Koulu maksanee noin 22 milj. euroa. Etelä-suomessa on rakennettu puurakenteisia rakennuksia, jopa viisikerroksisia. Homeessa oli jo ennen valmistumista. Puuhan homehtuu herkästi. Tehdäänkö Karstulaan homeisia puurakenteisia kouluja.
hirsirakenteinen koulu
rakpeura
851795
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 85
Vanhimmat
Eihän sen kokoinen koulu 22 miljoonaa maksa!! Hei, nyt järki käteen!
Pinta-ala on 8900 neliötä ja väitän neliöhinnaksi noin 2200 euroq. Se tekee tuon 22 miljoonaa. Eipä tuota halvemmalla voi tehdä.
8900 neliötä tarkoittaisi jotain 900 oppilaan/lapsen kokonaisuutta. Onkohan pikkusen vielä tarkistamista pinta-alassa?
Rakennushan sisältää ala-ja yläkoulun sekä lukion. Lisäksi kulttuuri-ja liikuntasiipi sekä päiväkoti. Saarijärvellä vastaava rakennus on 12 000 neliötä ja maksaa 36 milj. euroa. Karstulassa täytyy katto kullata, jotta on hienompi kuin Saarijärvellä, ainakkin saarijärven puoleinen lape. Ei olla ko. kunnissa köyhiä eikä kipeitä.
Puurakenteinen ja hirsirakenteinen eivät ole synonyymeja.
Tämän kun ensin sisäistää niin voi jatkaa keskustelua.
Joku paksuilla eristeillä oleva passiivi- tai 0-energiatalo on takuuvarma homepommi, mutta se on täysin eri asia kuin hirsirakennus.
Hirsirakenteen heikkous on hirsien liitokset. Nämä homehtuu hyvinkin herkästi. On jo ollut moneesa rakennuksessa ongelmana.
Höpön-höpön...
Laitapa faktoja esille tuosta.
Oikein tehdyn rakenteen liitokset eivät homehdu,paino siis sanoilla: Oikein tehdyn.
Faktaa kyllä löytyy, jos lukee alan julkaisuja ja päivän lehtiä, eikä ole pää kallellaan honkarakenteen suuntaan.
Toteat, ettei ongelmia synny, jos rakennus on oikein tehty. Kuinka monta rakennusta suomessa on oikein tehty ja varsinkin , jotta ne on tehty pitävässä sääsuojassa. Puurakentamiessa on sääsuoja oleellinen asia. Hirsien liitoksiin ja myös ns. wood-systeemillä tehtyjen talojen liitoksiin tahtoo päästä kosteutta ja vettä rakennusvaiheessa. Nämä liitoskohdat ei tahdo kuivua ja ne homehtuu. Suurin katasrofi oli helsingin kalasatamassa, jossa 100 miljoonan euron puurakenteinen kerrostalo on homeessa ja syy on puurakenteitten liitokset. Tykkänään eri asia on rakentaa puusta heinälatoja syrjäkylille kuin kerrostaloja keskustoihin puusta. Valitettavasti karstulassakaan tukijussin kokemus rakennuslautakunnassa ei tee miehestä ammattilaista rakentamisessa. Valitettavasti mänty on huono materiaali,kuusi olisi parempi.
Kunnolla tehtyihin ei pääse vettä rakennusvaiheessa.
Olen itse ollut 34 v. rakennusalalla töissä, pyörittänyt omaa firmaa, rakentanut hirsitaloja niin maalle kuin kaupunkiin. Ei ole vielä tullut reklamaatiota siitä, että nurkat olisi homeessa.
Jos ei osata edes perusasioita, niin kyllä kai silloin sutta saa aikaiseksi. Ei ole mikään standardi, että kaikki, mitä tehdään on sutta. Asiantuntemattomat kuvittelevat tosin niin.
Kannattaa erottaa jyvät akanoista eikä yleistää asiantuntemattomasti asioita.
Toivottavasti kriteerit on riittävän korkeat koulun tekijää valittaessa ja maltetaan jättää kaikenmaailman amatöörien höpinät omaan arvoonsa. Takuut ja vastuut on oltava kohdallaan.
Sutta ei ole tarpeen hyväksyä.
Minä olen ollut töissä 50 vuotta ja nähnyt lukemattomia kertoja, kun erilaisia hirsitaloja ja ns. hirsilamellitaloja on rakennettu ilman sääsuojaa ja hometta on löydetty nimenomaan liitoksista. Nytkin on useita liitoskohtahomeisia rakennuksia tutkinnassa, mm. supercellin 100 milj. 5-kerroksinen pääkonttori ja lukemattomia muita puurakennelmia. Nykyäänhän on ko määräylsissä pakollinen sääsuoja ja sitä noudatetaan joten kuten. Puurakennemissa on aina homehtumisen vaara olemassa. Sen kyllä ymmärtää, ettei Karstulassa mikään homehdu. Onhan se honkarakenteen mekka ja maineesta on pidettävä kiinni.
Ei kai kukaan vakavasti otettava tekijä käytä enää nurkissa tai liitoksissa materiaaleja, jotka imevät vettä. Puurakennuksia enempi kun muitakaan ei tarvitse nykypäivänä enää rakentaa taivasalla.
Potkaise siihen rollaattoriisi vauhtia ja tule 2000-luvulle ja päivitä tietosi.
Jos ennen on tehty väärin niin eikai se tarkoita että nyt tehdään niin.
Vähintä, mitä voi vaatia on se, että talo on rakennusaikana sentään kuiva. Tippaakaan ei pidä antaa jälkeen laadussa on tekijä sitten kuka tahansa tai materiaali mikä tahansa.
Kukahan tässä on väittänyt, että nurkissa ja materiaalessa on käytetty materiaaleja, jotka imevät vettä. Opiskelehan puurakentamista ja kasva aikuiseksi. Vasta viime aikoina on alettu käyttämään sadesuojia rakentamisessa. Jokainen vähänkin rakentamisesta ymmärtävä tietää tai on lukenut ongelmista, mitä on puurakentamisessa tapahtunut. Sinulla ei näytä olevan edes käsitystä, miksi nämä liitoskohdat homehtuvat, kun horiset villoista. Seuraa pikkasen alaa, mitä on tapahtunut näissä isoissa puurakentamisen kohteissa.
No kun sattuu olemaan päättötodistus insinöörikoulusta, rakennustekniikasta, puurakentamisesta kuten myös fysiikasta on arvosanat.
Sen lisäksi, että et ymmärrä asiasta mitään, et osaa edes lukea.
En ole kirjoittanut sanaakaan villoista....
Insinöörikoulua ei ole olemassakaan. Rakentamista olen opettanut ammattikorkeakoulussa. Meillä on se ero, että sinä olet rakentanut leikkimökkejä syrjäkylille, minä taasen yli 100 milj. euron rakennelmia. Kannattaisi tutustua näitten toteutettujen rakennusten homeongelmiin, niistä on kirjoituksia ammattilehdet täynnä.
Teknisestä opistosta on vuodelta -81 päättötodistus.
No, onhan noita hometaloja rakentanut mm. Skanska Jyväskylään ihan kiusaksi asti...Matarakadullakin oikein loistoesimerkki.
Karstulaan en ole rakentanut koskaan mitään, jos sitä tarkoitat syrjäkylällä.
Käytiin juuri tutustumismatkalla jätkäsaaressa, oli myös tkk:n opiskelijoita. Siellä rakennetaan 130 metristä pilvenpiirtäjää . Siellä on myös rakenteiilla Wood city puukerrostalot, joista on löydetty homemikrobeja puuliitoksista. Ko. kohde on stora enson koerakentamiskohde. Runko massiivipuusta 13 000 neliötä. Koko kortteli rakennetaan puusta ja ongelmia on. Hinnat muuten asunnoista oli 17 000 euroa neliö ylimmissä kerroksissa.
Tämän päivän hesarissa on sivun juttu näistä homeisista kerrostaloista. Nyt on hometta puuelementtien välisissä saumakohdissa. Ko. taloa on tehty ilman sääsuojia. Tätä ihmettelen.
Mainostetaan painumatonta hirttä. Saako siinä mukana hengittämättömän hirren? Mistä kohtaa lamellihirsi hengittää? Varauksesta, nurkasta, liimasaumasta?
viestisi sisältö kertoo sen ettet tiedä mitä hirren hengittämisellä tarkoitetaan. Googlaa vaikka, esim. Panu Kailan selvitys ko. asiasta.
Honkarakenteella töissä arvaan?
Laita edes yksi linkki!
Minuakin kiinnostaa ne faktat ja linkit tutkimustuloksiin, joissa väitetään että oikein rakennettu hirsinurkka homehtuu. Kaikessa rakentamisessa tulisi olla sääsuojaus. Myös muut rakentamisessa käytettävät materiaalit täytyy olla päästöttömiä. Julkisessa rakentamisessa tahtoo myös rakennusten hoito-, huolto- ja kunnossapito olla retuperällä.
Uutisistahan saadaan ihan päivittäin lukea hirsikoulujen, -päiväkotien ja hoitotilojen myönteisistä terveysvaikutuksista ja käyttäjien ylistävistä kokemuksista.
Suomen hirvittävät julkisten 70-90-luvuilla rakennettujen rakennusten rakennusvirheethän johtunevat juuri vääränlaisista rakennustapaohjeista ja väärään suuntaan menneestä opetuksesta ammattikouluissa ja ammattikorkeakouluissa. Viime vuosisadalla vielä osattiin rakentaa. 60-luvulla alkanut betonirakentamisen suosiminen hävitti maastamme rakentamisosaamisen.
Kyllähän laskelmissa on puhuttu 5000-5600 neliön väliin sijoittuvista vaihtoehdoista. Mistään ei liene nähtävissä tarkempia laskelmia tai tarveselvitystä. Miksi ne eivät ole julkisia? Jos kokoluokka pysyy tuossa alle 6000 neliön niin kyllä hintakin täytyy olla jossain 12-13 miljoonan luokkaa. Sillä se pitää saada tehtyä.
Minä olen taas kuullut tästä 8000-9000 välillä olevasta rakennuksesta. Tosin liikkuu tietoa pienemmästäkin, jossa ei olisi päiväkotia. Lisäksi kok. hintaa nostaa 20 vuotta pitkä elinkaarimallitoteutus.
Yksi suuri homeongelman aiheuttaja on vuorivilla, joka kostuessaan ei koskaan kuivu, eli ei ole hygroskooppinen aine, joka kostuessaan myös kuivuu. Toinen ongelma on muovin käyttö väärin höyrynsulkuna ja kolmas ongelma on...jne.
Vanhaan rakennukseen kun laittaa koneellisen ilmanvaihdon, niin kohta home alkaa haista. Ilma on ulkopuolella maailman puhtainta ilmaa, mutta sisälle otettuna rakenteiden läpi ilma alkaa haista homeelta. Vanhoja taloja ei ole suunniteltu koneelliselle ilmanvaihdolle. Permannoista tojalevyjen läpi ja sahajauhoseinien läpi imetty ilma kostuttaa vanhanaikaiset eristeet jotka sitten homehtuvat. Tätä ei mielletä edes ongelmaksi.
Vaikuttaa aivan loogiselta päättelyltä. Imurit imevät jolloin syntyy huoneistoon alipaine. Alipaine korvautuu korvausilmalla joka otetaan ainakin osaksi rakenteiden läpi mitä mahtanevatkaan sitten ollakaan.
Ulkoa otettu puhdas ilma kostuttaa nämä rakenteet, jotka sitten homehtuvat. No nyt sitten korvausilma otetaankin jo homehtuneiden rakenteiden läpi, "mitä mahtanevatkaan ollakaan. Näin se ongelma syntyy vanhoissa rakenteissa.
Mistä tulee nimi rintamamiestalo? Hirrestäkö vai hirsitalon rakentajasta? Terveitä ovat olleet näiden talojen lapset.
eli korvausilman saanti olisi hoidettava oikein, ei rakenteista..
Tässä kun vaaditaan koulun rakentamiseen paikallista osaamista eli Hongan pitäisi rakentaa koulu, niin onko huomattu, että kilpailu toimii myös toistenpäin. Karstusten firmojen on sitten turha vinkua mikäli muilla paikkakunnilla suositaan omia, paikallisia valmistajia. Voisi ajatella, että tällaisessa tilanteessa markkina kutistuu.
Juuri näin tulee käymään!
Väkisin väännetty nurkkakuntaisuus ei ole lopulta kenenkään etu.
ei ole vielä ? (-kään) päätöstä minkäkokoinen koulurakennus on ja kuka sen sitten toimittaa.
Hirsikehikon osuus koko rakennuksen hinnasta taitaa olla vain ison kärpäsen paskakasa...jos kokonaisurakka 10m€, ns. talotoimittajan lasku taitaa olla xxx€?
Ja kilpailutusten kautta viivan alle ei jää mitään koska Karstulan p-läpi on Honkarakenteen kotikylä, kilpailijat tarjoavat jo kiusallakin 0-katteella?
Mites Pudasjärvellä, vinkuvatko pudasjärviset firmat vaikka kaikki mitä kunta rakentaa on hirrestä, toimittaja on paikallinen toimija. Siellä toimitaan niinkuin pitääkin.
Unohtakaa hirsi. Ei kait honkakaan ota riskiä kun on suuri vaara että tulee toimimaton rakennelma.
Etäkoulutettujen inssien luokittelomissa ja toimimattomissa rakenteissa on kasvatettu sodanjälkeinen yksi sukupolvi terveenä pienissä hirsirakenteisissa kouluissa monessa kylässä maamme johtotehtäviin saakka.
Tässä malliks hirsikoulu Pudasjärveltä.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002915336.html
Ja Pudasjärven koulun onkin ammattimiesten rakentama.
https://yle.fi/uutiset/3-5057965
Painostus on nyt massiivista. Nyt yritetään tosissaan saada edullisin päätös nurin ja hirsi rakennusaineeksi makso mitä makso tyyliin. Viispiikkinen antaa palstatilaa reilusti valtuustopäätöksen kumoamiseksi.
Valtuusto äänesti ja sen mukaan pitäisi toimia. On lähtenyt valtuuston puheenjohtajalta luotettavuus kokonaan, jos sitä koskaan on edes ollutkaan. Kaikki pitäisi mennä hongalle ja areenalle voitoksi, hällä väliä mitä maksaa.
Miten päiväkodin tilanne? Tuleeko tippamäelle? Mikä on nyt pinta-ala. Neliökustannus pyörii 2000 euron tietämissä.
Ei tule tippamäelle. Yhtenäiskoulu, päiväkoti tulee samaan yhteyteen koulun kanssa.
Erikoista uutisointia lehesa taasen. Kuka uskoo että 7-8 kuukauessa pystyisivät karstulassa rakentammaa yhden hajautetun mallin koulurakennuksen. Ekaks pitäs kilipailuttaa suunnittelijat, suunnitella tönö ja kilpailuttaa urakoittija ja sitte vasta päästäissii rakentammaa vuojen päästä. Nyt temppa jari ja ykä lopettakaa höpsötys ja valehtelu meediallemme...
Miten sainkin sellaisen käsityksen, että koulun rakentamisessa olisi päätetty että rakennetaan yhteen rakennukseen ja vieläpä halvimman mukaan. Nyt kuitenkin jotkut (valtuuston) jäsenet vielä häslää muuta.
Miten se tällainen hajautettu malli käytännössä toimii? Joka rakennukseenko sinne tehdään omat erikoisluokat ja ruokalat, vai juokseeko siellä ulkotiloissa lapset/nuoret edestakaisin talvipakkasellakin. Onko laskettu paljonko tarvitaan lisää naulakkotilaa kun porukka siirtyy talosta taloon. Siivoustarve lisääntyy (työttömille töitä). Miten ilmanvaihosysteemit, sähkökeskukset, tietoverkon kaapeloinnit ym. tulee varmaan hurjan paljon kalliimmaksi järjestää eri rakennuksiin kuin yhteen. Vessatkin on kalliita rakentaa mutta yhdessä yksikössä luulisi olevan halvempi ja silloin varmaan riittää vähempi määräkin.
Lapset/nuoret ja opettajat saa enemmän ulkoilua ja liikuntaa, kun ravataan ees-taas. Se lienee positiivista, ellei sitten juosta takit kainalossa ja saavat keuhkokuumeen.
"Miten sainkin sellaisen käsityksen, että koulun rakentamisessa olisi päätetty että rakennetaan yhteen rakennukseen ja vieläpä halvimman mukaan."
Nämä Niskaset, Saarelaiset,.. ja valtuuston puheenjohtajakin... eivät pystyneet oikeaan aikaan tekemään taustatyötä Hongan puolesta. Hiltusen aikaan asia olisi todellakin "hoidettu" luottamuksellisesti niin, että Honka olisi ollut päällepäsmärinä. Hilkka on hoitanut tehtäviään "ikävä kyllä" vain kunnan edun mukaisesti. Siihen pitäisi olla kaikkien tyytyminen. Pörssilistattun pitää pystyä toimimaan kilpailuttamisessa materiaaleineen ilman suhmurointia.
Sehän on päivänselvää että isompi kohde saman katon alla on paljon edullisempi vaihtoehto kuin useampi pieni rakennus vaikka neliöt/kuutiot ovat samoja.
Jos jotakuta tämä epäilyttää niin ottakaapa yhteyttä isoihin rakennusliikkeisiin esim.YIT,Lemminkäinen,Skanska.
Lopettakaa turhanpäiväinen jauhanta selvistä asioista,vai onko siellä mukana Hongan edunsaajia.
Kaikki yhteen, kuten on päätetty. Yksi iso on halvin ratkaisu ja toiminnallisestikin paras. Suomi täynnä tällaisia rakennuksia. Kannattaa käydä katsomassa ja tutustumassa. Olen niitä paljon kiertänyt ja asioista keskustellut. Lopettakaa asioiden veivaaminen. Tehkää se suunnittelu kunnolla ja kaikki energia toteuttamiseen. Sitä nimittäin tarvitaan.
https://yle.fi/uutiset/3-10096922?origin=rss
Ei se hirsi ole ainoa puinen vaihtoehto, tuossa Kuusamon malli.
Olikin Kuhmossa.
Mutta: Eikös se hirsipuukoulu voi olla myös edullisin vaihtoehto?
Jos hinta on kohdillaan niin siitä vaan.
Nämähän on lain mukaan kilpailutettava.
Ja yhden ison yksikön voi tehdä myös hirrestä että heilahtaa.
Mikähän se ongelma tässä on?
En ymmärrä minäkään. Ja jos halutaan hirrestä niin tehdään hirrestä. Hongan pitää silloin tarjota niin edullisesti että voittaa. Muuten se tehdään muiden tuotteista. Hintaa ehkä vähän lisää jos ollenkaan. Suunnittelulla hintaero saadaan melko pieneksi. Lopettakaa jahkailu ja tehkää se rakennus.
Ei kuule voi tehdä. Pitää hajauttaa pieniin erillisiin yksiköihin Tippamäelle ja muualle. Hnka ei pysty muuhun.
Jos+vielä+hinnasta+puhutaa+niin+puuelementeistä+tai+metritavarasta+tulee+15-20%+edullisemmaksi+kuin+hirrestä+ja+lämpötaloudellisesti+parempi+lopputulos+ja+jää+monet,monet+murheet+vähemmälle.Kyllä+hirsi+on+mökkitavaraa.
Jotain villalla täytettyjä höttöseiniä ei kannata tehdä. Umpipuuseinä on paras ratkaisu.
Jos Lapin-mökki on 130-millistä pyöröhirttä niin se nyt on vähän eri homma.
Hirsirakennus on lämpötalodellisesti huono ratkaisu, eikä edes täytä vaatimksia. Vaatimukset saadaan läpi, kun laitetaan ylilämpöiset ikkunat, rajusti eristettä lattiaan ja yläpohjaan. Hirsirakenteen murheet ovat ihan toista luokkaa kuin muitten vastaavien puurakenteiden.
uskotko itsekkään?
Ehdottomasti hirrestä, on helppo purkaa kuntaliitoksen ja yläkoulun-lukion siirryttyä Saarijärvelle
Keplptteluun antaa oikein kansanedustaja siunauksen paikallislehdessä. Kyllä on hatarat tiedot.
Pöytäkirjassa mainittiin että tehdään edullisin vaihtoehto, silloin ei hirsi tule rakeensmateriaaliksi.
Eikös hirret tule vain vuoraukseen? Varsinainen rakennus tulee betonnielementeistä, ja pintaan hirsiset ulkoseinät.
Unohtakaa hirsi. Kunnan kaikki hirsikoulut on lakkautettu. Tämäkin pian lakkautettaisi.
NäinKäsitän, juu juuri näin homma on etenemässä.
Käykää Pylkönmäeltä ottamassa mallia.Edullinen,tosi toimiva juttu.Voi sitten tarvittaessa viedä Saarijärvelle kuntaliitoksen jälkeen.
Pylkönmäki kuuluu Saarijärveen.
Betoni on suhteellisesti lentoliikenteen jälkeen toiseksi suurin ilmastouhka.
Muuten nämä homehöpötykset voi jättää omaan arvoonsa. Kaikessa rakentamisessa voi tehdä virheitä. Eikä väittäjällä ole esittää yhtään konkreettista todistetta sanomiselleen.
Kyllä hongan kannattaisi tehdä edullinen tarjous.Olisi hyvää mainosta.Ja miettikää karstuset-työllistää ja toisi verotuloja.Jos yhtään ymmärrätte jotain ei kai muita vaihtoehtoja ole.Sitten vaan juttuja lehtiin.Tulisi näkyvyyttä Honkarakenteelle ja Karstulalle.Älkää nyt töpeksikö!Elämänne tilaisuus!Mainostatte hirren sisäilma ominaisuuksia ym. Unohtakaa ne ainaiset tappelunne siellä.
Voi myös muuttaa pois ja jättää uppoavan laivan.
Kunnanhallituksen esityslista tuli julki. Koulu maksaakin supistettuna 14,05 miljoonaa euroa. Rahoitusta haetaan 15,5 miljoonalle. Ja investointiohjelmassa oli siis varauduttu nyt 10 miljoonaan, muut investoinnit huomioiden.
Niin ja päälle Areenan pysyväistilat ja vuokra. Kuviona uskomattoman röyhkeä.
Jos pienennetty koulu ilman oppilashuoltoa ja vuorohoitoa, osan oppilaista jäädessä edelleen areenalle 10 vuodeksi, maksaakin 14 miljuunata, niin miten se täysikokoinen kaikilla toiminnoilla oli aikaisemmin 13,5 miljoonan hintainen? Eli kun kunnanhallitus halusi säästää ja lähti tinkimään koulun hintaa 13,5 miljoonasta 10,0 miljoonaan niin samalla koulu muuttui puolet liian pieneksi ja hinta nousi. Säästäisivät nyt muistakin hankkeista, niinkuin koulusta ja jätevedenpuhdistamosta, miljoonat on nyt niin herkässä.
Älä ihmeessä puutu noihin pikkuseikkoihin , tämä on Karstulan päättäjien laskuopista.
Sehän meni upeasti. Salkkumiehet saivat kaksi kärpästä samalla iskulla. Jäähallilleen saivat kunnan rahoittajaksi ja kouluun kalliit hirsiset seinät. Hirsiseinien takiahan koulua jouduttiin pienentämään, jotta koulu saatiin edes lähelle valtuuston päättämän kustannusarvion raameja.
Lopulta hirsiseinien takia jouduttiin tinkimään vielä monessa muussakin kohdassa. Koulu tulee siis hirsiseinien takia niin pieni, ettei kaikki sinne mahdu. Jäähallin tilat tulevat olemaan jatkossakin koulukäytössä. Eräs valtuutettu jätti eriävän mielipiteen hirsiseinien kustanusvaikutuksista. Kuulakärkikynällä kirjoitettu koulurakennuksen rakentamispäätöksen (löytyy liitteenä) eriävä mielipide löytyy valtuuston päätöksestä 3.12.2018. Hänen mielestään parhaat säästöt saavutetaan, jos koulua ei rakenneta hirsiseinäiseksi. Hirsiseinistä luopuminen "kirpaisisi" hänen mielestään vähiten. Lisäksi hän vetosi kunnan kalliisiin tuleviin hankkeisiin joita joudutaan "lainarahalla" perustamaan. Viisas kannanotto Pirjolta.
Hirren hinta on varmaan noussut tuon lisäyksen verran, milä lienee sitten lopullinen hinta, tapaa turvota nämä arviot lähes poikkeuksetta.
Pirjohan lyö laudalta tohtorit ja maisterit järkevyydellään, mainiota.
Mielenkiintoinen projekti on kyl käynnisä meillä Kardessa.
Nyt voisi Teme ja Pentti kommentoida onko suunnitelmat ja aikataulu tarpeeksi nopea hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Tehkää ensi kesänä kesateatteria Karstulan toilailuista!Olisi muuten hyvä aihe miten pikkukunta pärjää Suomessa!
Pääosiin AP, insinööri ja muutama Himmelin kokouksista niin tulee aitoa tavaraaa.
Mitkäs ne "salkkumiehet" olisivat? Taustalla häärivät todelliset vallankäyttäjät.
Tohtoreita ellääin puolelta ja toene Soarelaisesten suvun Hongan omistajia. Pistäkepäs jo puhekuplaan meininkiä, mite jeähallia ja koulua kytketään Hongan hirs-seiniin.
Kukas se hokas viimennii, miten ku koulua pienennettää, nii samalla soa hintoa suurennettua ja jeähallille vakituise maksava vuokralaise?
Kyllä myö tehhää yhessä hyvä näytelmä jo ennen suven koittamista. Ee tarvita mittää möttösiä. Myö osataa ohjata valamiiks kirjoitettua kunnallispolitiikkaa näytelmäksi saitille ainakin.
Yrjö myö kyllä jätetään jo pois. Olokoo missä lysteä.
Päättäjät hohoi, käykää tutustumassa Mäntykallion kouluun Jämsänkoskella,.
Ottakaa oppia sieltä, katsokaa neliöhintaa verrattuna Karstulan suunnitelmaan.
Sillä matkalla saatta säästyä muutama miljoona jos järki tarttuu päähän.
Laskeppa Teemu ne mitoitukset vielä kohdilleen kun ne ei oikein stemmaa.
Kyyjärven betset .se sen tekkee jiä muut hoppealle sen rinnalla.
Juuri näin, mutta kun pitää antaa Hongalle taas piilotukea muutama miljoona.
Olisiko kustannusarvio laskettu Saarelaisen tai Hongan laskukoneella kun vertaa mitä koulut muualla maksaa.
Ei se ole ihme ja kumma jos kunnan talous on hungingolla.
Kuhmossa on Tuupalan koulu ja rakennettu puusta, ei hirrestä. Käyty katsomassa mallia muuallekin. Akustiikka on hyvää ja liikuntasalia hyvän akustiikan puolesta käytetään sekä konserttisalina.
Rakennuskustannukset 2 milj.€. Oppilaat tykkää. Näin kerrotiin uutisissa. Että huoikea tuo Hongan tuki noin 20 milj.€. Muuttotappiokunnassa ei kannata haalia erikoisuuksia, eikö lukiolaistenkin määrä laske huimasti aikaisemmasta.
Tarkennus hintaan, oli 11,6 milj. € mutta koulussa yläkoulu, alakoulu ja päiväkoti ja liikuntahalli tai sali. No on siinä kuitenkin hintaero tuohon Hongan laskelmaan.
Neliö / kuutiohinta on hyvä vertailupohja jos verrataan kouluhankkeita keskenään..
Jotain on vinossa jos toinen hanke maksaa kymmeniä prosentteja enämpi kuin toinen.
Onko Karstulassa pidetty jo koulurakennuksen harjannostajaiset?
Utsjoelle tehdään 10 milj. euron koulut pikaisesti. Meitä asukkaita on vain alle 1300, mutta kyllä tuollainen hanke onnistuu kun puhallamme yhteen savuun.
Niin ja 100 ihmistä käy Norjan puolella töissä ja turisteja lappaa koko ajan niin notta on iso hotelli rakenteilla. Lisäksi Norjan puolelta käyvät ruokaostoksilla...