Vitutuksen rinki

Oot varmaan se joka petrinäkin esiintyy palstoilla?

Itse olen lukenut näitä juttujas muutaman vuoden ja mulle on tullut olo että suurinosa kaikesta "kiusaamisesta" ja muustakin on sinun omia luulojasi...

Luulithan minuakin sinun kaivatuksi jopa niin kiihkeesti että muksit muita täällä ja minä en sinun kaivattusi ole. Olit vain kovin kiihkee omimaan minua

saattaa kaikki olla sinun omaa mielikuvitusta ja päänsisäistä draamaa jota ei ole olemassakaan oikeasti.

Miltä tuntuisi jos kävisikin ilmi että kaikki ovatkin oikeasti olleet sinulle ihan kivoja ja ystävällisiä ja ajatelleet sinusta kauniita, mutta sinun hyökkäävyys luullessasi että sinua kiusataan olisi saanut heidät karkoitettua luotasi ja pitämään sinua epämieluisana?

Näin se menee meilläkin kun leikkiin ryhdyttiin sain joka kerta lukea mitä pitää tehdä. Kun rupesin vastailemaan täällä sille luuli se idiootti että kolmas osapuoli jolle nyt olisin kaiken kertonut leikistämme. Kun ei se vittuilija ymmärrä ettei se edes tiedä mistään mitään niin mitenhän se täällä vittuilisi täällä sille. Hauskaa lukea kuinka sen viha kohdistuu väärään ihmiseen. Ja kuinka hänet pongasin täältä. Toki mitä itse täältä uskoo olevan itselleen tarkoitettu on sen juttu. Mutta irl se näkyy ja tuntuu. Muistaa kannattaa kuka leikkiin ryhtyy sen kestäköön. Tiedän että sillä raivo päällä kun ei pysty edes kysymään suoraan asiaa mitä olen kertonut tai mitä olen jättänyt kertomatta. Ja vaikka kuinka harhoja väität olevan niin moneen tapaukseen ne vihjeet osuu? Tuskin kovin moneen. Joka helvetin kerta kun viestin /soiton jälkeen tänne se tulee tuntojaan raivoamaan. Ja kuinka ihanaa kun se raivo kohdistuu väärään. Tiedän vastanneeni hyvin yksinkertaisesti ja tylysti kun se yrittää kysyä. On se verran älynnyt etten sen sanomisia enään usko kun kuvan kera piti kysymys laittaa.

Saatana ja helvetti .... ne ovatkin vain voimasanoja, minulle ainakin. Kirosanoja, ilman mitään loputonta symboliikkaa vaikka ihmismielen on loputon tarve luoda omien mielien demoneita. Käyttäen kaikkea ihmismielen luomaa materiaalia.
Voin ikään kuin kutsua itseäni saatanaksi olemalla kuitenkin helvetin hyvä ihminen. Pyrkiä helvetin paljon paremmaksi ja tuntea empatiaakin.

Olen onnettomassa avioliitossa. Menin nuorena naimisiin kun kaikki kaveritkin tekivät niin. Olen tajunnut vasta nyt olevani homo. Pidän miehistä enemmän kuin naisista. Haluaisin erota, mutta vaimo ei halua. Olemme vaimon kanssa ajautuneet erilleen. Vaimo nukkuu makuuhuoneessa ja minä olohuoneen sohvalla. Nukun huonosti, vain muutaman tunnin yössään. Lisäksi otan olutta harva se ilta. En ole vielä kypsä avioerolle.

Ei ole mitään sanottavaa. Silloin kun sitä sanottavaa oli (paljonkin), kävin hermoille vastauksista päätellen. Silloin päätin että parempi olla hiljaa. En tunne sinua tarpeeksi hyvin.
Toivottavasti tapaamisellamme oli edes vähän positiivinen vaikutus elämääsi. Edes jotain.

Mitään kilipäitä en ole valjastellut pääsi menoksi vaikka ahdistusta ja paniikkia olen läheisille purkanut... Jollain on imartelevan suuret luulot minusta... jos tämä epäselvä aloitus siis olisi minulle. :D

Arvaamattomien tuntemattomien kanssahan pitäisi varmaan olla aina "Ässä hihassa".
Näytän sinulle nyt kuitenkin korttini ja sanon että piinaat itseäsi turhaan jos luulet että minä olisin jotain pääsi menoksi suunnitellut ja katson hiljaa sivusta.
Hiljaa sivusta katson kyllä, mutta jos sinulle jotain erityistä tapahtuu, niin se on todennäköisesti sinun itse aiheuttamaa, ei tarvitse vetää minua mukaan siihen.

Anna vaan olla minun puolesta. :)

Se on selvä peli. ;)