Mä en oo koskaan seurustellu, vaikka oonki jo kohta 15v. Ei ees mitään yhen illan juttuja.
Se häiritsee mua ihan sikana, välillä oon tosi masentunu sen takii. Mä pidän itseäni ihan nättinä (useimmiten), enkä oo mitenkään fyysisesti "väärän" mallinen. Ja kyllä mulla on kavereitaki, oon avoin ja sosiaalinen. Mutta kuitenki kaikki kundit on kiinnostuneita mun kavereista, ja esim. bileissä hakee niitä tanssimaan. En oo koskaan kuullu että kukaan ois ollu kusessa muhun. Mä en oo koskaan palvasti rakastunu kehenkään, lähinnä korkeintaan ihastunut.
Mistä mä voisin löytää Hänet? En etsi Sitä Oikeaa, vaan jätkää jota rakastaisin ja joka rakastais mua. Ei sen suhteen tarvis kestää vuosikausia.
KIITOS kaikille jotka jaksaa ees vähän heittää jotain vinkki tais vaikka kertoo omista kokemuksistaan!
Se häiritsee mua ihan sikana, välillä oon tosi masentunu sen takii. Mä pidän itseäni ihan nättinä (useimmiten), enkä oo mitenkään fyysisesti "väärän" mallinen. Ja kyllä mulla on kavereitaki, oon avoin ja sosiaalinen. Mutta kuitenki kaikki kundit on kiinnostuneita mun kavereista, ja esim. bileissä hakee niitä tanssimaan. En oo koskaan kuullu että kukaan ois ollu kusessa muhun. Mä en oo koskaan palvasti rakastunu kehenkään, lähinnä korkeintaan ihastunut.
Mistä mä voisin löytää Hänet? En etsi Sitä Oikeaa, vaan jätkää jota rakastaisin ja joka rakastais mua. Ei sen suhteen tarvis kestää vuosikausia.
KIITOS kaikille jotka jaksaa ees vähän heittää jotain vinkki tais vaikka kertoo omista kokemuksistaan!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Sunkin aika tulee. oot kuitenkin vasta 15v! ;o) älä kiirehdi turhaan.
Ei oo mikään kiire...Mä oon tänä vuonna 17 enkä oo mäkään koskaan seurustellu. Tiedän monia vanhempiakin jotka eivät ole. Toisaalta en halua mitään yhden illan juttuja enkä mitään viikonkaan, vaan kunnon suhteen.
Olen minäkin masentunut joskus saman asian takia... Kaverit vaan puhuvat omista poika/tyttöystävistään ja pikkuvelikin on tyttöjen suosiossa. Mutta luotan kuitenkin siihen että joku vielä joskus mutkin huomaa :)
Mä oon 11v ja mul on jo yks.
yhen mun kaverin pikkuveljelki on tyttö ja se on sentää 8
Jooh..tuttu tunne tuo masennus...mutta täytyy yhtyä "Annan" kommenttii...tai sitten ei...
Mut mä täytän marraskuus 18 ja en oo viel seurustellu, suudellu tms...
Jaa tiiän et se on aivan helve*** ärsyttävää ku frendit puhuu..omista suhteistaa..tosin osa niistä voi tosiaan olla vaan puheita mut kumminki..ja oon kyllästyny siihen et sä oo viel nuori bla bla bla...
Mut toivottavasti..sä löydät jonkun ittes arvosen kundin....Hyviä jatkoja
muista kuitenki, että sä oot vielä aika nuori... kaheksanvuotias ei kyl mun mielestä oo kypsä seurusteleen, eikä myöskään 11 wee... Tietty kavereita voi olla...
Varmasti sulla on "yks".
Mut täällä puhutaan vähän aikuisempien jutuista. Ei kannata leikkiä liian aikuista noin pienenä. Leiki vaan niillä barbeilla/autoilla vielä kun voit. :)
Kun minä olin 15v, ajattelin myös että olen auttamaton vanhapiika. En ollu seurustellu päivääkään kenenkään kanssa. Mutta sitte kun täytin 16, tapasin odottamatta jätkän, johon ihastuin välittömästi. Yhdessä ollaan edelleenkin (neljän vuoden jälkeenkin. Nuorena sitä kuvittelee kaikkea lopullista,tiedän sen kokemuksesta. Kyllä elämällä on sinulle vielä paljon tarjottavana, usko pois.
Itsekään en ole ikinä seurustellut, olen mies.
On ihan turhaa ajatella menettäneensä jotain suurta kun ei ole ollut seurustelukumppaneita vielä tässä iässä minun mielestä.
Jokainen löytää joskus parin itselleen, vaikka olisi minkälainen ihminen tahansa.. pääasia, ettei haluaa.
Pitää hakeutua bileisiin ja semmosiin niin on paremmat mahdollisuudet saada juttuun vauhtia, mutta tapahtuu se muutenkin ennemmin tai myöhemmin, tavalla tai toisella.
Sitäpaitsi on hyvä elää myös vähän sinkkuelämää elämänsä aikana eikä heti esikoulusta hyppää parisuhteeseen, ajattele mitä menettääkään jos ei olisi sinkkuelämää kokeillut ja kunnon sinkkuelämä eletään >18 v.! Jos vakiintuisit jo joskus 16 v. niin jäät aika paljosta paitsi.. se on kuulee HAUSKAA flirttailla ja olla vapaa sitten kun on ikääkin ja pääsee pyörimään vähän enemmän.
Minusta vakiintumisen aika olisi AIKAISINTAAN n. 20 v. jolloin olisi edes vähän ehtinyt kertyä niitä "villejä vuosi".
Näin siis minä. Jotkut haluu alkaa leikkiä kotia jo 14 v. jne. mutta ei se ihan sitä tarkoita, että näin pitäisi tehdä..
Johan tässä murrosiässä ehtii nais-/miesmakukin muuttua niin ei mitään hoppua.
Voi KAMALAA!!! Hei, jos tollanen stressaa, niin ot tosiaankin liian epäkypsä seurustelemaan. Voi että... *nauraa räkäisesti nykypenskoille*
Minä tapasin ensirakkauteni vasta 19 vuoden ja 5 kuukauden ikäisenä!!!!!!!!!!!!!! Ollaan seurusteltu nyt 3 kk ja olen muuten edelleen neitsyt! En aio pitää kiirettä tämän asian suhteen, sillä todella rakastan tätä miestä ja haluan pitää hänet kauemmin kuin vain sen yhden yön. Kyllä jokaiselle löytyy ihminen jota rakastaa. Voin muuten kertoa, että itse olen melko ruma ainakin omasta mielestäni ja silti rakkaani sanoo minua kauniiksi =).
Mäkin olin sun ikänen, myös masentunut samasta asiasta silloin tällöin... Nyt olen kohta kaks vuotta vanhempi noista ajoista ja vasta tässä vaiheessa mua lykästi. Jotkut on joutuneet odottamaan vielä kauemmin... Se on kusista, tiedän, mutta et voi tehdä mitään muuta kun odottaa ja elää elämääsi. Koita olla ajattelematta koko asiaa, vaikka se onkin vaikeaa. Joku päivä suakin lykästää ja olet onnellinen... ja toivottavasti sun kaveritkin. Oma paras kaverini ei ymmärrä asiaa ja onneani vaan vittuilee ja suuttuu pienistä asiosta. Ei ole kivaa sekään..