Läpivientien vaihto ?

Kutakuinkin noin se läpiviennin vaihto tehdään. Jos vain vaihdat läpiviennin, niin on aika kunnianhimoista kutsua sitä lasikuitutyöksi. Varmista, että sinulla on tarvittavat työkalut kiristämiseen ennen kuin laitat tiivistettä.

Läpivientien vaihto tehdään yleensä kun läpivienti syöpynyt ja/tai palloventtiili on jumissa. Yleensä ne ovat silloin jo esim. 20 vuotta tai yli vanhoja. Palloventtiilit ovat yleensä aika ahtaissa paikoissa ja kierteet jämähtäneet, ettei ainakaan palloventtiilin irroitus ilman kohtuutonta ähellystä onnistu. Jos väkisin isoilla putkipihdeillä kiertää, kiertyy todennäköisesti myös varsinainen läpivienti. Osassa läpivientejä on sisäpuolella "osakkeet", joihin oikea ja oikean kokoinen työkalu sopii. Toinen pitää ulkopuolelta kiinni ettei läpivienti pyörähtää ja toinen koettaa kiertää sisäpuolelta venttiiliä. Paras ja helpoin tapa on irroittaa koko paketti hiomalla läpiviennin kaulus ulkopuolelta pois rälläkällä. Hiominen on tehtävä hitaasti ja varovasti, ettei lasikuitu ympärillä kuumene. Vie aikaa n. 5 - 10 min. Lopulta kaulus irtoaa ja venttiilin voi vetää sisäpuolelta pois. Uusilla osilla ja oikeilla aineilla sitten uusi paketti paikoilleen. Venttiilin asento on hyvä laittaa muistiin, jotta avaus- ja sulkemiskahva mahtuu uudessakin venttiiliä liikkumaan. Läpivienti ensin paikoilleen ja oikeilla tiivisteaineilla kasattu venttiili muutaman päivän päästä, kun myös läpiviennin tiivistyaineet jämähtäneet ja loppukiristys tehty. Tässä hommassa on putkiteipit yms. syytä unohtaa. Voi käyttää joko vanhaa hyväksi havaittua hamppu/putkikitti systeemiä tai Logtite tms. putkitiivistettä, jota ammattilaisetkin käyttävät. Nuo sallivat yleensä pienen takaisinkiertämisen jos kahva tuli väärään asentoon. Minulla oli jumissa septin tyhjennysventtiili. Irroitin sen hiomalla läpiviennin kauluksen ulkopuolelta pois ja venttiili lähti helposti. Jätin reiän auki talven ajaksi. Tuulettapahan venettä sitäkin kautta. Laitan uuden venttiilin sitten keväällä, kun on valoisampaa ja toivottavasti myös lämpimämpää.

Unohdin toisen kysymyksesi. VP:n perävetolaitteella varustetussa moottorissa ei merivesipuolella tietääkseni ole mitään suljettava venttiiliä. Noiden kanssa olen aika kauan puuhaillut enkä moiseen ole törmännyt. Moottorin merivesipumppu imee meriveden vetolaitteen kautta kilven läpi merivesisuodattimen imu- tai painepuolelle rakenteesta riippuen. Asia selviää moottoriksi käyttöohjekirjasta. Jos moottori huollettu asianmukaisesti ja myös ko. järjestelmän letkut tarkastettu en ainakaan minä ole kuullut, että merivesipuolen tai yleensä ko. koneen vesiletku olisi yllättäen rikkoutunut. Ikä vaikuttaa tietysti noissakin, joten ei se täysin mahdotonta ole.

Ainakin Vp 290 kilvessä on sulkuventtiili.

https://www.marinepartseurope.com/fi/volvo-penta-rajaytyskuva-7745630-44-19573B.aspx
Tuosta osa no. 41
Oli tuollainen aq41 kone vetari käytössä. Hyvä peli oli.

Mistä olet päätellyt, etteivät messinkiset läpiviennit sovellu meriveteen? Minulla on 30 vuotiaat messinkiset läpiviennit eikä niissä ole mitään ongelmia. Kaikki metalliset läpiviennit täytyy olla maadoitetut veneen maadoituskiskoon.

Läpivientien vaihtojen yleisin syy ei ainakaan sisävesillä ja maamme rannikkovesillä liikkuvista veneissä ole niiden syöpyminen, vaan palloventtiilien jumiutuminen käytön puutteen vuoksi kiinni tai auki asentoon. Joskus venttiilin saa toimimaan liuottamalla esim. CRC: llä. Vanhoissa Tehdasvalmisteisissa rautaveneissä pohjaan hitsattu putket ovat yleensä syöpyneet ennen kuin niiden päässä olevat venttiilit. Toinen syy vaihtoihin on venttiilin unohtuminen kiinni talveksi jolloin se halkeaa. Noihin "haljenneisiin" venttiileihin törmää aina silloin tällöin keväällä mm. veneiden runkokatsastusten yhteydessä. Jos venttiili on unohtunut kiinni ja säilytyspaikka ulkona pressun alla, on venttiilit syytä tarkastaa huolellisesti keväällä ennen veteen laskua. Pullistuma ja halkeama on yleensä pallon yläpuolella ja lähes aina se on hankalasti takana, johon ei näy suoraan. Peili ja lamppu ovat hyvät apuvälineet. Haljennut ja kiinni oleva venttiili alkaa vuottaa vasta kun sen avaa. Venttiilit voi jättää talveksi " puoliksi" auki jolloin sinne mahdollisesti jäänyt vesi kuivaa ennen pakkasia. Valtamerkillä seilaaviasa veneissä noiden venttiilien syöpyminen on varmaan paljon nopeampaa. Siellä liikkuvista veneissä venttiilit ovat yleensä aina maadoitettu kuten ed. kommentoija kirjoittikin.

Hyviä vastauksia yllä joten tyydyn lisäämään muutaman huomion. Messinkiset ja pronssiset läpivientihelat ovat yleisimmin käytössä ja suositeltuja ainakin kerhomme katsastusmiesten näkökulmasta mekaanisen kestonsa vuoksi. Niitä toivotaan vähintään vedenalaisiin läpivienteihin ja suositellaan myös vedenpäällisiin.
Mekaaninen kestävyys metallisilla läpivienneillä komposiittimateriaaleihin verraten on edukseen ainakin karilleajo tilanteissa - vaikkei nyt kukaan tietenkään venettään karille pössäytä.

Omakohtaisena huomiona olen lisäksi havainnut, että komposiitista valmistetun läpiviennin kaulan saa helposti vedetyksi rikki jos asennuksessa on huolimaton. Samoin käy jos läpivienti pääsee talven aikana jäätymään vesihelmen kanssa esimerkiksi jos komposiittiläpivienti on lokin läpivienti ja loki on jäänyt paikoilleen talveksi veneen ollessa ulkosäilytyksessä.

Asianmukainen asennusmassa läpiviennille on aivan keskeinen. Ei mitään silikoneja tai asennusliimoja mitä ei ole tarkoitettu purettavaksi, vaan joustava asennusmassa millä tehty liitos/tiivistys voidaan jälkikiristää n. vuorokauden sisällä asennuksesta. Esimerkiksi Sikaflex 221 tai muut samankaltaiset tuotteet OK