Kertokaapa mitä hanan painehäviö tarkoittaa? Eli miten se häviö käytännössä syntyy siellä sekoittajassa? Kertokaapa asiallisesti te jotka tiedätte.
Sekoittajan painehäviö?
K.y.s.yjä
52709
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kun avaat hanan, niin vesijohtoverkostosi paine laskee, jalosta siitä asiaa.
Aloittaja oli kuitenkin kysymyksen saanut jalostettua!
Kun hana on kiinni, sen sisällä on putkiston paine ja ulkopuolella vallitsevien olosuhteiden mukainen ilmanpaine. Tässä tilassa painehäviö on suurimmillaan. Kun avaat hanaa vähän, vesi pääsee virtaamaan aukosta. Virratessaan vesi joutuu muuttamaan muotoaan, mikä aiheuttaa virtausvastusta ja sitä myöten painehäviötä. Jos virtaus on minimaalinen, on painehäviö edelleen lähes maksimaalinen. Kun hana on täysin auki, paine laskee myös hanaa edeltävässä putkistossa, sillä virtaus putkistossa kasvaa, jolloin vesi joutuu muuttamaan muotoaan mutkissa, liitoksissa jne. Lisäksi jopa suorassa putkessa tapahtuu virtauksen yhteydessä painehäviötä. Täysin auki ollessaan hanan aiheuttama painehäviö on pienimmillään. Hanan koosta ja aukon muodosta riippuen vesi joutuu muuttamaan enemmän tai vähemmän muotoaan, mikä vaikuttaa painehäviöön. Esim 50 mm palloventtiili 13 mm putken päässä ei aiheuta juurikaan häviötä, vaan häviön määrä koko muu putkisto.
Hanan pääsääntöinen tarkoitus on säädellä virtausta. Sekoittajassa on kaksi venttiiliä, joiden keskinäinen virtauksen määrä säätää ulos virtaavan veden sekoitussuhdetta kahdesta eri putkesta.
Minua jäi mietityttämään, että mikä mahtaa olla kysymyksen perusajatus. Sekoittajan ulostulo on yleensä vapaaseen tilaan, paitsi että on siinä juoksuputki ja poresuutin yleensä, ellei jopa letku ja suihkusuutin. Itseäni kiinnostaa yleensä veden hallittu virtausnopeus ja suunta hanasta.
Suosittelen lukemaan lisää aiheesta esim googleta "virtaustekniikka aalto" ja lue VR virtaustekniikan monisteita Aalto-yliopiston sivulta
Tässä on sellainen asia otettava huomioon, että kun veden virtaus pysähtyy, koko systeemi tulee saman paineiseksi. Jos siis on 100 m ohutta letkua, josta vähän lirisee vettä, ei vedentulon sulkemiseen riitä leppätappi letkun päähän.
Käytännön esimerkki 70-luvulta. Tehtiin remppaa eräässä paperitehtaassa, ja yläpuolellamme oli katkaistu putki, josta tiputteli vettä. Veistelin puusta tapin, ja hakkasin sen pajavasalla putken tukkeeksi. Jonkin ajan kuluttua kuului pamaus, ja tappi lensi pitkälle. Höyryputki se oli, ja tiputteli lauhdetta jostakin venttiilinraosta tulevasta höyrystä.
Veden paine on joka tapauksessa nolla kun se tulee hanasta ulos.