60-luvulla koulukiusaaminen oli sitä, että opettajat kiusasivat tiettyjä oppilaita. Yksinhuoltajien lapset esim. olivat kohteena. Puhuteltiin sukunimellä kun taas toilla oli sentään etunimi. Pojat saivat kokea fyysistä väkivaltaa yms....Kohtelu oli sitä luokaa, että välillä pelotti mennä kouluun. Kenellekään ei voinut valittaa opettajan käytöksestä kun kuului siihen" huonompaan sakkiin" vaikka kotioloissa ei ollut moittimista. Ammatillisissa oppilaitoksissa kokemukset olivat aivan toista luokkaa ja opettajat asiallisia , mikä motivoi opiskeluun ja toi ujolle/ aralle tytölle itsetuntoa.
Ei unohdu koskaan
kurjaa
1140
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Puhut asiaa. Siitä tosin jo kauan. Eri maailma silloin. Osa kansakoulun opettajista oli saanut suhteilla työnsä ilman opettajan koulutustakin. Eivät mitään maistereita. Sellaiset opettajat kiusasivat työläisen ja yksinhuoltajien muksuja minkä ehtivät. Itsekin koin sellaista muutaman opettajan taholta. Joku ns "parempi" teki jotain ja opettaja rankaisi tarkoituksella syytöntä. On vaikea puolustautua aikuista ( opettaja) vastaan joka sanoo ja nimittää sinua huonoksi ihmiseksi. Onneksi joukossa oli myös opettajia joilla maailmankuva oli laajempi. He tukivat ja kannustivat eteenpäin. Miesopettajat olivat reilumpia.