Olen aikoinani nuorempana (25v.) ollut kihlautuneena oikein sormuksella varustettuna silloisen pitkäaikaisen poikaystäväni kanssa. Tuo onni ei kuitenkaan kestänyt sen jälkeen kovin kauan, ja silloin päätin, että yksi kihlaus minun elämässäni riittää! Pihinä ihmisenä vein vanhan sormukseni kultasepänliikkeeseen, laitoin vähän rahaa väliin ja ostin ihanan korun itselleni.
Senjälkeen olen tehnytkin kaiken aika "nurinkurisesti": Muutaman vuoden yksinolon jälkeen rakastuin ja tunsin heti "vakan kantensa löytäneen" ja tähän sitoutuisin loppuelämäkseni. Saimme lapsen ja menimme siitä parin vuoden päästä vihille hyvin pienimuotoisesti, vaihtaen kummallekin sormukset vasta papin edessä (tuohon sormukseen vaadin saada sitten satsatakin oikein kunnolla ja mieleni mukaan). Suurin syy vihillemenoon oli niinkin "romanttinen" ja turhamainen kuin, että halusin lapsemme ja mieheni kanssa saman sukunimen. Avioehdon teimme tietysti realisteina myös heti naimisiinmenon jälkeen.
Olemme hyvin onnellinen ja toisillemme alunperinkin omistautunut pariskunta ja perhe, vaikkei meillä olekaan mitään suuria rituaaleja ja kihlajaissereminioita koskaan vietetty.
Senjälkeen olen tehnytkin kaiken aika "nurinkurisesti": Muutaman vuoden yksinolon jälkeen rakastuin ja tunsin heti "vakan kantensa löytäneen" ja tähän sitoutuisin loppuelämäkseni. Saimme lapsen ja menimme siitä parin vuoden päästä vihille hyvin pienimuotoisesti, vaihtaen kummallekin sormukset vasta papin edessä (tuohon sormukseen vaadin saada sitten satsatakin oikein kunnolla ja mieleni mukaan). Suurin syy vihillemenoon oli niinkin "romanttinen" ja turhamainen kuin, että halusin lapsemme ja mieheni kanssa saman sukunimen. Avioehdon teimme tietysti realisteina myös heti naimisiinmenon jälkeen.
Olemme hyvin onnellinen ja toisillemme alunperinkin omistautunut pariskunta ja perhe, vaikkei meillä olekaan mitään suuria rituaaleja ja kihlajaissereminioita koskaan vietetty.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minäkin olin nuorena kihloissa ja sitten mentiin naimisiin. Isot häät kaikilla mausteilla.
Nyt harkitsen avioliittoa toista kertaa. En halua kihlasormusta vaan suoraan naimisiin. Vanhempana tietää mitä tahtoo, ei tarvitse kihlauksen tuomaa välitilaa naimisissaolon ja seurustelun välille.
Onneksi nykyään voi vaihtaa kaksi sormusta vihkitilaisuudessa. Onhan mukava että kummallakin on sormus merkkinä aviosäädystä.
..olithan sinä kihloissa sen välin,kun olitte sopineet naimisiinmenosta, siihen, kun sitten menitte naimisiin.
Ei siihen edelleenkään sormuksia tarvita;)
TURHAA HÖMPÖTYSTÄ!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!1