Koiranpennun epävarmuus

Puolisokea ja täyshullu.

Mene pentukouluun , jotta saa ystävystyä muihin pentuihin ja saa luottamusta niihin.Se pelkää,ja puolustautuu.Mutta se muuttuu puolustamiseksi ja agressiivisuudeksi kun koira tulee vuoden.Joten nopsaan sosialistamaan sitä muihin koiriin ja ihmisiin.
Kun olet paikassa jossa koira pelkää, vierasta koiraa tai ihmistä.ÄLä tue koiraasi sen pelä, älä sääli, äläkä selittele ja puolustele sen pelkoja.
Sinulla on arka pentukoira käsissäsi, ja tilanne vain pahenee, jos et saa sitä luottamaan sinuun ja muihin koiriin.Eli, vie se koulutuksiin,pentutreffeille jne.MItä enenmmän kuskaat tutustumassa muihin koiriin ja ihmisiin sen parempi.Hakeudu saksanpaimenkoirien kouluttajien luo, niin saat parhaan mahdolisen avun koirallesi.Viellä se on helppo hallita, kun on pieni.Mutta se kasvaa nopeasti.Joten hae sille apua mahdollisimman nopeasti.

Tutulla oli sakun pentu narttu.Jo nuorena 5kk ikäisenä se jo haukkui ja kierteli ihmisiä selkäkarvat pystyssä, ennekun uskaltautui luokse.Silloin se selkä lymyssä tutustui vieraaseen koiraan, varoen ja pelkäsi,haukkui ja pakitteli.Ei osannut yhteisellä lenkilläkään rentoutua vieraan ihmisen tai koiran läsnäollessa.Vaikka usein lenkkeiltiin, yritettiin niin sosialistaa ja totuttaa sitä muihin koiriin ja ihmisiin.Neljä vuotta sitä kouluttivat eri kouluttajilla.Mutta ei sitä aikuisena uskallettu enää vieraan koiran liki päästää, pelkäsivät että puree.Samoin pidettiin erossa vieraista, kun pelko puremisesta oli.Ohitukset olivat kamalia, kun koira huusi, räyhäsi,ja yritti vimmatusti vastaantulevan koiran luo, agressiivisena.Lopulta he luovuttivat, kun koira puri heidän teiniikäistä tyttöään, joka koiran kanssa oli päivisin paljon yksin.En tiedä lopetettiinko se, vai menikö jollekkin.Se oli kova pettymys perheelle, ja erittäin haastavaa aika jolloin koira heillä oliAina joutuivat miettimään, ettei vaan tule tilannetta jossa koira karkaa käsistä,ja puree vierasta koiraa tai ihmistä.Koira oli erittäin arka ja agressiivinen, sen ulkoiulutukset olivat hankalia, täynnä vaaratilanteita.Se oli muistaakseni lenkillä näykännyt toista vanhemmista ohitustilanteessa jalasta, puri siis taluttajaansa. Perheessä oli aikaisemminkin ollut saksanpaimenkoira, mutta se oli ihan hyväluonteinen ja helppo koira.Kävin sitä aikaisempaa joskus lenkittämässäkin, kun heillä oli jotain menoja, ja se oli mukava iloinen saku.
Luonnevika näkyi siinä heidän koirassa jo pentuna.SE pentu oli alkujaan arka.Ei tullut vieraan luo, kierteli,ja varoi.Ei näyttänyt hyväluonteiselta pentunakaan.
Arkaa pentua ei kannata ottaa, se tietää vain surua ja murhetta.
Iloisesta pennusta saa helposti hyvä ja luotettavan koiran.Arasta, se on usein mahdotonta.

Mikäli räyhää karvat pystyssä toisille koirille niin sehän ei haittaa yhtään mitään:saat vain uusia koirakko-ystäviä ja voitte toisen koiranomistajan kanssa kivassa hengessä, ystävällisesti ja sopuisasti vaihtaa ajatuksia koissulimurumussukoiden hassunhauskoista keppisista. Mutta jos yhden ainoankin kerran räyhää karvat pystyssä vieraille ihmisille-erityisesti lapsille-niin toivon mokomalle opettamattomalle räkyttäjälle mahdollisimman lyhyttä elämää ja pikaista loppua!

UP
Asiallisia vastauksia kiitos :) En googlestakaan vastauksia koiran rentouttamiseen löyä