Koko mennneisyys näyttäytyy sarjana epäonnistumisia, tyhmiä, noloja ja ajattelemattomia asioita. En ikinä kadu asioita, joita en tehnyt vaan kadun asioita, jotka tein. En varsinaisesti koe epäonnistuneeni ihmisenä, mutta kaikki takana oleva saa minut tuntemaan itseni typeräksi. Hyvin ärsyttävää. Tekisi mieli vaan painaa pää maan alle ja jäädä siihen xd. Vihaan itseäni, mutta en varsinaisesti tällä hetkellä...
Anyway, en tiedä miten tästä pääsisi eroon. "kaikki ihmiset tekevät virheitä" tai "jos ei ikinä epäonnistu ei yritä uutta" eivät paranna ollenkaan oloa. Neuvoja?
Anyway, en tiedä miten tästä pääsisi eroon. "kaikki ihmiset tekevät virheitä" tai "jos ei ikinä epäonnistu ei yritä uutta" eivät paranna ollenkaan oloa. Neuvoja?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jumala antaa katuvalle anteeksi. Jeesus Kristus voi antaa sinulle voiman antaa anteeksi myös itsellesi nuo väärät valinnat ja teot. Jumalan apu on minua auttanut olemaan armollinen itseäni kohtaan. Ja edessäsi on uusi elämä ja mahdollisuus, mutta vireitä sattuu jatkossakin.
No et ole kuitenkaan koko ajan vuodesta toiseen samassa mielentilassa. On mielemme ominaisuus, että se muodostaa aina ikäänkuin ikuisen jatkumon siitä tunnetilasta missä on, vaikka sillä epäonnistumisella mikä tapahtui 10 vuotta sitten ei ole mitään yhteyttä siihen mikä tapahtui 2 viikkoa sitten... jne... Ja sekin mitä tulkitset epäonnistumiseksi... Toinen kun lentää nurin niin masentuu, mutta toinen nauraa vaan... Miten itse suhtaudut tässä hetkessä, muuttaa heti tunteitasi tässä hetkessä. Mikään ei ole täydellistä. Kaikki on yhdenlaista rämpimistä ongelmasta toiseen elämässä usein. Jos etsitään metsästä joku täydellisen hieno puu, niin sekin on aivan varmasti täynnä epämuodostumia ja kuivia oksia ja koloja yms...