Valokuitua olla pitää, 4G etana

Hyvin riittää nopeus http://www.speedtest.net/my-result/6781627667

Hidas paskahan tuo on. Ei 4K näy kunnolla. Itsellä valokuitu 300/300.

Ei kun soitto operaattorille, ja kaivat kuvetta.

Savitaipaleella ymmärretään kuidun hyöty. Kunta tukee kuten teiden tai vesijohtojen rakentamista. Yleishyöty.

https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/f4da5f8f-9207-4666-b518-fa0aed248f2e

Kuidussa maksetaan tyhjästä

Jotka tarvii, ne hankkii ite.

Kunnathan täällä touhuaa kuitupisneksessä. Nehän pisnestä pyörittää ja naapurikunnan veromarkoilla kustantaa rakentamisen. Tämä on kuntapisnestä vaikkei naapurikunnan toimialaan kuulu kuituliittymän rakentaminen Viitasaarelle. Mutta kuntapisnes on sokeaa ja mihin rahat ei riitä sen korvaa into

Tuossapa onkin asiaa, koska tuohon hommaan, että ulkopuolelle oman kunnan, naapurikuntaan rakennetaan kuituverkkoa ei voi antaa rakentajakunnat taloudellista tukea. Homma ei kuulu rakentajakuntien toimialaan. Tilinpäätös osoittaa että rakentajakonserni on pahasti taloudellisissa vaikeuksissa, niin miten siinä alennusmyynti onnistuu... kysyn vaan

Siinä keplotellaan niin kauvan kun kunnat antaa rahaa hölmöömn hommaan. Tutkintaan pitäis antaa KOKO HOITO.

”Eivät isot teleoperaattorit tänne rakenna”, sanoo Saimaan Kuidun toimitusjohtaja Tuomo Puhakainen.

Ongelma on tuttu monessa kunnassa, jossa asukkaat ovat yrittäneet saada operaattoreja vetämään valokuituyhteyksiä. Silloinkin kun operaattori suostuu tekemään tarjouksen liittymän rakentamista, hinnat usein ylittävät usein omakotitaloasujien kipukynnyksen. Operaattoreiden mukaan kaivuutöiden osuus kustannuksista on liian suuri. Operaattorit toivovatkin mikrosahaustekniikan tuovan kustannussäästöjä.

Lemin, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnat päättivät ryhtyä itse toimeen yhteyksien saamiseksi. Kuntayhtiö Saimaan Kuidun tavoitteena on saada 2 400 valokuituliittymää toimintaan vuoteen 2020 mennessä.

Vuonna 2015 rakentamisen aloittaneella Savitaipaleella ja Taipalsaaressa on käytössä jo 800 liittymää. Niitä on rakennettu kuntien tuella ja EU:n maaseuturahaston 1,4 miljoonan euron tuella.

Saimaan Kuidun laajakaistahankkeiden tukikelpoinen budjetti on 10 miljoonaa euroa, mistä se on hakenut 3,75 miljoonaa valtion rahaa Viestintäviraston kautta.

Kuntayhtiö on hakenut viime vuonna Saimaan Kuituun mukaan tulleelle Lemille 1,27 miljoonan euron rahoitusta Viestintävirastolta. Lisäksi kunta on luvannut rahoittaa tukikelpoisesta verkosta 33 prosenttia. Liittyjien osuus rakentamisesta on 34 prosenttia.

"Aloitimme verkon rakennustyöt omalla riskillä 13. marraskuuta. Odotamme Viestintävirastolta rahoituspäätöstä alkuvuodesta", Puhakainen sanoo.
"Operaattorit voivat vuokrata kuntayhtymien rakennuttamia verkkoja"

Puhakaisen mukaan Saimaan Kuidun tavoitteena on toimia kannattavasti ja maksaa kuntien rahoitusta takaisin vuoden 2021 jälkeen.
"Valokuituverkkoa ei haja-asutusalueille rakenneta ilman valtion tukea. Jos koko maa halutaan pitää asuttuna, se on tehtävä", Puhakainen sanoo.
Puhakaisen mukaan puhelinverkon automatisointi aikanaan oli euromääräisesti suurempi investointi.

"Kansakunta kesti sen investoinnin. Puhelinverkon automatisointi vei 20 vuotta ja valokuituverkon rakentamisessa voi mennä yhtä pitkään", Puhakainen sanoo.

Saimaan Kuitu on myynyt Lemissä muutamassa kuukaudessa 300 liittymää, tavoite on 700 liittymää.

"Haastatin juuri Lappeenrannan torilla perunakauppiaita. Toinen heistä oli ottanut liittymän ja toinen kysyi, milloin heidän kyläänsä yhteydet tulevat. Ihmiset ovat ottaneet verkon rakentamisen innoissaan vastaan", Puhakainen kertoo.

Rakentamisen kanssa tulee kiire, koska hankkeen takaraja on kesäkuussa 2019.

"Siihen mennessä koko kunnan pitäisi olla verkotettu. Pystymme joka tapauksessa rakentamaan verkon lain määräämässä ajassa, mutta lisäaika koko kesälle 2019 helpottaisi tekemistä", Puhakainen sanoo.

Saimaan Kuidun teleoperaattorikumppani on Blue Lake Communicatios Savonlinnasta. Puhakaisen mielestä myös isot operaattorit hyötyvät kuntayhtiöiden ja osuuskuntien rakennuttamista valokuituverkoista, kun tarvitsevat runkoverkkoa mobiiliyhteyksiensä tukiasemille.

"Jos operaattorilla ei ole alueella omaa verkkoa, he voivat vuokrata sitä meiltä", Puhakainen sanoo.

Saimaan Kuitu on tehnyt hyvää yhteistyötä Elisan kanssa jo kaivamalla yhteisojia.

Puhakaisen mukaan kaikkien kotitalouksien valokuiduttaminen pitäisi varmistaa uudella lainsäädännöllä.

"Nykyisessä laajakaistalaissa on myös se valuvika, että vapaa-ajan asunnot jätettiin tuen ulkopuolelle. Esimerkiksi Yle Areenan lähetysten katsominen 4g-yhteydellä pätkii monta kertaa ohjelman aikana."

Valokuituverkkoon palveluita myyvän Netplazan toimitusjohtaja Tommi Linna on Puhakaisen kanssa samaa mieltä siitä, että pelkän mobiiliyhteyden varassa ei pärjää.

"On murheellista, että ihmisille luodaan mielikuva siitä, että 5g ratkaisisi kotien verkko-ongelmat. Pelkään, että 5g on operaattoreilta tyhjä lupaus. Alkuvaiheessa mobiiliverkot toimivat, mutta kun käyttö lisääntyy räjähdysmäisesti ne menevät lopulta aina tukkoon", Linna totesi Kauppalehden haastattelussa keskiviikkona.

Jos ope­raattorilla ei ole ­alueella omaa verkkoa, he voivat vuokrata sitä meiltä.”

Mokkulamiestä kusetetaan ja maksatetaan infra moneen kertaan. Kuidulla pärjää seuraavat sata vuotta ainakin.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kuituaktivisti-5g-on-tyhja-lupaus---kuluttaja-joutuu-maksamaan-verkkoyhteydet-moneen-kertaan/y5NBVtDW

Ei ilmeisesti kukaan ole kuitua vastustanutkaan vaan sen hullua toteutusta.
Ei ole muuta ongelmaa, että selvittäisiin ensin Kuuskaistan kusetuksista ja siitä jääneistä veloista. Ilmeisesti toivotte uutta konkurssivyyhteä? Ei kun rakentamaan, jos kunnan rahaa on löysästi jaettava. Verkkoyhtiöllä velkaa 40 000 000€, 2000 liittymää. Loppujen lopuksi kuitua haluaa aika pieni porukka. Ilmeisesti osaavat lukea tilinpäätöksiä ja ajattelevat veronmaksajienkin kohtaloa. Edellä kirjoittaja ei katso kuin omaa napaansa. Jos jotain haluaa, on se itse maksettava.
Viitasaari ei ole tietojeni mukaan valitsemassa konkurssiyritystä valokuiturakentamiseen? Eiköhän Kuuskaistan töppäilyt jo riitä. Onneksi on EU:n lakipykälät estämässä taloudellisessa vaikeuksissa olevan yrityksen valintaa. Tovottavasti päättäjien rohkeus riittää torppaamiseen, vai joutuuko taas kunta valituksien piiriin. Oisko Kinnunen jo jotain oppinut, vai vieläkö tuo Keski-Suomen Valokuituverkojen valinnan päättäjien eteen. Eiköhän kuntalaisten kärsimykset vararikkoyrityksistä jo riitä tältä erää. Jos ei löydy muuta rakentajaa niin jätetään kuituverkon rakentaminen TeliaSoneran ja Elisan rakennushommiksi. Kyllä nämä yhtiöt hoitavat ajan kanssa homman loppuun.

Lainaus Karstulan sivuilta.
Keskisuomalaisessa oli kattava juttu Keski-Suomen kuiturakentamisesta. Siitä kuitenkin puuttui erittäin tärkeä asia, nimittäin Hallinto-oikeuksissa on KSVV:n omistajakunnista seitsemän valitusta hankkeen erivaiheista. Tärkeimmät valitukset koskevat johdannaissopimuksia ja osakekauppoja. Myös valitus yhtiön kuidun rakentamisesta valtion tuilla kaupalliselle alueelle on lähes varmasti menossa läpi. Näiden valitusten menestyttyä se koskettaa miljoonien eurojen kohtaloa. Nämä riskit olisi pitänyt ehdottomasti julkistaa ja se ei ole vieläkään myöhäistä.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ja Keski-Suomen Valokuituverkkojen konsernin tilanne vuoden 2016 tilinpäätöstietojen mukaan.

Alla olevat tiedot on poimittu julkisista tilinpäätöstiedoista:

Tase vuonna 2016:

Oma pääoma

KSVV: 24 567613,88 € (Sisäinen siirto, ei tarkastella konsernilaskelmissa)

KSVV: Oikea määrä: -1756587,16€ Holding 248 221,54€

Yhteensä oma pääoma: -1508365,62 € negatiivinen, jolloin konserni on menettänyt kaiken osakepääomansa mukaan lukien muu oma pääoma.

Kumulatiivinen voitto/-tappio vuonna 2016:

KSVV: -1 219 649,69€ Holding: -159 000,21€
Konserni yhteensä: -1 378 649,9€

Konsernilla on vuonna 2016 omaa pääomaa 0 € ja vierasta pääomaa 28 711 747,00 € ja kumulatiivista tappiota on – 1 378 649,9€. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiö on menettänyt kaiken pääomansa.

TEM: Yrityksen vaikeuksissa oloa tarkastellaan komission antamien tulkintaohjeiden mukaan pääsääntöisesti konsernitasolla. Jos tarkastelu esimerkiksi osoittaa, että tukea hakeneen yrityksen emoyhtiö on taloudellisissa vaikeuksissa, ei tukea voida myöntää ko. tytäryhtiölle. Säännön tarkoituksena on estää tilanne, jossa vaikeuksissa oleva yritys perustaisi tytäryhtiön, jonka kautta tukea kanavoitaisiin vaikeuksissa olevaan liiketoimintaan.

Käytännössä viranomaiset joutuvatkin valtiontukea myöntäessään aina arvioimaan, onko tuettava yritys vaikeuksissa EU: valtiontukisäännöissä määrätyllä tavalla. Tämän muistion tarkoituksena on esitellä ja selkeyttää valtiontukisääntöjen vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmää ja niitä reunaehtoja, joita tukia myöntävien viranomaisten on otettava huomioon tuen myöntämisprosessissa. Muistiota laadittaessa on hyödynnetty komission antamaa tulkintaohjeistusta vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmästä. Muistiota päivitetään tarvittaessa, jos komission tai EU- tuomioistuimen asiaa koskeva ratkaisukäytäntö antaa siihen aihetta.

Konsernin määritelmä:
Konsernisuhde syntyy, jos kirjanpitovelvollisella on määräysvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa yhtiössä joko suoraan tai välillisesti. Määräysvalta voi syntyä suoraan siten, että yrityksellä on enemmän kuin puolet kohdeyrityksen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta määräysvallasta. Määräysvalta on myös silloin, kun kirjanpitovelvollisella on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö kohdeyrityksen hallituksen tai vastaavan toimielimen jäsenistä. Määräysvaltaa käyttävää yhtiötä kutsutaan emoyhtiöksi ja määräysvallassa olevia yhtiöitä tytäryrityksiksi. Konserni voi olla monitasoinen. Tällöin omistusta on monessa portaassa ja puhutaan alakonserneista.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy muodostavat selvästi konsernin.

Alla oleva laki on verkkoasiassa unohdettu:

Valtionavustuslaki:
Julkisella tuella tarkoitetaan valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön taikka julkisoikeudellisen laitoksen tai säätiön antamaa tai sen varoista maksettavaa avustusta, lainaa ja muuta rahoitusta, korkotukea, takausta, maksuhelpotusta ja muuta näihin rinnastettavaa taloudellista etuutta sekä Euroopan yhteisön tai muista Euroopan unionin varoista myönnettävää tukea, verojärjestelmän kautta annettavaa tukea lukuun ottamatta

Ei maanteitäkään makseta omasta pussista vaan yhteisistä veroista. Samanlaista perusinfraa.

Teiden teko kilpailutetaan ja valitaan talousvaikeuksista vapaa rakentaja. Työnlaatu tarkistetaan. Hinta-laatu pitää olla kunnossa. Tietkin rakennetaan sinne jossa on paljon käyttäjiä. Ei huutoäänestyksellä eikä pienenjoukon painostuksella. Moottoritietä ei vedellä muutaman asukkaan takia. Kyllä tuo 40 milj.euroa on liikaa. Konkurssi odottaa yhtiötä. Ei mikään yhtiö näin suurista veloista näin pienillä tuloilla selviä. Järki ja suuri halu ei kulje aina samassa autossa. Onneksi Viitasaari kuuluu siihen järkevään porukkaan. Sinuakin auttaisi varmaan nykyaikaiset laitteet ja kunnon operaattori näin alkuun.

https://yle.fi/uutiset/3-10244212

V*tun persut kehityksen jarruina.

Lainsäädäntö tässä on ollut rajoitteena kuten pahanteossa yleisestikin.

uutta mersua tekis mieli on se niin nopeekin.mutta ladalla sitä on vaan ajettava.

Yrityksen joka näitä kuituja rakentaa, pitäisi pystyä ne rakentamaan edes 10% omilla rahoillaan, mutta kun ei ole sitäkään. Nyky lainsäädäntö vaatii että että omaa rahaa on oltava ja tukisummissa on julkisentuen rajat. Nämä eivät täyttyneet kuiturakentajalta alkuunkaan. Persuja on turha syyttää. Suomen eduskunta ja EU on lait säätäneet. Julkiseentuen lakipykäliin tulee Sote| Maakuntauudistuskin kompastumaan.

https://www.ipp.fi/ajankohtaista/suomen-tulevaisuus-valokuidun-varassa

Onnettomia ovat kunnat, joissa ei kuitua.

Viestintävirasto on hylännyt KSVV Oy:n tukihakemukset, koska 25 miljoonan euron kuntien hyväksymä SVOP-päätös KSVVlle on kokonaisuudessaan yhteiskunnan eli valtion tukea.

KSVV Oy on siten saanut tukea noin 300 % kun viimeisten lakimuutosten jälkeen se saisi olla korkeintaan 90 %.

Anottu ja hylätty tuki olisi nostanut sitten tuen jo 400 % eli nelinkertaiseksi sallitusta.

Alla olevaan taulukkoon on merkitty myönnetyn tuen ja maksetun tuen määrät hankkeittain.

Tuen saaja, Tukipäätös pvm, Hanke kunta, Haettu tukea €, Myönnetty/maksettu €
Keski-Suomen valokui Oy 15.6.2018 Kivijärvi (8 %), 1083428, 0/ 0
Keski-Suomen valokui Oy 15.6.2018 Kannonkoski (33 %), 775394, 0/ 0
Keski-Suomen valokui Oy 22.2.2018 Konnevesi (33 %), 884862, 0/ 0
Keski-Suomen valokui Oy 4.2.2013 Multia (8 %), 1 233706, 930578/ 0

https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/nopealaajakaista/tukipaatokset.html

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy ei saa enää hyväksyttyjä tukipäätöksiä Viestintävirastosta.
Hylkypäätökset tuli aiemman Multian ja Konneveden lisäksi nyt 15.6.2018 myös Kivijärvelle ja Kannonkoskelle.

Hylkypäätökset tullee vielä mitä ilmeisemmin lähiaikoina myös Petäjävedelle ja Luhankaan.

Keski-Suomen ELY kerkisi aikanaan myöntä tukirahat Toivakkalle, Karstulalle, Kyyjärvelle ja Pihtiputaalle. Kuitenkin ne olisi pitänyt hylätä samoilla perusteilla kuin Viestintävirasto on nyt tehnyt.

Tämänpä vuoksi Keski-Suomen ELY keskus on alkanut myöntämään "kyläverkkotukia" Keski-Suomen valokuituverkot Oylle.
Näin tapahtui 5.7.2018 Saarijärvelle Mulikkaan, joka on koepallo. Tuki oli 70 % kustannuksista.

Keski-Suomen Valokuituverkoilla on ELY keskuksen kanssa suunnitelma vielä 15 "kyläverkon" tukemisesta 70 % ja niitä tulee pian lisää.

Näin Viestintäviraston muuri on kierretty.

Samassa asiassa joko ELY-keskus tai viestintävirasto toimii lain vastaisesti tukirahaa jakaessaan. Arvelisin että ELY keskus ei ole laillisilla teillä.

Näin KEPU virasto jakaa VALTION verovaroja KEPU piireille, eli tältä osin maakuntahallinto jo toimii Keski-Suomessa.

Edellämainittu tukivedätys oli ala-arvoisimpia tekoja virkamiehiltä. Näillä olemattomilla tukisepityksillä saatiin kuntienvaltuutetut mukaan. Kunnanjohtajat esittivät esittelijöinä lakitoimistojen tuki ym. lakipykälien vakuutteluita tukien saamisesta. Samallalailla esiteltiin Kuuskaistan sekamelskaa kuntien valtuutetuille. Finnveran mukanaoloa vakuuteltiin, vaikka ei mukanaolosta ollut mitään tietoa. Köyhät kunnat iskevät kiinni nykyään kaikkeen, kun vain tukirahoja lupaillaan. Tämä on paras konsti saada jokin projekti lävitse valtuustossa. Vastuun kantoa ei johtajien tarvitse murehtia, kun aina pääsevät livahtamaan siirtämällä vastuun valtuutetuille. Tukilupauksilla yritettiin myös Saarijärveä ja Viitasaartakin kovasti tähän velkakierteeseen mukaan. Kymmenen kuntaa uskoi näihin hulluihin tukilupauksiin ja edellä kirjoitettu teksti kertoo ettei tule lanttiakaan tukea ja jos ovat sitä saaneet, tulee takaisin perintä. Pahimmassa tapauksessa on vielä kuntien antamat lainatkin menetetty.

Tyhmää perustella syrjäkylien kuituhankkeita sillä että koko Suomi täytyy pitää asuttuna. Eihän ihmiset siellä syrjäisimmässä kolkassa kauaa pysy. Tulee tehdä pitkällä tähtäimellä toimivia taajamia ja niihin palveluja. Jos maakuntahallinto tulee, niin se näyttää miten maata eletään ja silloin syrjäisimmästä kolkasta muutetaan ennen pitkää vapaaehtoisesti ja kiireellä pois.

Periferiaan laajakaistayhteydet tulee rakentaa langattomasti. 5G :ssä voidaan käyttää eri taajuuksia jolloin kantamaa saadaan pitkälle ja nopeudet on satoja megoja. Että silleen..

Kyllä on joillakin aikaa pitää elämäntehtävänään maaseudun laajakaistan torppaaminen. Aamusta iltaan jauhetaan netissä suoraan sanottuna paskaa ettei vaan syrjäseutujen asukkaat saisi mitään. Kaivakaa nyt muististanne mistä ajatus aikoinaan lähti ja katsokaa peiliin.

Ei taida kuituja tulla niin kauan kun Keski-Suomen Valokuituverkot on kuvioissa. Oisko jo kaupallisten operaattoreiden aika tulla verkon rakentajaksi.

Pitäisikö julkista kuntien ja valtion tukea tosiaan saada 4 kertainen määrä ja yli senkin vielä sallittuun tukeen nähden jotta hemmot olis tyytyväisiä. On tässä kuntien veroeuroille tärkeämpääkin käyttöä kuin että niitä kängetään säkkikaupalla huitsin nevadaan jotta joku saa kuntien tuella valokuituliittymän. Vanhus on haavoittuminmillaan elämässään, joten hänen hoitoon tulee ohjata varoja ja resursseja. Jos yhtiöllä ei ole varaa rakentaa lain puitteissa kuituliittymää niin turha on parkua. Valtio on tehnyt lain ja tukiohjelman tästä rakentamisesta, niin sitä lakia tulee noudattaa. Vanhusten hoito on nykyisin aina lain sallimalla alarajalla joten eikö sitä pidetä tärkeänä kun kunnat siinä tinkii.

Ei yhdessäkään näissä kunnissa valokuidulla edes pyllyä pyyhitä tai kuivata vanhukselta. Sopiikohan sinulle moinen?

On toiveajattelua että vanhukset näillä kaistoilla hoidetaan. Laitetaan nekin rahat perusterveyden hoitoon ja lisätään kotiapua kotona asuville. Yksinäisyyttä ei hoideta videopuheluilla vaan menkää sukulaiset ja ystävät käymään kylässä. Ehkä se videojuttu onnistuu sitten kun nykyinen sukupolvi on vanhoja. Tämä höpötys videopuheluista ja nettilääkäreistä on lähtöisin kepulta kun hanketta on jotenkin markkinoitava.