), saa seuraavia tuloksia.

Paino: Swan 53/54 22 t, 57 22,5 t, Hanse 23 t, Bavaria 18,5 t.

Keulan pystyys: Swan 53/54:ssä vesilinja alkaa n. 60 cm keulasta, 57:ssa 2,5 m, Hansessa n. 30 cm ja Bavariassa 35 cm. Swanin keula on siis hieman viistompi kuin Bavariassa ja Hansessa, mutta kuitenkin paljon lähempänä niitä kuin S&S Swania.

Pohjan syvin kohta vesilinjan alla: Swan 53/54 n. 85 cm, 57 n. 85 cm, Hanse n. 77 cm, Bavaria n. 65 cm. Melko maltillisia ovat siis erot syvyydessä ainakin Hanseen. Bavaria selvästi pienemmästä syväydestä puolet selittyy pienemmällä painolla.

Perän leveydet kohdasta, jossa kylki alkaa taittua peräpeiliin: Swan 53/54 3,7 m (suurin leveys 4,74), 57 2,4 m (4,95), Hanse 4,0 m (4,86) ja Bavaria 4,4 m (4.76).

Kaikki neljä pitäisi muuten olla nopeudeltaan melko identtisiä. 10 m/s tuulessa Swanien pitäisi olla kaksi hitainta, myös kryssillä. Tuo kertoo paljon Swanien kehityksestä. S&S:iä pitäisi paremminkin verratta Club Swaneihin, joista 42 on 54:sta selvästi nopeampi kevyessä ja keskituulessa ja suunnilleen yhtä nopea 10 m/s tuulessa. CS 50 on sitten aivan eri nopeusluokassa.

Aallon huonekaluja on ollut paljon suvussamme. Hyvin harvaa niistä luonnehtisin mukavaksi, useat varsin epämukavia. Tyyli on mennyt toiminnallisuuden edelle noissa monissa mielestäni. Hiukan kuten Aallon suunnittelemalla moottoriveneelle, joka kuulemma oli aika merikelvoton.

Joakim1 kirjoitti:

Swan 54:n runko on sama kuin 2000-luvun alkukpuolella tulleen 53:n. Keulaa en sanoisi viistoksi, mutta ei se aivan pystykään ole. Pohjassa on tosiaan hieman V-muotoa, mutta en sanoisi sitä erityisen syväksi. Perä kapenee jonkin verran kannen tasolta, mutta toisaalta pohja on aivan perään saakka todella leveä ja täysin tasainen.

Jos tuota vertaa vaikkapa Swan 57 S&S:ään, Hanse 531/540 ja Bavaria 55 Cruiseriin (Farr 2009), saa seuraavia tuloksia.

Paino: Swan 53/54 22 t, 57 22,5 t, Hanse 23 t, Bavaria 18,5 t.

Keulan pystyys: Swan 53/54:ssä vesilinja alkaa n. 60 cm keulasta, 57:ssa 2,5 m, Hansessa n. 30 cm ja Bavariassa 35 cm. Swanin keula on siis hieman viistompi kuin Bavariassa ja Hansessa, mutta kuitenkin paljon lähempänä niitä kuin S&S Swania.

Pohjan syvin kohta vesilinjan alla: Swan 53/54 n. 85 cm, 57 n. 85 cm, Hanse n. 77 cm, Bavaria n. 65 cm. Melko maltillisia ovat siis erot syvyydessä ainakin Hanseen. Bavaria selvästi pienemmästä syväydestä puolet selittyy pienemmällä painolla.

Perän leveydet kohdasta, jossa kylki alkaa taittua peräpeiliin: Swan 53/54 3,7 m (suurin leveys 4,74), 57 2,4 m (4,95), Hanse 4,0 m (4,86) ja Bavaria 4,4 m (4.76).

Kaikki neljä pitäisi muuten olla nopeudeltaan melko identtisiä. 10 m/s tuulessa Swanien pitäisi olla kaksi hitainta, myös kryssillä. Tuo kertoo paljon Swanien kehityksestä. S&S:iä pitäisi paremminkin verratta Club Swaneihin, joista 42 on 54:sta selvästi nopeampi kevyessä ja keskituulessa ja suunnilleen yhtä nopea 10 m/s tuulessa. CS 50 on sitten aivan eri nopeusluokassa.

Aallon huonekaluja on ollut paljon suvussamme. Hyvin harvaa niistä luonnehtisin mukavaksi, useat varsin epämukavia. Tyyli on mennyt toiminnallisuuden edelle noissa monissa mielestäni. Hiukan kuten Aallon suunnittelemalla moottoriveneelle, joka kuulemma oli aika merikelvoton.

Lue lisää

Tuo Swan 57 on toiseksi viimeinen S&S Swan (1977/78) ja poikkeaa jo valtavasti "alkuperäisistä" S&S Swaneista. Runko on huomattavasti tasapohjaisempi, perä leveämpi, peräylitys pienempi ja matalammalla kuin vaikkapa 43:ssa (1967). Vaikka 43 on selvästi pienempi, on siinä rungon syvin kohta hiukan yli 1 m. Swan 55 (1970) rungon suurin syväys on jo 1,1 m, vaikka se painoi "vain " 20 tonnia. Runko on paljon solakampi (suurin leveys 4,32 eli yli 60 cm vähemmän kuin 57). Se on kaikissa keleissä selvästi hitaampi kuin 57.

Myös evissä on suuri ero. 57:ssa köli on paljon lyhyempi ja peräsin lähes perässä (55:ssa peräsin n. 2 m edempänä).

Bossu kirjoitti:

Niissä on isommat tankit, enemmän säilytystilaa, keittiöjärjestelyt ja nukkumajärjestelyt voi olla erilaisia, rakenteissa enemmän varmuusvaraa, ehkä pienempi, suojatumpi ja paremmin tyhjentyvä istumakaukalo, enemmän tarttumakahvoja, enemmän varusteita, salonki voi olla kapeampi, tilaa sisällä myös työskentelyyn jne. Ei kaikissa välttämättä kaikkea, mutta eiköhän tällaisia ominaisuuksia yleensä liitetä enemmän pitkään matkantekoon.

Lue lisää

Onko Swan 54 "blue water"? Ainakin Nautor sitä niin mainostaa.

Tilajärjestelyt sisällä ja istuinkaukalossa näyttävät kovin samankaltaisilta kuin Bavaria C57:ssa. Selkein ero ehkä pentterin sijainnissa. Tankitkin ovat lähes identtiset (diesel Swanissa 600 l, Bavariassa 500 l, vesi 670 vs. 650 l).

Mikäs sitten olisi joku lähempänä suomalaista kokoluokkaa oleva "blue water" vene? HR 412? Siinä näyttää tosiaan olevan kokoisekseen isot tankit (340/530 l), kun vaikkapa Bavaria 41:ssa on vain 210/210 l. Noissa sisustus on varsin samankaltainen pentteriä lukuunottamatta. Onko Bavaria Vision 42 sitten "blue water"? Siinä on jo isot tankit (210/580 l) ja pentteri samankaltainen kuin HR:ssä. Entä Hanse 418. Siinä sisustus vaikuttaa pentteriä myöten varsin samanlaiselta kuin HR:ssä ja tankit ovat 160/475 l. Dieseltankkiko repuuttaa tuon satamaveneeksi?

2005 esitellyn Swan 53:n motion comfort factor 39 ja Bavaria 56:n ja Hanse 540:n n. 31. Kertoo hieman veneiden mukavuuseroista.

Joakim1 kirjoitti:

Onko Swan 54 "blue water"? Ainakin Nautor sitä niin mainostaa.

Tilajärjestelyt sisällä ja istuinkaukalossa näyttävät kovin samankaltaisilta kuin Bavaria C57:ssa. Selkein ero ehkä pentterin sijainnissa. Tankitkin ovat lähes identtiset (diesel Swanissa 600 l, Bavariassa 500 l, vesi 670 vs. 650 l).

Mikäs sitten olisi joku lähempänä suomalaista kokoluokkaa oleva "blue water" vene? HR 412? Siinä näyttää tosiaan olevan kokoisekseen isot tankit (340/530 l), kun vaikkapa Bavaria 41:ssa on vain 210/210 l. Noissa sisustus on varsin samankaltainen pentteriä lukuunottamatta. Onko Bavaria Vision 42 sitten "blue water"? Siinä on jo isot tankit (210/580 l) ja pentteri samankaltainen kuin HR:ssä. Entä Hanse 418. Siinä sisustus vaikuttaa pentteriä myöten varsin samanlaiselta kuin HR:ssä ja tankit ovat 160/475 l. Dieseltankkiko repuuttaa tuon satamaveneeksi?

Lue lisää

Onhan ne hyvin erilaisia veneitä. Swan painaa 22 tonnia, köli 8,5 tonnia. Bavaria painaa 17 tonnia ja köli painaa 5,7 tonnia. Eikö jo tuo kerro tietyistä eroista veneen käytöksessä.

Bossu kirjoitti:

Onhan ne hyvin erilaisia veneitä. Swan painaa 22 tonnia, köli 8,5 tonnia. Bavaria painaa 17 tonnia ja köli painaa 5,7 tonnia. Eikö jo tuo kerro tietyistä eroista veneen käytöksessä.

Lue lisää

Swan 54 'blue water' olisi hyvä vaihtoehto myös tuolle Blue Oceanin 371:lle. Hankalampi toki mahduttaa saariston satamiin, mutta todennäköisesti silti hyvä.

Bavarian sisustus on pahvia vaikka se olisikin vaneria. Ja vaikka se olisi vaneria, niin se on ainakin huonoa vaneria. Ja lakkaus on huono. Ja vaikka lakkaus olisikin hyvä, on se ainakin liian ohut. Ja laipiot on liimattu kiinni vaikka ne olisi laminoitu kiinni. Ja vaikka ne olisivat laminoitu, on ne varmasti huonosti laminoitu.

Bavariat eivät kryssi vaikka olisivat Tarantellaa nopeampia kryssillä. Ja vaikka ovat nopeampia, niin niiden on pakko olla niin epämukavia, että niillä ei voi kryssiä. Eikä avotuuliominaisuuksilla ole merkitystä, koska tosimies vain kryssii. Myötätuuleen mennään pelkällä mastolla, koska silloin ei ole mihinkään kiire. Satamaveneillä on kiire satamaan, siksi ne menee ohi.

Bavariat ovat niin heikkoja, että eivät kestä edes Airistolla. Ja jos ne kestävät Airistolla, niin eivät ainakaan kestä Antarktiksella. Jotta voi seilata Airistolla, pitää veneen kestää myös Antarktiksella. Koska tosimies voi milloin vain päättää lähteä Antarktikselle.

Bavarioissa on liikaa tilaa. Eikä niissä ole tarpeeksi säilytystilaa. Eikä tarpeeksi tankkitilaa. Avance 36:lla voi kyllä kiertää pallon koska siinä ei ole liikaa mitään tilaa.

Uudet Bavariat ovat satamaveneitä kahdesta syystä: ne ovat uusia ja niissä lukee Bavaria.

Tuulimyllyjä_vastaan kirjoitti:

Bavarian sisustus on pahvia vaikka se olisikin vaneria. Ja vaikka se olisi vaneria, niin se on ainakin huonoa vaneria. Ja lakkaus on huono. Ja vaikka lakkaus olisikin hyvä, on se ainakin liian ohut. Ja laipiot on liimattu kiinni vaikka ne olisi laminoitu kiinni. Ja vaikka ne olisivat laminoitu, on ne varmasti huonosti laminoitu.

Bavariat eivät kryssi vaikka olisivat Tarantellaa nopeampia kryssillä. Ja vaikka ovat nopeampia, niin niiden on pakko olla niin epämukavia, että niillä ei voi kryssiä. Eikä avotuuliominaisuuksilla ole merkitystä, koska tosimies vain kryssii. Myötätuuleen mennään pelkällä mastolla, koska silloin ei ole mihinkään kiire. Satamaveneillä on kiire satamaan, siksi ne menee ohi.

Bavariat ovat niin heikkoja, että eivät kestä edes Airistolla. Ja jos ne kestävät Airistolla, niin eivät ainakaan kestä Antarktiksella. Jotta voi seilata Airistolla, pitää veneen kestää myös Antarktiksella. Koska tosimies voi milloin vain päättää lähteä Antarktikselle.

Bavarioissa on liikaa tilaa. Eikä niissä ole tarpeeksi säilytystilaa. Eikä tarpeeksi tankkitilaa. Avance 36:lla voi kyllä kiertää pallon koska siinä ei ole liikaa mitään tilaa.

Uudet Bavariat ovat satamaveneitä kahdesta syystä: ne ovat uusia ja niissä lukee Bavaria.

Lue lisää

Bavarian www-sivujen mukaan heidän laipionsa on liimattu, kun taas Swanin sivujen mukaan heidän laipionsa on laminoitu. Eikä tällaisilla rakenteellisilla asioilla sitten ole mitään vaikutusta veneen käyttökelpoisuuteen maailman merillä? Onko kaksi venettä aina samanveroisia, kunhan ne ovat samankokoisia?

https://www.bavariayachts.com/en-uk/bavaria/quality/sailing-yachts/

Bossu kirjoitti:

Bavarian www-sivujen mukaan heidän laipionsa on liimattu, kun taas Swanin sivujen mukaan heidän laipionsa on laminoitu. Eikä tällaisilla rakenteellisilla asioilla sitten ole mitään vaikutusta veneen käyttökelpoisuuteen maailman merillä? Onko kaksi venettä aina samanveroisia, kunhan ne ovat samankokoisia?

https://www.bavariayachts.com/en-uk/bavaria/quality/sailing-yachts/

Lue lisää

Juuri tätä tarkoitan. Linkkisi sivuilla lukee: " a massive main bulkhead that is laminated to the hull". Eli mielestäsi on liimattu, vaikka on oikeasti laminoitu.

hfdhdfh kirjoitti:

2005 esitellyn Swan 53:n motion comfort factor 39 ja Bavaria 56:n ja Hanse 540:n n. 31. Kertoo hieman veneiden mukavuuseroista.

Hanse 531:n CF on 38, joten siltä osin aivan identtinen Swan 53/54:n kanssa. Club Swan 50:n CF on 17 ja S&S Swan 55:n 44. Bavaria 55 CR:n 32 ja C57:n 25.

Hanse 540e:lle tulee esitetiedoilla luvuksi 32. Tuossa 531:ssä pitäisi olla sama runko, mutta e:ssä se on epoksista, mikä selittää osan painoerosta. 531:ssä näyttäisi olevan myös 800 kg painavampi köli ja tuo 38 on laskettu mitatulla painolla, joka oli huomattavasti yli esitearvon.

Tuo CF on veneen paino jaettuna pinta-alalla, jossa hieman painotetaan (maksimi) leveyttä enemmän kuin pituutta. Korkea luku saadaan siis tekemällä veneestä raskas.

Tuulimyllyjä_vastaan kirjoitti:

Juuri tätä tarkoitan. Linkkisi sivuilla lukee: " a massive main bulkhead that is laminated to the hull". Eli mielestäsi on liimattu, vaikka on oikeasti laminoitu.

Oho, katoin kiireessäsä väärästä kohtaa. No, enpä minä noista laipioista mitään sanonutkaan alunperin. Mitä olen messuilla käynyt ensin Bavariassa ja sitten HR:ssä, niin ero on mielestäni ollut yllättävän suuri. Ja nimenomaan yleisessä viihtyvyydessä, käytettävyyttä lisäävissä yksityiskohdissa, kaikkien kolojen käyttämisessä varastotilana, kestävyysvaikutelmassa, pääsy moottorin huoltopisteisiin, suojaisuus ulkotiloissa jne. Bavaria on minusta omassa luokassaan hyvä vene, eikä varmasti HR ole kolme kertaa parempi, vaikka hinta onkin kolminkertainen, mutta minusta on hassua väittää , ettei korkeampi hinta toisi yhtään mitään lisää, kyllä se tuo.

Bossu kirjoitti:

Oho, katoin kiireessäsä väärästä kohtaa. No, enpä minä noista laipioista mitään sanonutkaan alunperin. Mitä olen messuilla käynyt ensin Bavariassa ja sitten HR:ssä, niin ero on mielestäni ollut yllättävän suuri. Ja nimenomaan yleisessä viihtyvyydessä, käytettävyyttä lisäävissä yksityiskohdissa, kaikkien kolojen käyttämisessä varastotilana, kestävyysvaikutelmassa, pääsy moottorin huoltopisteisiin, suojaisuus ulkotiloissa jne. Bavaria on minusta omassa luokassaan hyvä vene, eikä varmasti HR ole kolme kertaa parempi, vaikka hinta onkin kolminkertainen, mutta minusta on hassua väittää , ettei korkeampi hinta toisi yhtään mitään lisää, kyllä se tuo.

Lue lisää

Sehän on tietysti selvää, että eroa pitää olla, kun on reilusti hintaeroakin. Se on sitten täysin toinen asia, miten ne kestävät käyttöä tai soveltuvat eri käyttötarkoituksiin.

Ei kai kukaan väitä, että Opel/Peugeot/Toyota jne. ei soveltuisi samaan käyttöön kuin vastaava Mersu/BMW/Audi jne., vaikka noidenkin välillä on reiltusti hintaeroa ja hintaero tietysti myös näkyy laatutuntumassa. Moni halpisauto on kuitenkin pärjännyt paljon kallimpiaan paremmin luotettavuutta kuvaavissa tilastoissa ja takseissakin on "laatuautojen" valta-asema Suomessa murtunut.

Toisin kuin autoissa veneissä halvan ja kalliin välillä on merkittävä ero valmistustavassa eli halvat käyttävät runsaasti robotteja ja muuta sarjatuotantoteknologiaa kun taas kalliit käyttävät niitä hyvin vähän tai ei lainkaan. Oikeampi vertailukohta olisi siis mikä tahansa sarjatuotantoauto = halpis/satamavene ja käsityötä yksittäiskappalein tehdyt autot = blue water.

Tuulimyllyjä_vastaan kirjoitti:

Juuri tätä tarkoitan. Linkkisi sivuilla lukee: " a massive main bulkhead that is laminated to the hull". Eli mielestäsi on liimattu, vaikka on oikeasti laminoitu.

Bavarian laipio näyttäisi sitten olevan sekä liimattu että laminoitu runkoon, koska samassa Bavarian esittelytekstissä väitetään ristiriitaisesti kumpaakin:

"The focus is on a stable structural bulkhead, which also manages the forces acting on a BAVARIA. This is precisely fitted into the hull to the nearest millimetre and is securely glued to the hull across a large area.
"a massive main bulkhead that is laminated to the hull ensures rigidity of the hull."

Joakim1 kirjoitti:

Sehän on tietysti selvää, että eroa pitää olla, kun on reilusti hintaeroakin. Se on sitten täysin toinen asia, miten ne kestävät käyttöä tai soveltuvat eri käyttötarkoituksiin.

Ei kai kukaan väitä, että Opel/Peugeot/Toyota jne. ei soveltuisi samaan käyttöön kuin vastaava Mersu/BMW/Audi jne., vaikka noidenkin välillä on reiltusti hintaeroa ja hintaero tietysti myös näkyy laatutuntumassa. Moni halpisauto on kuitenkin pärjännyt paljon kallimpiaan paremmin luotettavuutta kuvaavissa tilastoissa ja takseissakin on "laatuautojen" valta-asema Suomessa murtunut.

Toisin kuin autoissa veneissä halvan ja kalliin välillä on merkittävä ero valmistustavassa eli halvat käyttävät runsaasti robotteja ja muuta sarjatuotantoteknologiaa kun taas kalliit käyttävät niitä hyvin vähän tai ei lainkaan. Oikeampi vertailukohta olisi siis mikä tahansa sarjatuotantoauto = halpis/satamavene ja käsityötä yksittäiskappalein tehdyt autot = blue water.

Lue lisää

Parempi vertailu olisi ehkä Skodan perusfarmari vastaan Toyota Land Cruiser. Yleensä Skodalla ajaa samat matkat kuin Toyotallakin, ja monella Toyotalla ei ajeta ikinä sellaisia reissuja, joihin ei Skodalla viitsi lähteä, mutta silti on myös retkiä, joille Toyota on kaikkien mielestä selkeästi parempi.

Bossu kirjoitti:

Oho, katoin kiireessäsä väärästä kohtaa. No, enpä minä noista laipioista mitään sanonutkaan alunperin. Mitä olen messuilla käynyt ensin Bavariassa ja sitten HR:ssä, niin ero on mielestäni ollut yllättävän suuri. Ja nimenomaan yleisessä viihtyvyydessä, käytettävyyttä lisäävissä yksityiskohdissa, kaikkien kolojen käyttämisessä varastotilana, kestävyysvaikutelmassa, pääsy moottorin huoltopisteisiin, suojaisuus ulkotiloissa jne. Bavaria on minusta omassa luokassaan hyvä vene, eikä varmasti HR ole kolme kertaa parempi, vaikka hinta onkin kolminkertainen, mutta minusta on hassua väittää , ettei korkeampi hinta toisi yhtään mitään lisää, kyllä se tuo.

Lue lisää

Bavarian esitteestä löytyykin meille kaikille mieleinen kohta. Hyvä esite.

Bossu kirjoitti:

Parempi vertailu olisi ehkä Skodan perusfarmari vastaan Toyota Land Cruiser. Yleensä Skodalla ajaa samat matkat kuin Toyotallakin, ja monella Toyotalla ei ajeta ikinä sellaisia reissuja, joihin ei Skodalla viitsi lähteä, mutta silti on myös retkiä, joille Toyota on kaikkien mielestä selkeästi parempi.

Lue lisää

No ei ole parempi, vaan tarkoitin juuri Toyota Land Cruiserin vertaamista Mersun maasturiin tai Skoda farmarin vertaamista BMW:n farmariin eli samaan käyttöön tehtyjä.

"Satamaveneeksi" selvästi leimataan ne halvat veneet, vaikka niistä olisi liki mahdotonta osoittaa suunnittelueroja, joista tulisi se paremmuus satamassa tai huonommuus merellä verrattaessa nykyisiin blue water veneisiin.

Veneet kehittyvät kuten autotkin. Veneissä ei tehdä enää S&S:n kaltaisia veneitä ja autoissa ei enää (juuri) tehdä alkuperäisen Jeepin tai Jaguar E-typen kaltaisia puhtaasti maastoautoja tai melko kompromissittomia urheiluautoja. Vaan noihinkin pitää saada kaikki mukavuudet ja tuloksena syntyi kaupunkimaastureita, jotka ovat olevinaan maastoautoja ja joskus jopa urheiluautoja.

kompromissiolla kirjoitti:

Bavarian laipio näyttäisi sitten olevan sekä liimattu että laminoitu runkoon, koska samassa Bavarian esittelytekstissä väitetään ristiriitaisesti kumpaakin:

"The focus is on a stable structural bulkhead, which also manages the forces acting on a BAVARIA. This is precisely fitted into the hull to the nearest millimetre and is securely glued to the hull across a large area.
"a massive main bulkhead that is laminated to the hull ensures rigidity of the hull."

Lue lisää

On lamininoitu runkoon. Lisäksi liimaamisesta runkoon en tiedä, mutta kanteen on vain liimattu. Tässä video, joka pitäisi lähteä käyntiin kohdasta (10:00), jossa esitellään laipioiden laminointia runkoon: https://youtu.be/2Vm7a4gX0cY?t=600

kompromissiolla kirjoitti:

Bavarian laipio näyttäisi sitten olevan sekä liimattu että laminoitu runkoon, koska samassa Bavarian esittelytekstissä väitetään ristiriitaisesti kumpaakin:

"The focus is on a stable structural bulkhead, which also manages the forces acting on a BAVARIA. This is precisely fitted into the hull to the nearest millimetre and is securely glued to the hull across a large area.
"a massive main bulkhead that is laminated to the hull ensures rigidity of the hull."

Lue lisää

Ilmeisesti päälaipio on laminoitu ja muut liimattu?

Bossu kirjoitti:

Ilmeisesti päälaipio on laminoitu ja muut liimattu?

Videolla sanotaan, että kaikki laipiot laminoidaan runkoon.

Miksi sitten sanotaan että on liimattu? "glued to the hull across a large area"

liimat kirjoitti:

Miksi sitten sanotaan että on liimattu? "glued to the hull across a large area"

Tuohan on otsikon "Stability stems from the solid floor assembly" alla eli koskee palkistoa. Kölipalkisto liimataan ensiksi ja sitten laminoidaan. Liimaus ja laminointi eivät ole toisiaan poissulkevia kiinnitystapoja. Tuo työvaihe esitetään kohdassa 3:30: https://youtu.be/2Vm7a4gX0cY?t=210
Katso videota kohtaan 4:30 saakka, niin kuulet tuossakin kohtaan, että laipiot laminoidaan runkoon ja näet, että kölipalkisto on laminoitu liimauksen jälkeen runkoon.

En ole Bavarian omistaja, mutta ihmettelen mistä tämä viha Bavariaa kohtaan kumpuaa. Kenties kateudesta kun naapuripaikalla kelluu omaa venettä suurempi ja uudempi Bavaria ? Omassa seurassakin on monta Bavariaa, joiden omistajat ovat veneihinsä ihan tyytyväisiä. Veikkaisin, että valmistusmäärään verratttuna Bavarioissa ei ole enempää ongelmia kuin muissakaan veneissä, päinvastoin.

Googlettamalla löytää kaikkiin veneisiin, myös ns. laatuveneisiin liittyviä ongelmia, isompia ja pienempiä. Jos nyt esimerkiksi ottaa Swanin, niin pienellä hakemisella löytyi rakenteelliset ongelmat S&S Swan 57:ssa:

"The structural problems encountered by some 57's participating in the disastrous 1979 Fastnet Race was probably the fact behind the talk about the two first hulls. The yard had by that time delivered 22 hulls and decided to reinforce them all."

https://www.classicswan.org/forum/post_thread.php?thread=1234

Ja laminaattiongelmat ja peräsinakseleiden katkeamiset Swan 45:ssä:

"Our friend decided not to get the 45 primarily because when the design was launched two serious structural problems quickly emerged ( broken rudder shafts and hull skins delaminating from core on dark colored hulls)."

http://forums.sailinganarchy.com/index.php?/topic/36318-cruise-a-swan-45/

Tuulimyllyjä_vastaan kirjoitti:

En ole Bavarian omistaja, mutta ihmettelen mistä tämä viha Bavariaa kohtaan kumpuaa. Kenties kateudesta kun naapuripaikalla kelluu omaa venettä suurempi ja uudempi Bavaria ? Omassa seurassakin on monta Bavariaa, joiden omistajat ovat veneihinsä ihan tyytyväisiä. Veikkaisin, että valmistusmäärään verratttuna Bavarioissa ei ole enempää ongelmia kuin muissakaan veneissä, päinvastoin.

Googlettamalla löytää kaikkiin veneisiin, myös ns. laatuveneisiin liittyviä ongelmia, isompia ja pienempiä. Jos nyt esimerkiksi ottaa Swanin, niin pienellä hakemisella löytyi rakenteelliset ongelmat S&S Swan 57:ssa:

"The structural problems encountered by some 57's participating in the disastrous 1979 Fastnet Race was probably the fact behind the talk about the two first hulls. The yard had by that time delivered 22 hulls and decided to reinforce them all."

https://www.classicswan.org/forum/post_thread.php?thread=1234

Ja laminaattiongelmat ja peräsinakseleiden katkeamiset Swan 45:ssä:

"Our friend decided not to get the 45 primarily because when the design was launched two serious structural problems quickly emerged ( broken rudder shafts and hull skins delaminating from core on dark colored hulls)."

http://forums.sailinganarchy.com/index.php?/topic/36318-cruise-a-swan-45/

Lue lisää

Koska viittasit vuoden 1979 Fastnet Racessa ilmenneisiin veneiden rakenneongelmiin, laitan linkin kaikkia siihen osallisuneita koskevan selvityksen: http://www.blur.se/images/fastnet-race-inquiry.pdf

Fastnetinopetukset kirjoitti:

Koska viittasit vuoden 1979 Fastnet Racessa ilmenneisiin veneiden rakenneongelmiin, laitan linkin kaikkia siihen osallisuneita koskevan selvityksen: http://www.blur.se/images/fastnet-race-inquiry.pdf

Lue lisää

Jotta nämä S&S Swan 57:n ongelmat eivät menisi vain 1979 Fastnetin kelin piikkiin, sisällytän toisenkin lainauksen: "This 57 for sale is one of the first two 57:s that ended the co-operation between Nautor and S&S. Those two first hulls were too flexible and Nautor had to strengthen them a lot to meet their strict requirements. S&S did not bother with the complaints Nautor made about those obvious faults in this design and it ment the end of their co-operation"

Mielenkiintoinen tieto/linkki, kiitos. Etsiskelin tässä jokuaika tietoa siitä mihin nautorin ja s&s:n yhteistyöloppui ja tässä taisi tulla selitystä.

Joakim1 kirjoitti:

Tuohan on otsikon "Stability stems from the solid floor assembly" alla eli koskee palkistoa. Kölipalkisto liimataan ensiksi ja sitten laminoidaan. Liimaus ja laminointi eivät ole toisiaan poissulkevia kiinnitystapoja. Tuo työvaihe esitetään kohdassa 3:30: https://youtu.be/2Vm7a4gX0cY?t=210
Katso videota kohtaan 4:30 saakka, niin kuulet tuossakin kohtaan, että laipiot laminoidaan runkoon ja näet, että kölipalkisto on laminoitu liimauksen jälkeen runkoon.

Lue lisää

Näyttää siltä, että ajan säästämiseksi kölipalkisto ensin liimataan vain reunoistaan veneen pohjaan ja sitten koko p*skan päälle laminoidaan mattokerroksia.

Tuulimyllyjä_vastaan kirjoitti:

Jotta nämä S&S Swan 57:n ongelmat eivät menisi vain 1979 Fastnetin kelin piikkiin, sisällytän toisenkin lainauksen: "This 57 for sale is one of the first two 57:s that ended the co-operation between Nautor and S&S. Those two first hulls were too flexible and Nautor had to strengthen them a lot to meet their strict requirements. S&S did not bother with the complaints Nautor made about those obvious faults in this design and it ment the end of their co-operation"

Lue lisää

Hieman valikoidusti lainattu. Siellä foorumilla teksti alkoi lauseella: " Hei. mielestäni alla oleva teksti on enemmän huhua kuin faktaa!" Muutamaa kommettia alaspäin oli myös faktat kerrottu. Ja kun kertojana oli itse "professori" Lars Ström, on täysi syy uskoa sen olevan todella faktaa.

Sopivasti valikoiden ilmeisesti palstan sensuurirobotti poisti suorat englannikieliset lainaukset, mutta jo edellä annetussa linkissä https://www.classicswan.org/forum/post_thread.php?thread=1234 koko juttu on luettavissa.

videossa kirjoitti:

Näyttää siltä, että ajan säästämiseksi kölipalkisto ensin liimataan vain reunoistaan veneen pohjaan ja sitten koko p*skan päälle laminoidaan mattokerroksia.

Bavarian rakennusajan säästämiseksi valittu kölipalkiston kiinnitystapa on videossa tehty näyttämään mukamas huippuhienolta, mutta tee se itse -mies tekisi sen tuolla tavalla vain laiskuuttaan.

videossa kirjoitti:

Näyttää siltä, että ajan säästämiseksi kölipalkisto ensin liimataan vain reunoistaan veneen pohjaan ja sitten koko p*skan päälle laminoidaan mattokerroksia.

Mistä muualta kuin reunoistaan palkisto voitaisiin liimata? Palkithan tietysti ovat onttoja eli runkoa vasten osuu vain ne reunat. Tuossa videossa ilmeisesti palkistoa pidetään hieman irti rungosta, jotta liimaa saadaan väliin. Ennen laminointia luultavasti palkisto tiputetaan tai puristetaan runkoon kiinni ja yli pursuavat liimat poistetaan.

Useimmissa kilpailijoissa ja myös joissain huomattavasti kalliimmissa veneissä kölipalkisto on ainoastaan liimattu. Kaikissa vähänkin sarjoissa tehtävissä (siis mukaanlukien HR, X jne) veneissä palkisto tehdään erillisessä muotissa ja kiinnitetään runkoon.

Miten sinä tekisit ko. työvaiheen?

Eikös jossain veneissä palkinto ole tehty rosterista?

Kölipalkkien liimattujen kohtien sijasta niissäkin saisi olla laminointi. Nyt liimaukset peitetään näkymättömiin murenemaan rauhassa laminoimalla matto yli.

Kysyvä.tietää kirjoitti:

Eikös jossain veneissä palkinto ole tehty rosterista?

En tiedä yhtään venettä rosteripalkistolla. Bavaria Matcheissä on rustista toiseen menevä rosterijäykiste, joka menee kölipalkiston sisällä, mutta itse palkisto on lasikuitua. Monessa veneessä on galvanoitua terästä oleva kölipalkisto, mutta esimerkiksi X on siirtynyt XP-sarjan myötä lasikuituiseen, jossa on paikoin hiilikuitua.

täyslaminointi kirjoitti:

Kölipalkkien liimattujen kohtien sijasta niissäkin saisi olla laminointi. Nyt liimaukset peitetään näkymättömiin murenemaan rauhassa laminoimalla matto yli.

Kerrotko vielä miten laminoit sen liimatun kohdan, jos kuitenkin valmistat kölipalkiston erillisessä muotissa. Liimaa on tuossa palkin kyljen ja rungon välissä eri n. 10 mm leveydeltä, luulatavasti vain 0-3 mm paksu, mutta monia metrejä pitkä.

Joakim1 kirjoitti:

En tiedä yhtään venettä rosteripalkistolla. Bavaria Matcheissä on rustista toiseen menevä rosterijäykiste, joka menee kölipalkiston sisällä, mutta itse palkisto on lasikuitua. Monessa veneessä on galvanoitua terästä oleva kölipalkisto, mutta esimerkiksi X on siirtynyt XP-sarjan myötä lasikuituiseen, jossa on paikoin hiilikuitua.

Lue lisää

Oon käsittänyt, että rosterisen jäykisteen ongelma, on ettei siihen saa laminoitua kiinni oikeastaan mitään. En tiedä onko totta tarua.

Misse__ kirjoitti:

Oon käsittänyt, että rosterisen jäykisteen ongelma, on ettei siihen saa laminoitua kiinni oikeastaan mitään. En tiedä onko totta tarua.

Tämän käsityksen minäkin sain. Olen pari kertaa käynyt hakemassa materiaalia ja neuvoja korjaustelakalta oman veneeni tarpeisiin.
Aina kun pääsee ammattimiehiä jututtamaan, niin kannattaa kysellä mielessä pyöriviä kysymyksiä.
Siinä tuli myös juttua rosterista ja sen ominaisuuksista. Tämä veneseppä sanoi, että rosteri on liian ”rasvaista” (jos nyt muistan asian oikein) , ettei hartsi ota siihen kunnolla kiinni.
Ainakin minulle hän sanoi, että älä yritä liimata rosterikorvaketta laminoimalla runkoon.
On varmaankin eri asia, jos joku rosterikanki laitetaan lasi/hiilikuitupalkin sisään, josta se ei pääse pois.

Reiska2K kirjoitti:

Tämän käsityksen minäkin sain. Olen pari kertaa käynyt hakemassa materiaalia ja neuvoja korjaustelakalta oman veneeni tarpeisiin.
Aina kun pääsee ammattimiehiä jututtamaan, niin kannattaa kysellä mielessä pyöriviä kysymyksiä.
Siinä tuli myös juttua rosterista ja sen ominaisuuksista. Tämä veneseppä sanoi, että rosteri on liian ”rasvaista” (jos nyt muistan asian oikein) , ettei hartsi ota siihen kunnolla kiinni.
Ainakin minulle hän sanoi, että älä yritä liimata rosterikorvaketta laminoimalla runkoon.
On varmaankin eri asia, jos joku rosterikanki laitetaan lasi/hiilikuitupalkin sisään, josta se ei pääse pois.

Lue lisää

Galvanoitu teräs on tuossa suhteessa parempi, mutta ei hyvä. Ongelma on lähinnä liimaamisessa, jossa hyvän tarttumisen saaminen ei onnistu ilman osaamista ja oikeita liimoja. Laminoitaessa yleensä kuidut menevät palkin ympäri, joten tarttuvuus ei ole samalla lailla kriittistä.

Joakim1 kirjoitti:

S&S Swanit suunniteltiin melko puhtaasti IOR-kilpaveneiksi ja menestyminen pitkissä avomerkisoissa oli tärkeää. Vähitellen kruisailusta tuli päämarkkina ja Swanienkin kriteerit muuttuivat. 60/70-luvun taitteessa matkapurjehdus oli kuitenkin vielä aivan marginaalilaji.

Swan 37 tai ylipäätänsä S&S Swanien vertaaminen nykyisiin on vaikeaa. 37-jalkainen "kisavene" LYS-luvulla 1,17 ei ole nykymittapuulla nopea ja siis ainakaan tuossa mielessä "hyvin purjehtiva". Uutta suunnitelua yhtä modernit ja vastaavat kuin se aikanaan alkavat olla jo 1,40:n lähellä, mutta ovat toki vesilinjaltaan huomattavasti pidempiä ja tilavuudeltaan valtavasti suurempia. Saman asuttavuuden ja vauhdin saa nykyään n. 30-jalkaiseen.

Lue lisää

Kommentoisin tätä kuitenkin lyhyesti, että veneen rungon muodolla on merkitystä millaiseksi kukin olonsa tuntee avomeriolosuhteissa. Tästä Brummerkin kirjoitti (http://www.wb-sails.fi/fi/blogi/bid/238706/Mihin-h-visi-purjehtimisen-ilo) ja tätä yritän sanoa. Coles kirjoittaa samasta kokoelmateoksessa Heavy Weather Sailing, joka kannattaa myös lukea. Isolla merellä lyssi on muuten aika yhdentekevä asia, kun kaikki veneet todellakin kulkevat tuulien mukana haipakkaa. Silloin ei todellakaan tavoitella niitä 2-6 m/s tuulia.

swääni kirjoitti:

Kommentoisin tätä kuitenkin lyhyesti, että veneen rungon muodolla on merkitystä millaiseksi kukin olonsa tuntee avomeriolosuhteissa. Tästä Brummerkin kirjoitti (http://www.wb-sails.fi/fi/blogi/bid/238706/Mihin-h-visi-purjehtimisen-ilo) ja tätä yritän sanoa. Coles kirjoittaa samasta kokoelmateoksessa Heavy Weather Sailing, joka kannattaa myös lukea. Isolla merellä lyssi on muuten aika yhdentekevä asia, kun kaikki veneet todellakin kulkevat tuulien mukana haipakkaa. Silloin ei todellakaan tavoitella niitä 2-6 m/s tuulia.

Lue lisää

Kyllä ne S&S Swanit ovat moderneja veneitä reilusti hitaampia isolla merelläkin. Katso vaikkapa ARC-tuloksia, joissa viime vuonna Swan 57 (S&S, mutta varsin moderni sellaiseksi) meni samaa vauhtia kuin X-41 ja Swan 43 ja 47 jäivät reilusti Luffe 37:lle. Kumpikaan ei toki yllätys ARC:n tasoituslukujen perusteella.

ARC:n tulosten perusteella ei ehkä kannata vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä veneiden vauhtipotentiaalista. Luffe 37 meni yli todella kovaa ja oli lopputuloksissa 3. ARC:ssa korostuu avotuulinopeus ja siihen vaaditaan aktiivista spinnuajoa. Se varmasti sopi kevyelle ja tasapohjaiselle tanskalaisveneelle. Vuonna 2015 moni paljon nopeampi vene hävisi Luffelle, kuten XP-44 ja FG 46. Vene-lehden testissä pienempi FG 36 todettiin nopeammaksi ja mukavammaksi kuin Luffe 37.

Myös minun viestini vähän ylempää poistui. Uskon syynä olevan liian suuri englannikielisen tekstin osuus, jonka automaattinen senruuri löytää ja määrittelee sääntöjen vastaiseksi.

Kyllä se lähtee meidän formaalista sääntö- ja kyttäyskulttuurista ja sen myötä syntyvästä ilmapiiristä. Jos nyt vaikka vertaa Ruotsiin niin porukat on paljon rennompia, yksilöihin luotetaan ja annetaan olla rauhassa.

Purjehduksesta on tehty vaan liian vakavaa ja vapaaehtoista venekerhojen sääntelyä, määräystä jne on ihan liikaa. Luottamus on hyvä, mutta kontrolli aina parempi ja siihen valtaapitävät tahot uskovat kivenkovaan.

Hei Hienohistoriamutta, laittaisitko viestiä numeroon 040 8606785. Voisin olla sinuun yhteydessä. Olisi hyvä tietää kaikki veneen "salat", nyt kun se on hallissa ja remontissa..

Ei kai kuitenkin pieni kateuden pistoliekki paistaisi "ennenkinseilanneen" puheenvuorosta. Ei ole tainnut kokemuspiiriin kuulua Sparkman&Stephensin suunnitteleman veneen purjehtiminen merellä. Kunnossapitokin on suhteellinen asia, koska alkuperäiset materiaalit ja vartusteet ovat laadukkaita ja pysyvät yllättävän hyvin kunnossa. Hoidostahan tietenkin paljon riippuu myös.

Ne tikapuut alas on todellinen ongelma, muut eivät.

yksi.totta kirjoitti:

Ne tikapuut alas on todellinen ongelma, muut eivät.

Toinen paha on suojaton istuinkaukalo, jossa joutuu koko suomen kesän olemaan toppavaatteissa.

TuuleltaSuojaan kirjoitti:

Toinen paha on suojaton istuinkaukalo, jossa joutuu koko suomen kesän olemaan toppavaatteissa.

Ei pidä paikkaansa. Minulla on suojaisuudeltaan samankaltainen istumalaatikko, enkä todellakaan kesää toppavaatteissa vietä. Jos pitäisi venettä vaihtaa, en muunlaista sitloodaa haluaisi.