elämän elämänkaaressa, sitä kohtaa niin paljon asioita. Tänään kuulin isänpäivää juhlistaessa että isäni lähtee tutkimuksiin joissa tutkitaan erästä vakavaa kuolemaan johtavaa sairautta. Hänen perussairauden lisäsairaus kyseessä joka vie hautaan. Puhuimme ensimmäistä kertaa hänen kanssaan hänen hautajaisistaan.
Oli outoa puhua oman isän kanssa, siitä miten hänen hautajaiset aikanaan kustannetaan. Toisaalta hän puhui siitä hyvin rauhallisesti, jotenkin asian hyväksyneenä että ikänsä on mikä on ja se hetki lähenee kun hän kuolee. Minäkin puhuin asiasta rauhallisesti, enkä aihetta vältellyt, mutta mietin mitä uskallan sanoa koska nyt puhumme hänen tulevaisuudessa tapahtuvasta kuolemastaan..
Oman vanhemman ajatusten kuuntelu sai aikaan monenlaisia ajatuksia. Hänen elämänkaari on lopussa ja se on kai luonnollista että hän ajattelee sellaisia. Tuollai se luonnollinen ihmisen elämänkaari kulkee kohti loppuaan. Hän kulkee sitä viimeistä ns. kehityskaartaan nyt jolloin hän valmistautuu omaan kuolemaansa ja hyväksyy ikänsä. Miettii mennyttä elämäänsä ja huolehtii että lapsensa pystyvät hänen kuolemansa jälkeen hoitaan hänen jälkeensä jättämät asiat ongelmitta kuntoon..
Oli outoa puhua oman isän kanssa, siitä miten hänen hautajaiset aikanaan kustannetaan. Toisaalta hän puhui siitä hyvin rauhallisesti, jotenkin asian hyväksyneenä että ikänsä on mikä on ja se hetki lähenee kun hän kuolee. Minäkin puhuin asiasta rauhallisesti, enkä aihetta vältellyt, mutta mietin mitä uskallan sanoa koska nyt puhumme hänen tulevaisuudessa tapahtuvasta kuolemastaan..
Oman vanhemman ajatusten kuuntelu sai aikaan monenlaisia ajatuksia. Hänen elämänkaari on lopussa ja se on kai luonnollista että hän ajattelee sellaisia. Tuollai se luonnollinen ihmisen elämänkaari kulkee kohti loppuaan. Hän kulkee sitä viimeistä ns. kehityskaartaan nyt jolloin hän valmistautuu omaan kuolemaansa ja hyväksyy ikänsä. Miettii mennyttä elämäänsä ja huolehtii että lapsensa pystyvät hänen kuolemansa jälkeen hoitaan hänen jälkeensä jättämät asiat ongelmitta kuntoon..
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen pahoillani että joudut isästäsi luopumaan sairauden myötä. Nyt sinulla on mahdollisuus vielä kertoa hänelle kaikki mitä haluat hänen tietävän. Älä arastele tai pelkää sanoja tai niiden tuomaa tunnereaktiota. Enemmän sinua harmittaa myöhemmin kaikki se mikä jäi sanomatta.
Elämä on kummallinen matka. Kaikki eivät saa jättää hyvästejä tai valmistella omaa lähtöään. Voimia sinulle ja perheellesi vaikeisiin hetkiin.
Niinhän se elämä on. Hänkin on elänyt pitkän ja värikkään elämän.
Hänen terveystietoja tänään selailin hänen kanssaan ja kutsuja erilaisiin tutkimuksiin ja luin ääneen hänelle häneltä epäilyssä olevasta sairaudesta ja siihen liittyvistä sairauden esto/pahenemisen estohoidoista.
Luin miten suolan, rasvan ja proteiinin saantia olisi vähennettävä.. ja vaikka sitä isälleni korostin että yrittäisi edes syödä suositusten mukaan nyt kun lääkärikin lisännyt lääkkeitä taas siksi kun hoito ei ole tasapainossa, niin mietin kyllä itsekseni että isäni on yli seitsenkymmentä.. Kumpi siis on oikeampaa tässä vaiheessa elämää. Nauttia syöden sitä mistä tykkää joka hyvältä maistuu vai alkaa syömään lääkäri nohjeiden mukaan jotain mikä maistuu itsestä paskalta ja bie syömisestäkin nautinnon?
En mä sitä ääneen isälleni sanonut, mutta itse tossa iässä saattaisin kyllä vaan nauttia elämästä ja viitata kintaalla jo noille terveysruokavalioille sillä seitsenkymppisenä jo pelataan aikaa koska hauta kutsuu. Haluaisin nauttia viimeisistä elinvuosista enkä piinata itseäni jollain suolattomalla, rasvattomalla kasvismössöllä josta en tykkäisi.
Mutta sen ajatuksen varoin sanomasta ääneen vaikka kyllä mä tiesin että isäni ajattelee todennäköisesti ihan samoin koko ajan kuunnellessaan minun ravinto-ohjeiden lukuani.
Olipa todella loukkaava vastaus. Ei kaikilla ole perheitä, ei edes ystäviä.
Maailmassa on paljon orpolapsia, vielä enemmän yksinäisiä vanhuksia.
Päiviin ei saa puhua mitään.
Lopulta sitä on niin turhautunut ja yksin ettei edes halua puhua.
Eräs mies sanoi joskus ettei hänellä juuri pelkoja oloja.
Niin sanoo ihmiset jotka elävät turvassa.
Ei ole mitään pelättävää.
Minä olen aina tiennyt että pelko on ainut mitä voin tuntea.
Hyvää yötå nyt.
Elämäni haastavin viikko edessä