Surfille

Itsetyydytys ja Jumalan tahto



Korjaus aiempaan opetukseeni
Opetin aikoinaan kotisivullani ja osin myös NetMissionin keskustelupalstalla julkisesti, ettei itsetyydytys ole syntiä, jos ei samalla ajattele haureellisia ajatuksia. Pidän masturbointia nyt syntinä ajattelipa sen harjoittaja mitä tahansa. Pyydän anteeksi, jos olen rohkaissut jotakuta rikkomaan Jumalan tahtoa ja ohjannut häntä paaduttamaan omantunnon ääntään ja tukahduttamaan häpeän tunnetta.

Petteri Haipola

Masturbointi ei ole syntinä suuren suuri silloin kun ihminen ajattelee vain itseään. Omatuntokaan ei silloin häntä pahemmin syytä. Pidän siitä huolimatta masturbointia syntinä, mutta sellaisena, jonka saa varmasti anteeksi uskomalla Herraan Jeesukseen, vaikka joku olisi vielä kiinni tässä synnissä ja eläisi sen orjuuttamana. Anteeksiantamuksen veri katkaisee syyn ja seurauksen lain, niin että kuka tahansa kurja syntinen voi periä iankaikkisen elämän vaikka missä synnissä kiinni olisi. Jumala ei ota armoaan pois siltä, joka pyhää lakia rikkoo, mutta hän kurittaa tottelemattomia heidän tosi parhaaksensa, että nämä luopuisivat synnillisistä elämäntavoista. Niissä ei ole mitään ihailtavaa tai tavoiteltavaa, koska ne turmelevat tekijänsä sielun ja läheisten elämän.
Opetusta masturboinnin synnillisyydestä
Käsittääkseni itsetyydytys on aina syntiä. Jos ei olisi, niin Jeesus olisi myös tyydyttänyt itseään, terve mies kun oli. En voi kuvitella synnitöntä maailman vapahtajaa ja pelastajaa tekemässä sitä siten, että puhtaus säilyy. Tästä syystä ja myös omantunnon todistuksen sekä Raamatun kirjoitusten vuoksi minun täytyy todeta, että itsetyydytys on syntiä eikä se ole Jumalan tahto, annettu helpotukseksi yksinäisille. Yksinäisten tulee tavoitella selibaattia ja pyrkiä pitämään siten itsensä puhtaana sekä ruumiin että mielen alueilla. Masturbointi on yksin harjoitettua seksiä, jota ilman ihminen voi elää hengellisesti raittiina ja millään tavalla sairastumatta. Ei edes miehen ruumiinrakenne pakota häntä laukeamaan valvetilassa tai ollenkaan, koska esimerkiksi tapaturmaisesti tai sairauden kautta menetetty kyky erektioon ja siemensyöksyyn ei johda siihen, että siemenrakkuloissa ja eturauhasessa muodostuva siemenneste ei pääse poistumaan ruumiista; se poistuu virtsan mukana.

Raamattu ei sano suoraan mitään masturboinnista, mutta pahan himon ja haureuden kautta sieltä löytyy opetusta, joka soveltuu aiheeseen. Paavali kehotti nuorta Timoteusta näin:

2.Timoteuksen kirje:
2:22 Pakene nuoruuden himoja, harrasta vanhurskautta, uskoa, rakkautta,
rauhaa niiden kanssa, jotka huutavat avuksensa Herraa puhtaasta sydämestä.

Ja vielä:

1.Timoteuksen kirje:
4:12 Älköön kukaan nuoruuttasi katsoko ylen, vaan ole sinä uskovaisten
esikuva puheessa, vaelluksessa, rakkaudessa, uskossa, puhtaudessa.
4:13 Lue, kehoita ja opeta ahkerasti, kunnes minä tulen.
4:14 Älä laiminlyö armolahjaa, joka sinussa on ja joka sinulle annettiin
profetian kautta, vanhinten pannessa kätensä sinun päällesi.
4:15 Harrasta näitä, elä näissä, että edistymisesi olisi kaikkien nähtävissä.

Itsetyydytys ei sovi yhteen näiden pyhää vaellusta teroittavien kehotusten kanssa. Uskovaisen tulee tavoitella puhtautta, pyhyyttä, rauhaa, rakkautta, siveyttä, uskoa ja jumalisuutta, mutta masturbointi ei ole hengen, sielun ja ruumiin pyhittämistä Herralle. Sitä ei voida myöskään lukea välttämättömien luonnontarpeiden joukkoon kuten syöminen, juominen, nukkuminen ja ulostaminen, koska sitä ilmankin voidaan elää.

Itsetyydytyksen synnillisyyttä voidaan perustella myös sillä, että naisella tuli Mooseksen aikaan olla immenkalvo tallella ennen aviovuodetta. 5Moos.22:13-21 Jos itsetyydytys tekopeniksellä tai vastaavalla olisi ollut sallittua, niin immenkalvo olisi ollut vaarassa puhjeta masturboinnin aikana eikä sen puuttumista olisi voitu oikeutetusti pitää merkkinä uskottomuudesta, mitä lainkohdalla pyrittiin selvittämään. Määräyksen perusteella voidaan pitää varmana sitä, ettei tekopeniksen käyttö ollut sallittua. Raamattu ei missään kohden tue sitä näkemystä, että itsetyydytys ei olisi syntiä vaan että se olisi annettu helpotukseksi yksinäisille, täysin luonnollinen ja Jumalan tahdon mukainen asia. Tällainen ajattelu kumpuaa ihmisen luontaisesta tarpeesta puolustaa syntiä, jotta hän ei tulisi syynalaiseksi Jumalan silmissä. Myös uskovainen ajautuu helposti sille tielle, että alkaa syntisiä puolustaessaan selittää syntejä Jumalan tahdon tekemiseksi, synnittömyydeksi. Hän ajattelee luonnollisen ihmisen tavoin, että jos kaikki ihmiset harjoittavat jotakin asiaa, niin se ei voi olla syntiä. Raamatun mukaan kaikki ihmiset ovat myös valehtelijoita, mutta kukaan ei silti rohkene väittää, että valehteleminen olisi hyve tai synnitön asia. Koska seksuaalisuus on niin arka ja läheinen asia, että se koskettaa meitä jokaista, on moni langennut siihen ansaan, että on alkanut selittää itsestään selvää pahetta täysin harmittomaksi ja luonnolliseksi osaksi yksin tai puutteessa elävän ihmisen elämää. Myös minä pidin aiemmin sellaista itsetyydytystä synnittömänä asiana, jossa masturboija ei ajattele muuta kuin itseään ja tuottaa siten mielihyvää itselleen pysymällä erossa haureellisista ja irstaista ajatuksista. Nyt näen asian toisin ja pyydän anteeksi niiltä, joita olen väärin opettanut ja johdattanut heitä paaduttamaan omantunnon ääntään järjellisiin perusteluihini vedoten.

Masturboinnin suhteen omantunnon syytökset vaihtelevat. Joskus omatunto ei syytä lainkaan, joskus se syyttää paljon. Omatunto syyttää yleensä vähemmän, jos masturboija keskittyy pelkästään itseensä eikä ajattele siinä samalla irstaita ja rivoja ajatuksia. Perversioilla hekumoimisen tuleekin syyttää omaatuntoa ja rajusti: muuten se on paatunut. Koska omatunto ei kuitenkaan syytä kaikkia ihmisiä samalla tavalla, emme voi käyttää pelkästään sitä jonkin asian synnillisyyden osoittamiseksi. Meidän tulee sen lisäksi tuntea Jumalan tahto pyhistä kirjoituksista ja Pyhän Hengen opetuksen kautta. Vaikka Raamattu ei puhukaan suoraan itsetyydytyksestä, voidaan sen synnillisyys lukea rivien välistä. Raamattu ei puhu myöskään mitään huumeiden käyttämisen tai uhkapelin synnillisyydestä, mutta jokaiselle on selviö, että ne ovat paheita eli syntiä. On esitetty myös sellaista, että itsetyydytys kuuluisi niin sanottuihin "omantunnon kysymyksiin" vastaavalla tavalla kuin viinin ja lihan syöminen kuuluvat, mutta tämä ei ole oikein ajateltu, koska ulkonaiseen "lihan puhtauteen" tähtäävät perinnäissäännöt painivat aivan eri sarjassa kuin haureuden synnit. Room.14:1-15:2; 1Kor.8:7-13; 10:23-33; Mar.6:17-23; Ef.5:3-13; 1Tess.4:1-8 Edellinen ei ole syntiä Jumalan silmissä, koska Jeesus joi viiniä ja sanoi kaikki ruoat puhtaaksi. Paavali kirjoittaa puolestaan haureudesta hyvin vakavat varoituksen sanat:

1.Korinttolaiskirje:
6:18 Paetkaa haureutta. Kaikki muu synti, mitä ikinä ihminen tekee, on ruumiin ulkopuolella; mutta haureuden harjoittaja tekee syntiä omaa ruumistansa vastaan.
6:19 Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka Henki teissä on ja jonka te olette saaneet Jumalalta, ja ettette ole itsenne omat?
6:20 Sillä te olette kalliisti ostetut. Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne.

Vaikka haureudella tarkoitetaankin Raamatussa useimmiten uskottomuutta ja seksisuhteiden harjoittamista avioliiton ulkopuolella, ei voida selkeästi osoittaa sitä, etteikö se tarkoittaisi myös itsetyydystä ja varsinkin kaikkia pornografisia synnillisiä ajatuksia, mitkä usein masturbointiin liittyvät. Niin kuin kaikissa asioissa, Jumala tietää kaikkein parhaiten, mikä on syntiä, mikä ei. Uskovaisten tulee perustaa näkemyksensä ja elämäntapansa Jumalan tahtoon eikä ihmisten mielipiteisiin ja lihallisiin ajatuksiin. Jos masturbointi on Jumalan silmissä syntiä, niin turha on ihmisen väittää viisaampaa vastaan. Mikä yleensä saa ihmisen kiivailemaan masturboinnin synnittömyyden puolesta? Yleensä se on oman tavan tai lähimmäisten tapojen puolustaminen, jotta ne eivät tulisi tuomittaviksi. Mutta parempi tulla tuomittavaksi ja saada anteeksi kuin paaduttaa sydäntään ja selittää syntiä synnittömyydeksi. Jumalan tahto ja Jeesuksen mielipide ratkaisee: jos masturbointi ei ole syntiä, niin silloin myös Jeesus saattoi tehdä sitä. Oletko valmis väittämään sellaista? Tässä kohden ei auta kiemurrella pois valon alta ja selittää, että Jeesus oli yli-ihminen, Jumala ihmisen ruumiissa, eikä siitä syystä voida sanoa meidän lankeavan syntiin, jos teemme jotain sellaista, mitä emme pysty välttämään, vaikka Jeesus pystyi siihen. Tällä perusteella voitaisiin selittää kaikki synnit synnittömyydeksi, sillä onhan selvää, ettei Jeesus langennut koskaan, mutta me lankeamme! Jeesus ei sitäpaitsi poikennut fysiikaltaan millään tavalla ihmisestä ja hengellisessäkin mielessä hänen oli mahdollista langeta syntiin, mutta koska hän ei tehnyt sitä, on hän voittaja, joka lunasti koko luomakunnan syntivelan, niin että jokainen, joka uskoo Häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta ja perintöosan taivaissa kaikkien pyhitettyjen kanssa! Raamattu kertoo selkeästi, että Jeesus oli olennaltaan samanlainen kuin mekin, syntisen saastaisen lihan kaltainen ja kesti kaikki kiusaukset ja viettelykset lankeamatta kertaakaan syntiin. Room.8:1-3, Fil.2:5-8; Hebr.4:15-16 Vaikka meistä jokainen lankeaa syntiin ja masturbointiin ei se kuitenkaan tarkoita sitä, että Jeesus olisi siihen langennut.

Itsetyydytys on syntiä eikä sitä harjoittamalla tule paaduttaa sydäntään. Uskovaisen pitää varoa, ettei hän tule itsetyydytyksestä sairaalloisella tavalla riippuvaiseksi, niin että haureus valtaa sydämen ja mielen ihan kokonaan. Jumalaton saattaa olla niin pimeydessä ja paatunut, että harjoittaa riettauttaan jopa julkisesti ja pitää seksuaalifantasioita hyvänä asiana, vaikka ne kuinka perverttisiä olisivat. Uskovaisen tulee kuitenkin muistaa, että runsas itsetyydytys on portti vakavampiin synteihin, varsinkin, kun siihen liittyy mukaan haureellisia ajatuksia. Aviorikokset tehdään ensin sydämen tasolla himoissa, sitten niillä hekumoidaan masturboinnin aikana tai rakasteltaessa aviopuolison kanssa ja lopulta, kun sydän on jo langennut ja ihminen hyväksynyt huorintekemisen, on edessä väistämättä myös käytännön lankeaminen, jos siihen tulee vain tilaisuus. Ja vaikka tällainen sydämeltään aviorikoksen vallassa oleva ihminen ei koskaan onnistuisikaan tekemään syrjähyppyä käytännössä, on hänen sydämensä silti sidottu haureuden hengellä ja liha on saastunut, sydän paatunut, kun sen pitäisi olla "pienen pojan lihan kaltainen", elävä ja hengellinen: uskovaisen tulee olla pahuudessa lapsi ja varoa, ettei sydän pääse paatumaan monissa viettelysten ja kiusausten hekumoissa.

Masturbointi avaa tien kaikenlaisiin perversioihin ja tekee helpommaksi haureellisten elämäntapojen omaksumisen. Kun sitä harjoitetaan yhdessä irstaiden ajatusten kanssa, niin ihminen paatuu ja hänestä saattaa tulla mm. itsensä paljastaja, homoseksuaali, ryhmäseksin harjoittaja, parinvaihtaja, (swinger) uskoton, avionrikkoja, eläimiin sekaantuja, pedofiili, sukurutsaaja tai insestin harjoittaja. Tuskinpa kukaan siirtyy suoraan näihin räikeämpiin synteihin harjoittamatta ensin masturbointia ja hekumointia yksinäisyydessä, nautiskellen samalla em. kieroutuneista seksuaalifantasioista? Ei, vaan perversioiden orjaksi tulemista edeltää aina itsetyydytys- ja hekumointivaihe. Esimerkiksi pedofiliaan langenneet jumalattomat papit ym. miehet ovat ensin hyväksyneet masturboinnin sekä sairaan eroottisen hekumoinnin osaksi elämäänsä ja vasta sitten langenneet käytännön hirmutekoihin himojensa orjuudessa. Jotkut väittävät erheellisesti, että masturboinnin kieltäminen syntinä johtaisi mainittuihin perversioihin, mutta asia on juuri päinvastoin: masturbointi yhdessä irstaiden mielikuvien kanssa saa aikaan sydämen paatumisen ja kiihdyttää mainittujen perversioiden orjaksi tulemisen prosessia. Yksikään pedofiili ei ole tullut sellaiseksi harjoittamatta ensin masturbointia "sairaiden" ajatusten vallassa, näin uskon.

Haureuden ja irstauden syntiä tehdään siis ensin ajatuksin, sitten yhdessä masturboinnin kanssa. Kun tätä on jatkettu tarpeeksi kauan, niin omantunnon syytökset ovat vaienneet ja haureutta on alettu pitää hyvänä sekä tavoiteltavana asiana. Sydän on silloin paatunut ja lankeemuksen tilassa: ihmisestä on tullut jumalaton riettauden harjoittaja, mikä ei suinkaan ole Jumalan tahto meihin nähden.

Kaikki syntitottumukset saavat alkunsa saman kaavan mukaan eli kokeiluasteesta siirrytään vähitellen yhä lisääntyvään riippuvuuteen, pienestä synnistä suurempaan: Jumalan tahdosta eksynyt ihminen menee yhä pitemmälle pahuudessa ja saastaisuudessa. Ensin opetellaan polttamaan tupakkaa, sitten kokeillaan hashista ja marihuanaa, kunnes lopulta siirrytään kovempiin huumeisiin ja jäädään niiden koukkuun. Alkoholismi saa alkunsa nuorten "viattomasta" bailailusta sekä oluen ja siiderin juomisesta. Kleptomaani aloittaa uransa äidin kukkarolta eikä voi lopulta käydä kaupassa varastamatta jotain, kun sydän on paatunut ja hän on tullut himojensa orjaksi: synti on saanut hänet valtaansa. Pyromaani aloittaa uransa tulitikkuleikeillä ja luvattomalla tulen käsittelyllä vanhempien kielloista välittämättä. Selvää on, etteivät kaikki jää kiinni samaan koukkuun eli tule samojen tapojen orjiksi, vaikka samoja syntejä kokeilisivatkin. Toisella on toiset orjuuttavat paheensa, toisella toiset, mutta jokainen jää kiinni johonkin syntiin, ellei Jeesus häntä synneistä vapauta. Kenestäkään ei siis tule suoraan paatunutta synnin tekijää vaan paatumus sekä riippuvuus tulee vähitellen, kun himolle annetaan toistuvasti myöten ja kovetetaan sydän syyttävän omantunnon, oikeudentajun, Jumalan pelon sekä häpeän tuntemisen edessä. Synnin orja ja himojaan rakastava ihminen ei erota hyvää pahasta vaan on tehnyt pahasta hyvän ja päinvastoin. Samoin voi käydä niille, jotka harjoittavat itsetyydytystä ja puolustavat sitä luonnollisena asiana, sanoen, että se on Jumalan tahto. He eivät ainoastaan itse harjoita syntiään vaan kehottavat muitakin sitä tekemään, pahimmat jopa perverttisillä sekä haureellisilla mielikuvilla hekumoiden. Sitten nämä riettaat rohkenevat vielä väittää, että sellainen seksuaalifantasioilla leikittely ja "intiimi itsestään nauttiminen" olisi Jumalan tahto. Tästä huomaamme, miten etäälle Kristuksen mielenlaadusta ihminen ajautuu, jos hän lähtee puolustamaan syntiä tuntematta Jumalan tahtoa. Masturbointia on syystäkin viisasta karttaa ja tavoitella elämään muita asioita kuin sydämen kyllästämistä seksillä: sitä on jo muutenkin liikaa tarjolla tässä nykyisessä yhteiskunnassa, joten miksi tavoitella sitä vielä yksin ollessa, kun vain Jumala on näkemässä?

Moni pitää toistuvasti masturbointiin lankeamista merkkinä jumalattomuudesta ja sydämen kertakaikkisesta paatumuksesta. Minä vertaan masturbointiin lankeamisen vakavuutta suun synteihin lankeamiseen. Jos joku pystyy hillitsemään kielensä, niin hän on täydellinen mies ja hallitsee myös koko ruumiinsa. Jaak.3:1-2 Me tiedämme, että vain Jeesus pystyi siihen. Me muut lankeamme päivittäin ajatuksissa, (pahat himot) sanoissa ja myös teoissa sekä laiminlyönneissä, joten toistuva lankeaminen itsetyydytykseen ei ole mikään antteksisaamaton ja kadottava synti. Jeesus on luvannut antaa katuvalle syntiselle synnit anteeksi, vaikka hän lankeaisi kuinka monta kertaa tahansa. Matt.18:21-35; Joh.6:37; Hebr.12:1-13; Ps.89:31-35 Himoja tulee silti karttaa ja pyrkiä elämään niin hyvin kuin taitaa: synnin harjoittaminen ja tietoinen tottelemattomuus sekä kapina Jumala kohtaan paaduttaa aina sydäntä eikä ole terveellistä sielulle, ruumiille ja uskovaisen hengelliselle kasvulle.

Puhdas omatunto pysyy hyvän vaelluksen kautta, mutta vain Jeesuksen veri ja syntien anteeksisaaminen sekä Pyhän Hengen osallisuus on ainoa varma takuu taivaaseen pääsystä, ei meidän hurskainkaan vaelluksemme. Pelastus on yksin armosta, uskon kautta, se on Jumalan lahja; Herra ei vaadi meiltä mitään sellaista, mistä hän ei itse ensin anna voimaa ja kykyä suoriutua. Meidän ei tarvitse pystyä noudattamaan yhtään lain käskyä edes mikrosekunnin vertaa, jotta voisimme lain noudattamisen kautta pelastua. Evankeliumi on siitä syystä ilosanoma syntisille ja epäkelvoille, täysin pilalle menneille, sillä heidän ei tarvitse tehdä yhtään mitään voidakseen pelastua: uskominen Herraan Jeesukseen riittää ja niin me pelastumme, sillä Kristus on tehnyt jo kaiken mitä pelastumiseemme tarvitaan! Me emme voi itse mitään oman pelastuksemme eteen tehdäkään ja sellaisen yrittäminen olisi omavanhurskauden saastaa ja Jumalan Pojan jalkoihin tallaamista, pyhän liiton veren ja Jeesuksen ruumiin uhrin halpana pitämistä, mitä Herra ei anna anteeksi ellei ihminen käänny takaisin armon alle ja perusta pelastuksensa toivoa Jeesuksen ansioon, uskon ja Jumalan armon kautta.

Sain innon tämän uudistetun artikkelin kirjoittamiseen erään luterilaisen veljen kehotuksesta, kun aloin lukea Grantley Morrisin englanninkielistä opetusta aiheesta. Löydät sivut alkaen osoitteesta http://net-burst.net/sexuality/masturbation.htm . En ole kaikesta samaa mieltä hänen kanssaan, mutta puutun tässä vain joihinkin kyseenalaistettaviin väittämiin. Mielestäni 5Moos.23:10-14 ei puhu itsetyydytyksestä vaan öisestä siemensyöksystä, joka tapahtuu nukkuessa ihmisen tahdosta riippumatta. Mooses rinnastaa tämän "häpeällisen" asian ulostamiseen, jonka tulee tapahtua leirin ulkopuolella, ettei Herra kääntyisi pois kansastaan. Sotaleirissä ja yhteismajoituksessa aika harvan sotilaan mieleen tulee harjoittaa masturbointia, mutta minkä sille mahtaa, jos yöllä tapahtuu se, mikä on useimmille terveille miehille väistämätöntä, jotka selibaatissa elävät? Öisellä ejakulaatiolla ei ole normaalitapauksessa mitään tekemistä demonien ja niiden kanssa rakastelemisen kanssa - toisin kuin Morris uskoo - vaan se on täysin luonnollinen tapahtuma, johon ihminen on itse syytön. Pidän mahdollisena, että myös Jeesus koki tämän, vaikka se ei välttämätöntä olekaan.

Morrisin tapa perustella kantaansa ottamalla esimerkeiksi sielultaan ja mieleltään häiriöisiä ihmisiä, vaikka nämä kristittyjä olisivatkin, ei ole vanhurskasta. Vain psyykkisesti sairas ihminen kuvittelee seksiä Herran Jeesuksen kanssa ja tyydyttää samalla itseään. Morris käyttää kuitenkin tällaisia esimerkkejä ihan normaalien ihmisten käytöksenä ja todisteena väittämilleen. Lisäksi Morris on ainakin osittain langennut lain alle perusteluissaan, kun kirjoittaa:

"Has anyone been hailed a hero by continually giving in? It is the person determined to endure the pain of resisting temptation who has finished with sin (compare 1 Peter 4:1). That is the one who is destined for glory. " ["Onko ketään sellaista ylistetty sankariksi, joka antaa toistuvasti periksi? Se, joka lakkaa synnistä, on sellainen, joka kestää päättäväisesti (lankeamatta) viettelevistä (sielua vastaan sotivista) kiusauksista aiheutuvan kivun. Hän on se, joka on edeltämäärätty kirkkauteen. vrt. 1Piet.4:1]

Mielestäni tässä korotetaan liiaksi ihmisen onnistumista pyhässä vaelluksessa, jotta hän voisi pelastua ja riistetään toivo heikoilta, jotka kuitenkin kilvoittelevat uskossaan ja perustavat taivastoivonsa yksin Jeesuksen ansioon Golgatan ristillä, kun eivät voi lankeamatta tätä maanpäällistä elämää viettää. Pelastuksen tunteminen on kirjoitusten ja Pyhän Hengen todistuksen mukaan syntien anteeksisaamisessa eikä hyvin onnistuneessa uskon vaelluksessa. Luuk1:77 Tämä aspekti puuttuu lähes kokonaan Morrisin kahdesta ensimmäisestä ja enimmäkseen myös kolmannesta artikkelista, jotka painottavat liiaksi pyhityselämää Jeesuksen ristin kustannuksella. Pyhityksestä saattaa muodostua uskovaiselle menestymisen ja hengellisen ylpeyden kautta vanhurskauden ja pelastuksen tavoittelua lain tekojen kautta eikä ansiotonta ja vapaaehtoista Jeesuksen seuraamista, hyvän tekemistä ja pahan karttamista sydämen halusta, jumalisen mielenmuutoksen kautta, ei lain pakosta. Tätä on jatkuva parannus ja elämä siinä.

Morris tuo kolmannen artikkelinsa lopussa kaikesta huolimatta hyvin esille Jeesuksen pitkämielisyyden ja Isän armollisen rakkauden lapsiaan kohtaan, mutta jättää auki sen kysymyksen, miten käy sellaisen uskovaisen, joka ei ole vielä päässyt "riittävään" vapauteen tavastaan masturboida? Pelastuuko hän silloinkin vai joutuuko kadotukseen? Riittääkö Herran Jeesuksen ruumiin ja pyhän veren kertakaikkinen uhri tuomaan uskovaiselle kilvoittelijalle pelastuksen vai pitääkö hänen pystyä saavuttamaan jokin tietty pyhityksen taso ja vapauden aste syntitottumuksista, ennen kuin voi päästä perille asti taivaaseen? Morrisin opetuksessa ei koroteta paljoakaan Jeesuksen täydellisen synnittömän elämän ja ristintyön riittävyyttä sielujen pelastumiseksi. Totuus on kuitenkin se, että täydellinen voitto synnistä, perkeleen vallasta, lihasta ja maailmasta on saatu jo Golgatalla. Evankeliumi on ilosanoma syntisille eikä jokin uusi lakikokoelma, jota täytyy pystyä riittävän hyvin noudattamaan, jotta voisi pelastua. Jeesus voitti meidän puolestamme, niin että saamme panna täyden luottamuksen Hänen työnsä riittävyyteen. Jos Jeesus riittää Isälle, niin eikö sen pitäisi riittää myös meille? Kristuksen vanhurskaus luetaan meidän hyväksemme, kun uskomme häneen. Se riittää pelastukseen. Vai tuleeko meidän tämän lisäksi tavoitella vielä omaa vanhurskautta sielumme autuuden vuoksi? Eikö mieluummin jostakin muusta motiivista käsin? Rakkaudesta Jeesukseen tai silkasta hyvän tekemisen ilosta? Eikö pikemminkin niin. Tunnustan, että Morrisilla on oikea rakkauden motiivi tiedossaan ja hän tuo sen esiin muissa artikkeleissaan. Jos Kristuksen rakkauden kohteena oleminen ja Häntä rakastaminen sekä mielenmuutos, jonka Jeesus ihmisessä vaikuttaa, saa hänet vapautumaan syntitavoista masturbointi mukaanluettuna, niin kunnia kaikesta hyvästä kuuluu silloin yksin Jumalalle, Herran Jeesuksen Kristuksen kautta.

Kun kilvoittelemme uskossa Jeesuksen veren tuoma pelastusvarmuus mielessämme, emme vajoa epätoivoon toistuvien lankeemusten tähden. Tässä kohden on syytä muistaa viisaat sanat: "tekipä ihminen mitä tahansa, niin aina syntiseksi jää!" Me emme saavuta täyttä synnittömyyttä täällä maan päällä. Pelastava vapaus saadaan sovituksen sanan uskomisen kautta Jeesuksessa Kristuksessa ja Hänen verihaavoissaan, syntien anteeksisaamisessa. Jeesus on vapauttanut meidät lain kirouksesta, niin että eläisimme Herralle emmekä itsellemme, kuitenkin niin, että armoa ja anteeksiantamusta ei oteta meiltä pois, kun huomaamme itsessämme kiinni riippuvan pahan ja synnin langettavan meitä yhä uudestaan. Vaikka emme aina edes tuntisi syntiämme, niin pelastus on varma, kun se on kiinni Jeesuksen työn riittävyydestä. Saakoon Herra silti meille syntejämme paljastaa, jotta osaisimme hakeutua niistä eroon mielenmuutoksen ja Jumalalta saadun voiman avulla.

Mainittakoon vielä se, että ihminen ei halua mennä itsensä kanssa naimisiin, kun masturboi eikä hän ole puolisonsa pahin kilpailija seksuaalisen nautinnon tuottajana, niin kuin Morris väittää. Masturbointi on terveessä parisuhteessa elävän mielestä huono korvike rakastelulle eikä sitä parempi tapa harjoittaa seksiä. Masturbointi ei myöskään aiheuta jokaiselle ihmiselle samankaltaista ja yhtä vakavaa riippuvuutta. Se on monelle "välttämätön paha", johon lankeamista ei pysty välttämään. Kaikki itsetyydytystä kokeilleet eivät tee siitä itselleen elämäntapaa, josta on henkeen ja vereen pidettävä kiinni ja sen oikeutusta tahi hyveellisyyttä puolusteltava. Masturbointi on enemmänkin niitä häpeällisiä asioita, joista pyhien ei olisi edes soveliasta puhua julkisesti. (Raamattukaan ei mainitse sitä suoraan.) Ihmisen yksityisyyden suojaamiseksi itsetyydytyksestä käytävä keskustelu tulisi käydä sielunhoitotilanteissa eikä julkisesti syyllisiä nimeltä mainiten. Jeesus ei ole tullut omiaan tuomitsemaan ja hylkäämään vaan auttamaan heitä, nostamaan, kantamaan ja pelastamaan hamaan harmaantumiseemme asti. Itsetyydytykseen lankeamisen saa anteeksi eikä Jumalan lapsen asemaa menetetä sen vuoksi. Jos vaikka luonnolliset vanhemmat hylkäisivätkin oman lapsensa lankeemusten takia, niin Jeesus ei kuitenkaan hylkää. Jokaisella uskovaisella on jatkuvasti avoin verilähde kaikkea saastaisuutta ja syntiä vastaan, syntien anteeksisaaminen Jeesuksen Kristuksen pyhässä ja kalliissa sovintoveressä. Aamen.

Jatkoa opetukseen
Aiheesta syntyi NetMissionissa keskustelua, jossa eräät puolustivat kiivaasti ihmisen oikeutta itsetyydytykseen ja väittivät sitä Jumalan tahdon tekemiseksi. Laitan tähän loppuun vielä joitakin kommenttejani aiheesta, mikä tuo lisäselvyyttä asiaan.

Jumalaton rienaa ja pilkkaa Jumalaa. Mikään ei ole hänelle pyhää vaan kaikki on hänelle saastaista; saastaiset ovat hänen ajatuksensa, saastainen on hänen mielensä, saastaiset ovat hänen sanansa ja saastaiset ovat hänen tekonsa. Mikäpä sopisi paremmin Jumalan pilkkaajan suuhun, kuin pilkata Kaikkivaltiasta Jeesusta sen vuoksi, että tämä masturboi? Jos itsetyydytys olisi synnitön tapa, niin Jeesus olisi todennäköisesti harjoittanut sitä ja tällaiselle pilkanteolle löytyisi aihetta. Mutta Jeesus hillitsi itsensä eikä koskaan langennut syntiin ja niin hänen pilkkaajansa saavat kantaa tuomionsa: "Jumalattomalla ei ole rauhaa" ja "kääntymättömälle ei armoa lueta!" sanoo Herra Jeesus.

Tietenkään kaikki, mitä Jeesus ei tehnyt, ei ole automaattisesti syntiä. Esimerkiksi naimisiin meneminen on Jumalan tahto niiden kohdalla, joille se on suotu eikä siinä ole mitään vääryyttä, minkä myös Raamattu ilmoittaa. Jeesus oli naimaton Jumalan valtakunnan tähden vapaaehtoisesti, mikä ei myöskään ollut syntiä. Paavali ei käyttänyt oikeutta kuljettaa muassaan vaimoa, uskonsisarta, ja toimi tässä synnittömästi, mutta olisi voinut halutessaan ottaa itselleen vaimon, ilman syntiä tietysti.

Raamattu ei kerro nimeltä mainiten kaikkia syntejä ja luvallisia asioita, vaan Herran tahtoa tulee oppia lukemalla Raamattua myös rivien välistä, tuntemalla Jeesusta ja olemalla Pyhän Hengen opetettavana.

Selibaatti on ihanne ja synnitön tila, jota uskovainen tavoittelee eikä siinä ole mitään sairasta tai väärää. Masturboinnin puolustajat pitävät yleensä selibaattia jotenkin sairaana tai huonona elämäntapana ja siihen on syynä joko oma tai lähimmäisen harrastus, mitä halutaan puolustaa. Lähes kaikki nuoret kokeilevat itsetyydytystä ja elävät siinä jonkin verran kiinni, synnin sitomana. Vanhempien tapa puolustaa lastaan on sikäli ymmärrettävää: "Eihän meidän lapsi syntiä tee!" ajattelevat äidit ja isät. "Samaahan minäkin harrastin nuorena... ja harrastan vieläkin" tuumii moni. Mutta vaikka koko maailma eläisi masturboinnissa, ei se silti todista sitä, että tämä tapa olisi synnitön, vaan se todistaa pikemminkin synnin puolesta, koska kaikki syntiä tekevät ja ovat Jumalan kirkkautta vailla - ilman Kristusta ollessaan.

Jeesus harrasti itsensä hillitsemistä kaikessa, mikä on Hengen hedelmä, johon uskovankin tulee pyrkiä. Jos itsetyydytys olisi luonnollinen synnitön tapa purkaa paineita ja toteuttaa seksuaaliviettiään, ei olisi mitään syytä, miksi Jeesus olisi siitä pidättäytynyt. Kun hänellä oli nälkä, hän söi, kun jano, hän joi, kun hänen tarvitsi käydä tarpeillaan, hän teki sen kaiken ilman syntiä. Mutta itseään hän ei tyydyttänyt, koska siihen ei ole mitään välttämätöntä tarvetta vaan myös selibaatissa on mahdollista elää, vieläpä onnellisena ja tyytyväisenä Jumalan palvelijana. Etenkin naisten on helpohkoa elää selibaatissa lankeamatta koskaan itsetyydytykseen, mutta kyllä se miehiltäkin voi onnistua: ainakin Jeesukselta se onnistui.

Onneksi Jumala ei ole sadisti vaan rakastava ja pitkämielinen Isä, niin että hän antaa anteeksi niille lapsilleen, jotka eivät kestä elää lankeamatta haureuden alueella. Itsensä hillitsemisessä voi kuitenkin kasvaa, mutta sellainen ei kasva, joka ei edes yritä tai halua. Ihminen paaduttaa omaatuntoaan, kun rikkoo tieten tahtoen Jumalaansa vastaan.

NetMissionissa vedottiin taitamattomasti siihen, että nykyajan syntejä ei mainittu Raamatussa siksi, ettei niitä silloin vielä tunnettu. (esim. huumeiden käyttäminen, ylinopeus) Koska itsetyydytys on kaikkina aikoina ollut tunnettua, olisi se pitänyt mainita Raamatussa, jos se kerran on syntiä. Mutta ei Raamatussa ole mainittu kaikkia sen ajan syntejä eikä tarvitsekaan mainita: Jumalan tahtoa voi oppia tuntemaan, vaikka yksityiskohtaista syntilistaa ei ole meille annettukaan. Muistaakseni Raamatussa ei mainita suoraan esimerkiksi uhkapelin synnillisyydestä yhtään mitään, mutta uskova ymmärtää sen olevan syntiä siitä huolimatta. (sisältyy mm. ahneuden syntiin ja on muutenkin tottelemattomuutta, edesvastuuttomuutta, pahan tekemistä, jne.) Vanha Testamentti ei mainitse sanallakaan sitä, että lesbous olisi syntiä: vain homous tuomitaan. Tästä huolimatta Vanhan Testamentin pyhät ymmärsivät lesbouden olevan yhtä lailla iljetys Jumalan silmissä kuin homous, mutta vasta Paavali kirjoitti sen pyhiin kirjoituksiin. 1Room.1:24-32 Kymmenes käsky ei kiellä vaimoa himoitsemasta lähimmäisen aviomiestä tai omaisuutta. Silti uskovaiset ovat aina ymmärtäneet, että käsky koskee samalla tapaa naisia kuin miehiäkin.

Raamatun opetuksia pitää osata soveltaa. On naurettavaa kuvitella, että Raamatussa olisi mainittu kaikki Raamatun ajan synnit nimeltä.

Syy omantunnon syytökseen masturboitaessa ei voi myöskään aiheutua yhteisön painostuksesta ja arvostuksista, koska nuori voi tuntea syyllisyyttä, vaikka hänelle ei olisi mitään asian synnillisyydestä opetettu. Vaikka ihmisellä olisi sellainen käsitys, ettei masturbointi ole syntiä, saattaa omatunto silti syyttää, koska Jumala saa ihmisen häpeämään pahoja tekoja sekä tuntemaan syyllisyyttä ja pelkäämään Herraa, kun Jeesus kutsuu häntä pelastukseen. Omatunto herää silloin ja alkaa jälleen toimia paremmin, siten kuin Jumala on sen tarkoittanutkin toimivan. Puhdas ja terve omatunto on ainakin sellaisella, joka tahtoo noudattaa kaikissa asioissa Jumalan tahtoa. Apt.24:14-16; 2Kor.1:12; Hebr.13:18 Tahdotko sinä?

Kumpaa on hyvä tavoitella: masturbointia vai selibaattia?
Tässä yhteydessä olisi syytä pohtia selibaattia, itsensä hillitsemistä ja masturboinnista pidättymistä, jos seksi aviosuhteessa ei ole mahdollista. Onko selibaatti paha asia, Jumalan tahdon vastaista? Vai onko se hyvä asia, tavoittelemisen arvoista? Onko selibaatissa eläminen Jumalan tahto vai synnissä elämistä? Onko syntiä hillitä seksuaalisia himojaan ja pidättäytyä kykyjensä mukaan masturboinnista? Kumpi tapa johtaa pyhitykseen, ruumiin pyhittämiseen Herralle? Kumpi tapa kirkastaa Kristusta ruumiissa? Kumpi tapa on häpeällistä? Kumman tavan harjoittamisesta voi sanoa muillekin, että "olen kaikessa pyrkinyt tekemään Jumalan tahdon"?

Kun selibaattia tavoitellaan, onnistuu se Jumalan tahdon mukaan vain vapaaehtoisesti. Jos sydän on täynnä himoja eikä vapaudu niistä, niin selibaatti ei onnistu vaan tuottaa tuskaa. Mutta kun sydän vapautuu himojen orjuudesta, on selibaatissa eläminen helpompaa, ei kuitenkaan vaivatonta tai täysin tuskatonta.

Masturbointi yhdessä haureellisten ja irstaiden ajatusten kanssa lisää riskiä joutua perversioiden valtaan. Likaiset mielikuvat ovat syntiä ja niiden sielua tuhoava vaikutus moninkertaistuu, jos samalla masturboidaan. Haureuden hyväksyminen sydämessä ja sen vaaliminen vieroittaa ihmistä Kristuksesta ja Jumalan tahdosta, koska se kovettaa sydäntä.

Paavali kirjoittaa, että haureuden syntien välttämiseksi on parasta mennä naimisiin. 1Kor.7:1-10 Hän ei mainitse tässä yhteydessä sitä, että naimattomat voivat paeta haureutta tyydyttämällä himojaan masturboinnin avulla. Sen sijaan hän kehottaa panemaan pois pahan himon ja kiihkon. Uskovaisen tulee harjoittaa itsensä hillitsemistä kaikessa, pyrkiä rauhaan ja elää Jumalan tahdon mukaan pyhyydessä, puhtaudessa, siveydessä, jumalisuudessa, uskossa ja rakkaudessa. Kol.3:1-8; 4:12; 1Kor.9:24-27; Room.13:12-14; 1Tess.4:1-8; Tiit.2:11-12; Ef.5:3-13; Gal.5:22 Masturbointi ei millään tavalla kirkasta Kristusta uskovaisen ruumiissa, joka on Pyhän Hengen temppeli. 1Kor.3:16-17 Siinä ei ole mitään hyvää tai tavoiteltavaa, jos uskovainen saa vain armon tuntea Kristuksen mielen tässä asiassa. On parempi tavoitella selibaattia kuin kyllästää elämänsä itsensä kanssa seksiä harjoittaen, vieläpä syntisillä ajatuksillä hekumoiden. "Himojen rakastajat" eli "hekumoitsijat" eivät peri taivasten valtakuntaa, kirjoittaa Paavali, vaan sellainen on jo "elävänä kuollut". (= hengellisesti kuolleessa tilassa) 1Kor.6:9; 1Tim.5:6

1.Korinttolaiskirje:
6:9 Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset,
6:10 eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa.
6:11 Ja tuommoisia te olitte, jotkut teistä; mutta te olette vastaanottaneet peson, te olette pyhitetyt, te olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä.
6:12 Kaikki on minulle luvallista, mutta ei kaikki ole hyödyksi; kaikki on minulle luvallista, mutta minä en saa antaa minkään itseäni vallita.
6:13 Ruoka on vatsaa varten ja vatsa ruokaa varten; ja Jumala on tekevä lopun niin toisesta kuin toisestakin. Mutta ruumis ei ole haureutta varten, vaan Herraa varten, ja Herra ruumista varten;
6:14 ja Jumala, joka herätti kuolleista Herran, on herättävä meidätkin voimallansa.
6:15 Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne ovat Kristuksen jäseniä? Ottaisinko siis Kristuksen jäsenet ja tekisin ne porton jäseniksi? Pois se!
6:16 Vai ettekö tiedä, että joka yhtyy porttoon, tulee yhdeksi ruumiiksi hänen kanssaan? Onhan sanottu: "Ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi."
6:17 Mutta joka yhtyy Herraan, on yksi henki hänen kanssaan.
6:18 Paetkaa haureutta. Kaikki muu synti, mitä ikinä ihminen tekee, on ruumiin ulkopuolella; mutta haureuden harjoittaja tekee syntiä omaa ruumistansa vastaan.
6:19 Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka Henki teissä on ja jonka te olette saaneet Jumalalta, ja ettette ole itsenne omat?
6:20 Sillä te olette kalliisti ostetut. Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne.

1.Korinttolaiskirje:
7:1 Mutta mitä siihen tulee, mistä kirjoititte, niin hyvä on miehelle olla naiseen ryhtymättä;
7:2 mutta haureuden syntien välttämiseksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa, ja kullakin naisella aviomiehensä.
7:3 Täyttäköön mies velvollisuutensa vaimoansa kohtaan, ja samoin vaimo miestänsä kohtaan.
7:4 Vaimon ruumis ei ole hänen omassa, vaan hänen miehensä vallassa; samoin ei miehenkään ruumis ole hänen omassa, vaan vaimon vallassa.
7:5 Älkää vetäytykö pois toisistanne, paitsi ehkä keskinäisestä sopimuksesta joksikin ajaksi, niin että olisitte vapaat rukoukseen ja sitten taas tulisitte yhteen, ettei saatana teitä kiusaisi teidän hillittömyytenne tähden.
7:6 Mutta tämän minä sanon myönnytyksenä, en käskynä.
7:7 Soisin kaikkien ihmisten olevan niinkuin minäkin; mutta kullakin on oma lahjansa Jumalalta, yhdellä yksi, toisella toinen.
7:8 Naimattomille ja leskille minä taas sanon: heille on hyvä, jos pysyvät sellaisina kuin minäkin;
7:9 mutta jos eivät voi itseään hillitä, niin menkööt naimisiin; sillä parempi on naida kuin palaa.

1.Korinttolaiskirje:
9:24 Ettekö tiedä, että jotka kilparadalla juoksevat, ne tosin kaikki juoksevat, mutta yksi saa voittopalkinnon? Juoskaa niinkuin hän, että sen saavuttaisitte.
9:25 Mutta jokainen kilpailija noudattaa itsensähillitsemistä kaikessa; he saadakseen vain katoavaisen seppeleen, mutta me katoamattoman.
9:26 Minä en siis juokse umpimähkään, en taistele niinkuin ilmaan hosuen,
9:27 vaan minä kuritan ruumistani ja masennan sitä, etten minä, joka muille saarnaan, itse ehkä joutuisi hyljättäväksi.

2.Timoteuksen kirje:
2:22 Pakene nuoruuden himoja, harrasta vanhurskautta, uskoa, rakkautta,
rauhaa niiden kanssa, jotka huutavat avuksensa Herraa puhtaasta sydämestä.

Mieti nyt, kumpaa Paavali suositteli nuorille: masturbointia vai itsensä hillitsemistä, selibaattia? Kumpaa sinä suosittelet lähimmäisille ja miten tahdot itse elää? Loppujen lopuksi tämän asian tarkastelussa on kyse siitä, mikä on parasta uskovaiselle ja ihmiselle yleensä, mikä hyvää, täydellistä ja otollista Jumalan edessä, jolle meidän on tehtävä tili elämästämme ja opetuksestamme. Mikä on Jumalan tahto? Sen mukaan uskovaisen on hyvä ojentautua elämässään, ei himojen mukaan elämiseen, vaan pyhyydessä vaeltamiseen, niin kuin kuulaisten lasten tuleekin tehdä. 1Piet.1:14-16; 4:1-5

Minä kiitän Jumalaa siitä, että hän on avannut silmäni, ei vain tässä asiassa vaan kaikessa syntiin liittyvässä. Synnissä ei ole mitään hyvää, ei mitään ihannoitavaa, se on tuhovoima, joka pilaa ihmisen elämän sisältä käsin. Moraalinen turmelus ja rappio vallitsevat maailmassa ja penseissä kristityissä, mutta tiedän Jumalan varanneen uskollisille seuraajilleen jotain parempaa, mistä lihalliset eivät osaa edes uneksiakaan, kun eivät millään tavalla osoita haluaan luopua synnistä ja vääryydestä vaan sitä kaikin kuviteltavissa olevin tavoin puolustavat ja vielä muillekin suosittelevat.

Seuraavassa artikkelissa vastaan yleisimpiin "vastaväitteisiin.".

Sivun alkuun Petteri Haipola, luotu 3.6.2004 j.Kr., muokattu 6.10.2004
http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/haureus/itsetyydytys.htm Artikkelia saa lainata vapaasti