Mikä estää

Hän ei voi sietää minua....
<3

Ei mikään estä. En vain halua.

En halua koskaan enää kokea sitä tunnetta kun jää ilman vastausta.. :(

Oisin halunnut tavata jo monesti.
Hän ei kai halua.
Ollaan eri paikkakunnilla...
Selityksiä löytyy..
Ehkä seuraavassa elämässä.
Jos Luoja suo....

Se mies on naimisissa ja se on melkoinen este. Missään tapauksessa en lähde sorkkimaan kenenkään perheonnea.

Ei kai mikään varsinaisesti estä, paitsi torjunta jos hän ei haluaisi/ehtisikään tavata. Olisin nolannut itseni ihan turhaan ja tehnyt itsestäni tyrkyn. Häntä kyllä ikävöin koko ajan mutta sitä en todellakaan kehtaisi hänelle sanoa.

Se kun vain toisella on tunteita :/

Kulunut aika. En tiedä mitä sanoisin. Pelkään, ettei vastaisi tai että ahdistuisi tai jotain muuta vastaavaa. Ei ole hyvää syytä. Kuulumisia voisin kysyä, mutta en nyt halua ottaa riskiä, koska en kestäisi huonoa lopputulosta. Voisin mennä juttelemaan, jos nähtäisiin sopivassa paikassa. Muutoin hänen pitää antaa välillä jokin elonmerkki tai vihje itsestään. Ilman sellaista en vain pysty tekemään mitään. Ehkä hän ei ajattele minua ollenkaan.

se kun ei arvosteta kanssakäymisessä samoja asioita.. en halua olla vaan viestitse tekemisissä vaan aitoja asioita tahdon.

Se kun ei se ole rehellistä. Haluan asioiden menevän rehellistä tietä. En ole rikollinen joten en myöskään kannata tai liputa rikollisten tapojen perään. Jos haluaa rikollisuutta kannattavan naisen hommaa naisen jolla on rikosrekisterit.

Minun kanssa mennään oikeudenmukaisuuden ja rehellisyyden teitä tai sitten ei ollenkaan

Minä olen kunniallinen ja suoraselkäinen ja minua ei ostella kauniilla puheilla hyväksyyn rikoksia ja vääryyttä.

Ei mikään. Otan yhteyttä kun siltä tuntuu.

Pelkään, että rakastuisin, saisin elämäni parasta seksiä, kaikki olis hirveen kivaa ja joutusin luopumaan

sanaton viesti.

Hän hävisi eikä ole mitään hänen yhteystietojaan.

En voi enää ottaa, koska en tiedä hänen puhelinnumeroaan ja minä olen tehnyt aloitteita menemällä juttelemaan hänen kanssaan, mutta hän on osoittanut yhtä monta kertaa ettei ole kiinnostunut minusta. En enää tee mitään, koska tuollainen käytös on satuttanut. Odotan muutaman vuoden josko hän ottaisi yhteyttä, mutta viihdyn hyvin yksin enkä näe siinä mitään ongelmaa vaikka eläisin niin loppuelämäni ajan. Nautin pienistä asioista elämässä, mutta ainoa mitä minulta puuttuu on vakituinen hyvä työpaikka.

Viime viikot on olleet lehdet täynnä kirjoittelua siitä, miten miehet ahdistelevat naisia.

Täytyy nyt olla extravarovainen, ettei tee virheaskelia.

Taidan pariksi viikoksi muuttaa johonkin kaupunkiin, jossa ei ole ollenkaan naisia.

Ihan varmuuden vuoksi.

:(

Hän on suhteessa, vaikuttaa vakavalta.

Että se siitä...pelkkä päiväuni siis.

Puhelinnumero katosi puhelimen hajottua jo vuosi sitten.
Olisin halunnut olla yhteydessä.

J(m) -> R(n)

Kun se kiusaa minua. Kertoen yhdelle mitä olen kertonut ja tekee siitä hauskaa toisen kanssa. Tässä kun ilmi tuli muuta kautta. Joten toki vastaillut sille mutta täysin yksinkertaiset vastaukset mutta jotenkin niistäkin ovat saaneet väännettyä jutun joten vältän yhteyksiä pitämästä. Hauskaa oli ja luulin sen antaneen anteeksi tyhmyyteni mutta ei siihen kyennyt. Arvasin kun kuulin mitä oli kertonut minusta ja varsinkin mitä olin tehnyt. Ehkä joskus voin sille takaisin antaa tämän kaiken paskan. Mutta olen tilanteessa jossa hän päättää mitä haluaa minun tekevän. Loukussa olen enkä irti pääse. Pitäkööt hauskaa kuten tahtoo. Kun totuus ei ole tuo mitä on kertonut. Tiedän olevani kaikkien naurunalaisena. Enkä todellakaan kaipaa edes mutta olen niin tyhmä etten nähnyt minkälainen on todellisuudessa. Ilmankos leikkiin ryhtyi kanssani. No nyt sitten Vastailen mahdollisimman yksinkertaisesti. Kun on hiljaa tulee tarve kysyä mistä nyt tuulee kun kukaan ei enään kysy olenko todella näin vedätettävänä. Hänenkin vastaukset eivät tyydytä. Harmittaa kun niin sokeana yhteyttä pidin kun luulin sen antaneen anteeksi. Ei näymmä ole eikä nähtävästi osaa antaa. Estää se paljonkin kun toisen motiiveja tälle ei ymmärrä muutakuin koston.

Pelko ..., koska hän jo torjuisi minua kerran, hänen mielestä me ollaan erilaisia...
Hän varmasti jo unohti koko tämä juttu, mutta se on satuttanut minua kamalasti..... : (
Naiselta ---- Miehelle

Monta syytä. Pakenee aina vain kauemmaksi.

Otan esimerkin. Kiikarissani on kiinnostava nainen, suudelmia ei ole vaihdettu vaan tutustuttu tosi hyvin, joskin pitkälti kaveripohjalta. Itse odottelen, en ehkä vielä uskalla torjumisen pelossa - unelma on parempi kuin särkynyt unelma. Aion kyllä ottaa yhteyttä, sillä elämässä pitää ottaa riskejä, mutta en välttämättä saa mitä haluan.

Ei mikään muu kuin pelko siitä, ettei ole yhteydenottoni toivottu hänen puoleltaan.

Sain Juhan suuttumaan, koska hän otti kysymykseni jankuttamisena. Olkoon sitten. Jos käsitys rehellisyydestä on yhtään eri tasoilla, on parempi itkeä yksi päivä kuin surra loppuelämä.

Sen ex on syy enkä voi sitä sille kertoa. No hiljaa seurailen ja välillä kysyn vointia en muuta. Pakko oli itse vähentää yhteyksiä kun näyttää seuraavan meitä. Ja kun viimeksi laittoi yhteyksiä sain varmistuksen että näkee ja sain vihaisen uhkauksen. En pysty sanomaan että ei muiden silmien edessä esitetä mitään kun se ei näymmä ymmärrä että olemme pelkkiä kavereita.

Paljastui varatuksi enkä voi enää olla yhteydessä häneen näin ollen.
Olen järkyttynyt koska luulin että hänen kaltaisensa ihminen ei pelailisi toisten kanssa jos olisi varattu.
Nyt on vain sammutettava tunteet vaikka se sattuukin.

Olen nilkasta kiinni parvekkeen ovessa ! Puhelin loistaa vihreää ja takapihan aidassa on pistorasia. Metsä hohkaa sinistä ja sormessa on känsä. Ei kärsi painaa numeroita ?
Nämä asiat estää. Ja tietysti se puhelinnumeron puuttuminen.

niinpä,,https://youtu.be/vFodNlrNMX8

Olen naimisissa. Hänen kanssaan.

Mutta ei ole yhteyttä.

:(

Vain soittamalla voitte tietää on ihastuksenne juuri sillä hetkellä varattu.

En tiedä miehestä kuin etunimen, eikä mulla ole hänen yhteystietoja tai muutakaan. Viimeksi nähty yli 2 vuotta sitten. Huokaus.

Ujous, pelko ja epävarmuus.

Pelkään ettei hän halua minusta kuulla. Sähläsin asiani solmuun vuosia sitten, otin etäisyyttä etten vetäisi häntä mukaan (väkivaltainen psyko ex). En vaan pääse hänestä yli. Enkä halua, olen mieluumin yksin. Hänestä ei ole vuosiin kuulunut edes sähköpostia, olen ajatellut että hänellä on uuso tai elämä muuten jatkuu. Eikä häntä taida kiinnostaa minun touhuni, olisihan hän kuulumisia kysellyt kun tietää minun sairastuneen vakavasti. Jaksan elää kun haaveilen että tavattaisiin ja pääsisin vie hänen syliinsä. En vain uskalla ottaa sitä riskiä että totuus vie fantasiatkin.

Järki.

Pelko siitä, ettei hän hyväksy minua sellaisena kuin olen....
Huokaus ..... : (
n -> m

Halusin oikeaa suhdetta, mies vain seksiä. Kaipaan sitä aikaa, kun mies oli sellainen mukava, lähetti aforismeja, kivoja kuvia luonnosta ja työpaikaltaan. Muuttui jotenkin eri persoonaksi.
Edelleen laittaa joskus viestejä, mutta niistä puuttuu jotain.
Eli itseni takia on unohdettava tuo mies.

Häpeä. Jännite on selkeästi molemmin puoleinen mutta oma elämä ja mielenterveys ei ole läheskään vielä kasassa, vaikka kovasti asian eteen työskentelenkin. Tarkoitus ei ollut että hän huomaisi ihastumistani ollenkaan ja nyt tilanne on kiusallinen.