Mitä on potkurin luisto ?

Laskureita olen vilkaissut, ne on saatettu tehdä juuri laatijansa mielipiteen mukaan ja teoreettista arvoahan ei voi käyttää työntövoimaa laskettaessa kuin jollain arviolla korjattuna.
Teoriaa käsittelevät artikkelit antavat ymmärtää että todellista nopeutta olisi käytettävä vastuksen laskemiseen ja kulkusuuntaista työntövoimalle, vaikuttaa loogiselta mutta mihin verrataan mitä suhteellisessa luistossa ?

Ei viitsi miettiä noin vaikeita kun vähempikin riittää.

Laskurit on kaikki tehty samalla tavalla:

ilmoitettu nousu on matka, jonka potkuri etenee kiinteässä aineessa yhden kierroksen aikana.

Lisäksi tarvitaan kierrosluku, perävälitys ja nopeus niin saadaan luisto.

Argon86 kirjoitti:

Ei viitsi miettiä noin vaikeita kun vähempikin riittää.

Laskurit on kaikki tehty samalla tavalla:

ilmoitettu nousu on matka, jonka potkuri etenee kiinteässä aineessa yhden kierroksen aikana.

Lisäksi tarvitaan kierrosluku, perävälitys ja nopeus niin saadaan luisto.

Lue lisää

Niin, luisto on jonkun edellä mainitun potkurivirran ja venenopeuden erotus, laskemiseen riittää potkurin kierrosnopeus ja halkaisijan ja nousun suhde.
Jos laskurille tarvii kertoa halkaisija / nousu - suhde, laskin todennäköisesti laskee oikeat arvot, mutta mitä suhdetta esim 15% luisto tarkoittaa, mikä nopeuksien erotus on 15 % ja mistä, venenopeudesta vai jostain noista potkurinopeuksista ?
Esimerkkinä , jos potkurin kierrosluku kerrottuna nousulla olisi nopeus ja sen ja venenopeuden erotus suhteessa tähän nopeuteen olisi 15 % , niin jos potkurin nousu olisi suurempi kuin 1.32 * halkaisija niin potkurin kulkusuuntaan työntämä potkurivirta olisi venenopeutta pienempi, joten luisto ei voisi mitenkään olla nousun mukainen.

Toivottavasti osasin kertoa riittävän selvästi mitä haen.

Tarvitset Savitskya puhuvan kaverin, itse on se henkilö.

Ilmeisesti ajatukseni ei sittenkään selvinnyt.

Potkurin toiminnasta saa täysin väärän kuvan jos olettaa potkurin ikään kuin liikkuvan nousunsa mukaisesti periksi antamattomassa aineessa, vaikka todellisuudessa potkurin työntövoima syntyy vastavoimana kun se siirtää vettä vastakkaiseen suuntaan.
Asiaa mutkistaa se että potkurin lapa kiihdyttää vettä pintaansa vastaan kohtisuoraan suuntaan eikä taakse päin ilmiö on sitä pahempi mitä enemmän lapa on "vinossa", (vetolaitteen trimmievä on suunnilleen siinä suunnassa kuin potkurilta lähtevä virtaus).
Kaaviokuvan malli toimii suuntaa antavasti pieninousuisella isolla potkurilla, mutta nopeampien veneiden jyrkemmille tilanne muuttuu järjettömäksi, jos kuvan potkurin nousu olisi suurempi kuin 1,3*halkaisija, työntävä potkurivirta olisi pienempi kuin 8½ " joten venenopeus ei voisi olla 8½ " !

Periaatteessa on yhdentekevää mitä kuka luistolla tarkoittaa, todellisuudessa se on aina tapauskohtainen, kysäisin vaan asiaa jos joku sattuisi tietämään, käytetäänkö potkurilaskelmissa luisto -käsitettä lainkaan, ja onko nousu vain apusuure jolla voidaan laskea lavan kohtauskulma vai sovelletaanko se eri tavalla tapauksiin joissa esitetty alkeismalli ei ole mahdollinen luistoksi potkurivoiman kaavaan.

Kevättä-vartoillen kirjoitti:

Ilmeisesti ajatukseni ei sittenkään selvinnyt.

Potkurin toiminnasta saa täysin väärän kuvan jos olettaa potkurin ikään kuin liikkuvan nousunsa mukaisesti periksi antamattomassa aineessa, vaikka todellisuudessa potkurin työntövoima syntyy vastavoimana kun se siirtää vettä vastakkaiseen suuntaan.
Asiaa mutkistaa se että potkurin lapa kiihdyttää vettä pintaansa vastaan kohtisuoraan suuntaan eikä taakse päin ilmiö on sitä pahempi mitä enemmän lapa on "vinossa", (vetolaitteen trimmievä on suunnilleen siinä suunnassa kuin potkurilta lähtevä virtaus).
Kaaviokuvan malli toimii suuntaa antavasti pieninousuisella isolla potkurilla, mutta nopeampien veneiden jyrkemmille tilanne muuttuu järjettömäksi, jos kuvan potkurin nousu olisi suurempi kuin 1,3*halkaisija, työntävä potkurivirta olisi pienempi kuin 8½ " joten venenopeus ei voisi olla 8½ " !

Periaatteessa on yhdentekevää mitä kuka luistolla tarkoittaa, todellisuudessa se on aina tapauskohtainen, kysäisin vaan asiaa jos joku sattuisi tietämään, käytetäänkö potkurilaskelmissa luisto -käsitettä lainkaan, ja onko nousu vain apusuure jolla voidaan laskea lavan kohtauskulma vai sovelletaanko se eri tavalla tapauksiin joissa esitetty alkeismalli ei ole mahdollinen luistoksi potkurivoiman kaavaan.

Lue lisää

Luisto on aina (teoreettinen nopeus - todellinen nopeus)/(teoreettinen nopeus). Teoreettinen nopeus se nopeus millä potkuri liikkuisi "kiinteässä aineessa" eli ihan suoraan lavan kulmasta tietyllä säteellä ja pyörimisnopeudesta laskettava suure. Todellinen nopeus taas on veneen nopeus veden suhteen. Potkurivirran nopeus on hyvin lähellä teoreettista nopeutta.

Luistoa käytetään vain huviveneissä ja summittaiseen potkurin valintaan sekä toiminnan arviointiin.

Ammattipuolelle luistoa ei käytetä mihinkään ja potkuria laskettaessa huomioidaan sekä vanavesikerroin (virtausnopeus potkurin lähistöllä hidastuu rungon takia) että potkurivirran aiheuttama vastuksen kasvu (rungon kulkuvastus on suurempi kuin ilman potkuria tehdyissä allaskokeissa). Potkurin työntövoima, vaadittu vääntömomentti ja hyötysuhde arvioidaan potkurikohtaisista käyrästöistä, joisa luetaan Kt ja Kq etenenemisluvun J funktiona: http://hydrocompinc.com/wp-content/uploads/images/About-HydroComp-PropElements-2017-Fig-4a.png

Kevättä-vartoillen kirjoitti:

Ilmeisesti ajatukseni ei sittenkään selvinnyt.

Potkurin toiminnasta saa täysin väärän kuvan jos olettaa potkurin ikään kuin liikkuvan nousunsa mukaisesti periksi antamattomassa aineessa, vaikka todellisuudessa potkurin työntövoima syntyy vastavoimana kun se siirtää vettä vastakkaiseen suuntaan.
Asiaa mutkistaa se että potkurin lapa kiihdyttää vettä pintaansa vastaan kohtisuoraan suuntaan eikä taakse päin ilmiö on sitä pahempi mitä enemmän lapa on "vinossa", (vetolaitteen trimmievä on suunnilleen siinä suunnassa kuin potkurilta lähtevä virtaus).
Kaaviokuvan malli toimii suuntaa antavasti pieninousuisella isolla potkurilla, mutta nopeampien veneiden jyrkemmille tilanne muuttuu järjettömäksi, jos kuvan potkurin nousu olisi suurempi kuin 1,3*halkaisija, työntävä potkurivirta olisi pienempi kuin 8½ " joten venenopeus ei voisi olla 8½ " !

Periaatteessa on yhdentekevää mitä kuka luistolla tarkoittaa, todellisuudessa se on aina tapauskohtainen, kysäisin vaan asiaa jos joku sattuisi tietämään, käytetäänkö potkurilaskelmissa luisto -käsitettä lainkaan, ja onko nousu vain apusuure jolla voidaan laskea lavan kohtauskulma vai sovelletaanko se eri tavalla tapauksiin joissa esitetty alkeismalli ei ole mahdollinen luistoksi potkurivoiman kaavaan.

Lue lisää

"jos kuvan potkurin nousu olisi suurempi kuin 1,3*halkaisija, työntävä potkurivirta olisi pienempi kuin 8½ " joten venenopeus ei voisi olla 8½ " !"

Tämä on edelleenkin pelkkää sekoilua, eikä perustu mihinkään. Se ei muutu todeksi inttämällä.
Jos nousu on 10" ja luistoprosentti 15, niin potkuri etenee jokaisella kierroksella 8,5 tuumaa täysin riippumatta halkaisjasta tai halkaisijan ja nousun suhteesta. Virheellinen väitteesi on tämän tosiasian vastainen. 1,3 kertaa halkaisija ei liity potkusrin toimintaan mitenkään, enkä tiedä mistä moisen virheellisen käsityksen olet saanut.
Todellisuudessa jollain potkurilla voi olla 16 tuuman halkaisija ja 26 tuuman nousu, ja silti potkuri etenee 23 tuumaa jokaisella kierroksellaan. Eli nousu >> 1,3 kertaa halkaisija.

Toinen täysin käsittämätön väitteesi on että työntävä potkurivirta olisi kuvan tilanteessa 8,5 tuumaa. Näin ei tietenkään ole! Vesi etenee potkurivirrassa nopeimmillaan veneen suhteen lähes (ei tasan) 10 tuumaa, ja saarien suhteen noin 1,5 tuumaa jokaisella kierroksella, kun veneilyalueella ei ole virtauksia. Väitteesi on niin kaukana todellisuudesta ettei sitä voi kunnolla edes kommentoida. Potkurin työntövoima riippuu sekä massavirrasta että aikaansaadusta nopeuden muutoksesta. Edellinen riippuu siitä 10 tuumasta, ja jälkimmäinen siitä 1,5 tuumasta. 8,5 tuumaa vaikuttaa asiaan vain epäsuorasti siten, että 10 tuumaa - 1,5 tuumaa = 8,5 tuumaa.