Potkurin työntövoima on k*(v s/2)*s, k on vakio alasta ja tiheydestä, v on venenopeus ja s on luisto, joka ymmärtääkseni on potkurivirran ja venenopeuden erotus, mutta mitä nopeuksia tarkoitetaan
Venenopeus on selvä, mutta potkurilta voidaan erottaa ainakin lavan "työntämä" nopeus, sen suuruus veneen kulkusuuntaan tai teoreettinen Potkurin nousun mukaan laskettu nopeus, joka ei ole todellinen.
Lisäksi kun luisto ilmoitetaan prosentteina niin minkä nopeuksien suhdetta se tarkoittaa ?
Venenopeus on selvä, mutta potkurilta voidaan erottaa ainakin lavan "työntämä" nopeus, sen suuruus veneen kulkusuuntaan tai teoreettinen Potkurin nousun mukaan laskettu nopeus, joka ei ole todellinen.
Lisäksi kun luisto ilmoitetaan prosentteina niin minkä nopeuksien suhdetta se tarkoittaa ?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Luisto on potkurin ilmoitetusta noususta laskettu arvo. Kannattaa tutustua propeller slip laskureihin.
Laskureita olen vilkaissut, ne on saatettu tehdä juuri laatijansa mielipiteen mukaan ja teoreettista arvoahan ei voi käyttää työntövoimaa laskettaessa kuin jollain arviolla korjattuna.
Teoriaa käsittelevät artikkelit antavat ymmärtää että todellista nopeutta olisi käytettävä vastuksen laskemiseen ja kulkusuuntaista työntövoimalle, vaikuttaa loogiselta mutta mihin verrataan mitä suhteellisessa luistossa ?
Ei viitsi miettiä noin vaikeita kun vähempikin riittää.
Laskurit on kaikki tehty samalla tavalla:
ilmoitettu nousu on matka, jonka potkuri etenee kiinteässä aineessa yhden kierroksen aikana.
Lisäksi tarvitaan kierrosluku, perävälitys ja nopeus niin saadaan luisto.
Niin,+luisto+on+jonkun+edellä+mainitun+potkurivirran+ja+venenopeuden+erotus,+laskemiseen+riittää+potkurin+kierrosnopeus+ja+halkaisijan+ja+nousun+suhde.
Tarvitset Savitskya puhuvan kaverin, itse on se henkilö.
http://www.mercuryracing.com/blog/wp-content/uploads/2011/10/Prop-Slip-Illustration.jpg
Kertoo ihan täsmälleen mitä luistoprosentti tarkoittaa ja mitä ei.
Potkurin halkaisijalla ei ole suoraa vaikutusta luistoon, ainoastaan epäsuoraa, koska se vaikuttaa veneen nopeuteen ja/tai työntövoimaan samoilla potkurin kierroksilla, ja veneen nopeus vaikuttaa luistoprosentin suuruuteen samalla potkurilla samoilla potkurin kierroksilla.
Halkaisijaa ei siis kannata sotkea asiaan, eikä myöskään nousun ja halkaisijan suhdetta.
Mikäli taas on kiinnostunut potkurin toiminnasta syvällisemmin, on halkaisijalla paljonkin merkitystä, mutta luistolla ainoastaan epäsuorasti. Eli sitä ei tarvitse välttämättä edes laskea. Kannattaa aloittaa liikemäärän säilymislain sovelluksesta virtaukseen, eli kannattaa laittaa hakukoneeseen lontoon kielellä "momentum theory" ja opetella alkeet asiasta hakutuloksista.
Ilmeisesti ajatukseni ei sittenkään selvinnyt.
Potkurin toiminnasta saa täysin väärän kuvan jos olettaa potkurin ikään kuin liikkuvan nousunsa mukaisesti periksi antamattomassa aineessa, vaikka todellisuudessa potkurin työntövoima syntyy vastavoimana kun se siirtää vettä vastakkaiseen suuntaan.
Asiaa mutkistaa se että potkurin lapa kiihdyttää vettä pintaansa vastaan kohtisuoraan suuntaan eikä taakse päin ilmiö on sitä pahempi mitä enemmän lapa on "vinossa", (vetolaitteen trimmievä on suunnilleen siinä suunnassa kuin potkurilta lähtevä virtaus).
Kaaviokuvan malli toimii suuntaa antavasti pieninousuisella isolla potkurilla, mutta nopeampien veneiden jyrkemmille tilanne muuttuu järjettömäksi, jos kuvan potkurin nousu olisi suurempi kuin 1,3*halkaisija, työntävä potkurivirta olisi pienempi kuin 8½ " joten venenopeus ei voisi olla 8½ " !
Periaatteessa on yhdentekevää mitä kuka luistolla tarkoittaa, todellisuudessa se on aina tapauskohtainen, kysäisin vaan asiaa jos joku sattuisi tietämään, käytetäänkö potkurilaskelmissa luisto -käsitettä lainkaan, ja onko nousu vain apusuure jolla voidaan laskea lavan kohtauskulma vai sovelletaanko se eri tavalla tapauksiin joissa esitetty alkeismalli ei ole mahdollinen luistoksi potkurivoiman kaavaan.
Luisto on aina (teoreettinen nopeus - todellinen nopeus)/(teoreettinen nopeus). Teoreettinen nopeus se nopeus millä potkuri liikkuisi "kiinteässä aineessa" eli ihan suoraan lavan kulmasta tietyllä säteellä ja pyörimisnopeudesta laskettava suure. Todellinen nopeus taas on veneen nopeus veden suhteen. Potkurivirran nopeus on hyvin lähellä teoreettista nopeutta.
Luistoa käytetään vain huviveneissä ja summittaiseen potkurin valintaan sekä toiminnan arviointiin.
Ammattipuolelle luistoa ei käytetä mihinkään ja potkuria laskettaessa huomioidaan sekä vanavesikerroin (virtausnopeus potkurin lähistöllä hidastuu rungon takia) että potkurivirran aiheuttama vastuksen kasvu (rungon kulkuvastus on suurempi kuin ilman potkuria tehdyissä allaskokeissa). Potkurin työntövoima, vaadittu vääntömomentti ja hyötysuhde arvioidaan potkurikohtaisista käyrästöistä, joisa luetaan Kt ja Kq etenenemisluvun J funktiona: http://hydrocompinc.com/wp-content/uploads/images/About-HydroComp-PropElements-2017-Fig-4a.png
"jos kuvan potkurin nousu olisi suurempi kuin 1,3*halkaisija, työntävä potkurivirta olisi pienempi kuin 8½ " joten venenopeus ei voisi olla 8½ " !"
Tämä on edelleenkin pelkkää sekoilua, eikä perustu mihinkään. Se ei muutu todeksi inttämällä.
Jos nousu on 10" ja luistoprosentti 15, niin potkuri etenee jokaisella kierroksella 8,5 tuumaa täysin riippumatta halkaisjasta tai halkaisijan ja nousun suhteesta. Virheellinen väitteesi on tämän tosiasian vastainen. 1,3 kertaa halkaisija ei liity potkusrin toimintaan mitenkään, enkä tiedä mistä moisen virheellisen käsityksen olet saanut.
Todellisuudessa jollain potkurilla voi olla 16 tuuman halkaisija ja 26 tuuman nousu, ja silti potkuri etenee 23 tuumaa jokaisella kierroksellaan. Eli nousu >> 1,3 kertaa halkaisija.
Toinen täysin käsittämätön väitteesi on että työntävä potkurivirta olisi kuvan tilanteessa 8,5 tuumaa. Näin ei tietenkään ole! Vesi etenee potkurivirrassa nopeimmillaan veneen suhteen lähes (ei tasan) 10 tuumaa, ja saarien suhteen noin 1,5 tuumaa jokaisella kierroksella, kun veneilyalueella ei ole virtauksia. Väitteesi on niin kaukana todellisuudesta ettei sitä voi kunnolla edes kommentoida. Potkurin työntövoima riippuu sekä massavirrasta että aikaansaadusta nopeuden muutoksesta. Edellinen riippuu siitä 10 tuumasta, ja jälkimmäinen siitä 1,5 tuumasta. 8,5 tuumaa vaikuttaa asiaan vain epäsuorasti siten, että 10 tuumaa - 1,5 tuumaa = 8,5 tuumaa.