ikävä erästä

Niinpä. Olisikin joskus aikaa ja mahdollisuutta siihen..

Minäkin ikävöin yhteisiä juttuja erään kanssa. Jotenkin vain ajatellut,että niitä ei enää tule....

Kannattaa sitten rohkeasti ottaa yhteyttä. Jopa pakkien jälkeen saattaa mieli muuttua, kun on hetki aikaa kulunut. Kokemusta on 😁 jos selviää, että on varattu, niin eipähän jää myöhemmin kaihertamaan mieltä.

Äh, niin mullakin... Yksi harvoja tai ehkä ainoa, joka mua oikeesti ymmärtää. Tai luulen ainakin, että ymmärtää. Saisinpa olla vaikka vain ystävä. Hassua kyllä, pidän häntä ajatuksissani jollain lailla rakkaana ystävänä, vaikka käytännössä emme ole olleet juurikaan tekemisissä vuosiin. Taidan olla aika epätoivoinen...

Ei jaksa olla täällä. Rasittavaa, sen sanon. Oikea elämä on parempi, niin se menee.

Minulla on aivan suunnaton ikävä ja kaipaus yhteen suloiseen ja kauniiseen tapettien ostajaan. Miksi emme näe enää koskaan?

Rauhaa teille vain. Olette sen tyyppisiä ihmisiä, että teille riittää palstaystävät. Siellä on teidän parhaat kaverit. Lomallakin on tunne, että kaikki ystävät on mukana. Ei tarvitse muuta, kuin avata netti ja alkaa suoltaa sitä paskaa, mitä muutkin palstalla. Tunnen parikin tyyppiä, jotka ulkomaanmatkoillakin vahtivat enemmän puhelintaan, kuin ympärillä olevia asioita.

Ikävä on jutustelua erään naisen kanssa. Jospa vielä joskus?

Erään keskusteluja on myös ikävä.
Nyt ovat vähentyneet.

Ei jaksa megafonia kuunnella. Puhu vaikka seinälle tai peilille.

Se murre ja fiilis jäi hänestä mieleen. Mukavia asioita ei unohda, eikä tarvitsekaan.
Uusia muistoja tehdään joka päivä!