Omaisuutta on jo jonkin verran, mutta tahtoisin todellakin eroon kaikenlaisista taloushuolista tulevaisuuden suhteen. Omistusasunto löytyy arvoltaan noin 150000€ tällaisessa keskikokoisessa kaupungissa ja sen lisäksi vajaa 100000 euroa rahaa, jota pidän koron perässä Norwegianin pankkitilillä. Sen lisäksi on pankin rahastoissa noin 4000 euroa sijoitettuna, joka tosin on kasvanut korkoa mielestäni huomattavan huonosti noin kahden vuoden aikana. Eli vain noin satasen verran yhteensä, kun miinustetaan kaikki palkkiot. Sinne sijoitan 200 euroa joka kuukausi lisää.
Mutta siis, eihän näillä sijoituksilla oikein elä kun tällä hetkellä saan 700e kuussa vain ja noista ei paljoa per vuosi tule. Haluaisinkin sijoitella niin, että jossain vaiheessa omaisuuteni olisi sellainen, että voisin sitä kenties eri pankkitileillä pitää ja sitä kautta hankkia vuodessa elämiseen tarkoitetut rahat. Uskon ja luotan, että tilien korot ovat vuosien kuluttua paljon nykyistä korkeammalla. Työt on pakko nyt terveydellisistä syistä jättää joten on löydettävä jotain tilalle. Auttakaahan. Ostanko metsää? Ostanko asunnon jonka vuokraan? Sijoitanko osakkeisiin, rahastoihin, bitcoiniin?
Ongelmahan on se, että nykyisillä koroilla pitäisi omaisuutta olla pankkitilillä useita miljoonia, jotta sieltä saisi tarvitsemansa vuosituoton. Esim. Norwegianissakin saisi laskujeni mukaan miljoonalle vain vajaan 7000e vuosituoton nettona, ja se on tällä hetkellä kaikista paras saatavilla oleva pankki talletukselle (1,75% 200000€ asti ja siitä ylöspäin 0,75%). Eli nyt nollakorkojen aikana pitäisi melkein kyhäillä jotain muuta... Ja tuo sijoitettava summa, noin 100k€ on vielä niin pieni, että silläkin menee aikaa kasvaa suureksi parhaissakin tapauksissa, jos ei vedä ihan kauhealla riskillä. Eikö vaan? Ja sitä ihan kauheaa riskiä pyrin kyllä välttämään, ettei vaan kaikki mene.
Taloudellisesti riippumattomaksi
71
1210
Vastaukset
- bitcoin.huijausta
Tilien tuotoilla ei kukaan rikastu. Osakkeiden kursseista ei voi sanoa mitään varmaa. Osta asunto-osake ja vuokraa se. Saat varmaa vuokratuloa, ja jos jossakin vaiheessa tarvitset rahaa, voit myydä asunto-osakkeesi. Sen arvo on varmasti noussut, jos olet ostanut sen oikeasta paikasta.
- aikahelppoa
" jos jossakin vaiheessa tarvitset rahaa, voit myydä asunto-osakkeesi. Sen arvo on varmasti noussut, jos olet ostanut sen oikeasta paikasta."
Aivan totta.
Samoin pätee: Jos ostat oikeita osakkeita, niiden arvo tulee nousemaan.
Pätee myös: Laittamalla loton vetämään, rikastut, kunhan olet laittanut oikeat numerot.
- omakas
Mieluummin hajautetusti pörssiin kuin yhteen asuntoon.
Ilman riskiä et noiden pääomien tuotoilla koskaan tule elämään, jos muualta ei tule rahaa.
Pörssistä reilulla vivutuksella ja hyvällä hajautuksella on mielestäni parhaat mahdollisuudet. Riskiä on, muttei sentään nollille pitäisi mennä missään tapauksessa, tai toisin sanoen ei olisi mennyt vuoden 1929 jälkeen kertaakaan. Eikä oikeastaan silloinkaan, jos olisi ollut omaisuusluokittainen hajutus.- RealismiaKehiin
Se, että vuoden 1929 jälkeen ei ole menty nollille, ei ole mikään tae siitä, etteikö tulevaisuudessa niin voisi käydä.
- Omakas
RealismiaKehiin kirjoitti:
Se, että vuoden 1929 jälkeen ei ole menty nollille, ei ole mikään tae siitä, etteikö tulevaisuudessa niin voisi käydä.
Juuri sitäkin yritin vihjata tuossa. Toisaalta ei se pankkitilikään idioottivarma ole, kuten ei tyynynalus, asunnot tai kultakaan.
- 56756
Toisaalta kun pidät tilillä vain talletussuojan verran rahaa, ja toisessa pankissa taas vastaavasti, niin valtio on velvollinen korvaamaan sen verran. Mutta entä jos valtiollakaan ei ole silloin rahaa... siinäpä pulma.
- JuurikinNäin
56756 kirjoitti:
Toisaalta kun pidät tilillä vain talletussuojan verran rahaa, ja toisessa pankissa taas vastaavasti, niin valtio on velvollinen korvaamaan sen verran. Mutta entä jos valtiollakaan ei ole silloin rahaa... siinäpä pulma.
No entä jos käy Zimbabwet?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Zimbabwe#Talous
"Inflaatio nousi satoihin prosentteihin vuonna 2006 ja kiihtyi sen jälkeen. Hyperinflaation vuoksi Zimbabwe kasvatti seteliensä kokoa useaan otteeseen vuonna 2008. 16. tammikuuta 2009 Zimbabwe ilmoitti alkavansa painaa sadan biljoonan dollarin seteleitä. Setelin arvo oli julkaisupäivänä vain noin 250 euroa ja laski siitä nopeasti. Aikaisemmin samana vuonna se otti käyttöön myös 50 miljardin dollarin setelin.[33] Setelien nimellisarvojen kasvaessa Zimbabwen dollaria uudistettiin kolme kertaa vuosina 2006-2009, jona aikana seteleistä poistettiin yhteensä 25 nollaa."
Mukavaa kun valtio korvaa tilillä olevan rahan :)
Riskitöntä sijoitusta ei tiukan tulkinnan mukaan ole, mutta vähänkään suuremman rahasumman makuuttaminen pankkitilillä on ajan ja rahan hukkaa.
Pitäisi saada 5 %:n vuosituotto, jolloin suora laajaspektrinen pörssiosakeomistus on toimiva ja varsin turvallinen tapa sijoittaa. Pelkistä osingoista voi odotusarvona saada tuon 5 % vuosituoton sijoitukselleen osakkeiden arvonnousun ollessa sitten ekstraa.
Tuotto osingoista voi toki olla suurempi, mutta ei hehkuteta liikaa, vaan pidetään odotukset maltillisina. Kukin yksittäinen osakeomistus on riskialtis, niissä tulee pettymyksiä ja sitten toisaalta mukavia voittojakin. Riskin pienentämiseksi juuri käytetään laaja-alaista sijoittamista, jolloin sekä riskit että potentiaalinen maksimituotot pienenevät. Ei kaikkia munia yhteen koriin, eikä koskaan riskeerata sellaista rahaa, jota ei ole varaa menettää.- kohtarommaa
Riippuu miten kallista elämäntapaa haluaa ylläpitää, mutta jo 300-400 tuhatta euroa sijoitettuna osakkeisiin 5% osinkotuotolla antaa tuoton, jolla perusmenot pystyy kattamaan, eikä tarvitse välttämättä tehdä työtä tai syödä pääomaa. Ei se mahdoton tavoite ole tavallisellekaan työssäkäyvälle.
Nyt mielestäni kannattaa pitää reilusti pääomaa säästötilillä, mielellään sellaisella, josta saa edes jonkinlaisen koron. Kunhan kurssit tulevat alas, ostaa osinkoa maksavia ja parhaassa tapauksessa samalla kasvaviakin laatuyhtiöitä alehintaan.- E220_CDI
Mistä aiot tunnistaa "kunhan kurssit tulevan alas"?
Milloin viimeksi tunnistit tuon tilanteen niin selvästi, että ostit myös oman salkkusi kannalta merkittäviä summia? - kohtarommaa
E220_CDI kirjoitti:
Mistä aiot tunnistaa "kunhan kurssit tulevan alas"?
Milloin viimeksi tunnistit tuon tilanteen niin selvästi, että ostit myös oman salkkusi kannalta merkittäviä summia?Hyvä kysymys, enkä yritäkään tunnistaa tarkkaa ajankohtaa, mutta pörssin yleinen taso on syytä tiedostaa. Finanssikriisin missasin, sillä antauduin pelottelulle enkä uskaltanut sen pohjilta ostaa, mutta siitä on opittu. Sen sijaan eurokriisin pohjilta 2012 alkaen sijoitin osakkeisiin reippaalla kädellä ja ostot olivat erittäin onnistuneita. Ainoastaan se harmittaa, että tuli myytyä liian aikaisin, esim. UPM ja Neste.
- E220_CDI
kohtarommaa kirjoitti:
Hyvä kysymys, enkä yritäkään tunnistaa tarkkaa ajankohtaa, mutta pörssin yleinen taso on syytä tiedostaa. Finanssikriisin missasin, sillä antauduin pelottelulle enkä uskaltanut sen pohjilta ostaa, mutta siitä on opittu. Sen sijaan eurokriisin pohjilta 2012 alkaen sijoitin osakkeisiin reippaalla kädellä ja ostot olivat erittäin onnistuneita. Ainoastaan se harmittaa, että tuli myytyä liian aikaisin, esim. UPM ja Neste.
Juuri sopivan osto- ja myyntitason tunnistamisen vaikeutta ajoinkin takaa. En minäkään tiedä, onko tällä viikolla alkanut romahdus, vai onko tämä vain lyhytkestoinen korjausliike, mutta kahta noin 10 P/E luvun yritystä ostin, kun jo muutenkin seuraamiani yrityksiä myytiin alennuksella. Cramon keskihinta aleni, Cityconiin ryhdyin ensi kertaa nyt kun periferiaomistuksia on offloadattu ja aiempi seinien vuokraajien valintaseulani voittaja Sponda ostettiin väkisin pois.
Ostin, koska voin tyytyä kummankin tulostuottoon omalla entry-tasollani. Jos sinä saat omasi ensi kuussa halvemmalla, niin vilpittömät onnitteluni!
Finanssikriisi opetti minulle hajautuksesta ja ikiholdarin salkun defensiivisyydestä jotain, mutta muistelemasi tupla-W toinen kuoppa oli jo 2011. Sen vuoden Suomi-salkku excel kertoo damage controlin toimineen paljon paremmin kuin 2008 - 2009: OMXH yleisindeksi putosi 2011 lähes -30%, minun salkkuni -8%, mutta samana vuonna osinkotuottoni NOUSI (samalla posalla) 3.8%. Ei suhteessa pienentyneeseen salkkuun, vaan absoluuttinen euromäärä. Ikiholdarina osti siis jo ennestään täyteen salkkuun entistä halvempia osakkeita entistä suuremmilla osingoilla. ( yhdellä Mersun puolikkaalla, mutta se ei johtunut suhdanteista).
Jos nyt olisi rahat kourassa, en minäkään niitä kerralla laittaisi juuri nyt all-in. Mutta en myöskään odottaisi "sopivaa tilaisuutta" hetkeäkään. Tässäkin asiassa "paras mahdollinen" on "riittävän hyvän" pahin vihollinen. Loistavan ostopaikan odottelun sijaan alkaisin syöttää lottovoittoani parin vuoden osto-ohjelmalla salkkuun kk-erinä (tai pikemminkin vaimon lottovoittoa, koska en itse pelaa uhkapelejä).
En myöskään kuvittele, että this time is different. Rommaus ei ole jos, vaan kun, se tulee kyllä, mutta minulla ei ole syytä kiirehtiä sitä omalta osaltani.
Kun sijoitusvarallisuus on jo vuosien verovelan sisältävissä halvalla ostetuissa osakkeissa ja indeksirahastoista, maksaa kasvaneeseen romahduksen riskiin varautuminen myymällä noin kaksinumeroisen prosenttiluvun välittömänä verolaskuna. Sen jälkeen se maksaa keskimäärin toisen kaksinumeroisen prosenttiluvun saamatta jäänytyä tuottoa joka vuosi niin kauan kun olen poissa markkinoilta.
Samaa rommikeskustelua on käyty 2011 lähtien, kun rommarien mielestä "puhdistava arvostusten tasokorjaus" jäi tapahtumatta ja "nousu on tyhjän päällä". Koko sen ajan olen vetänyt selvästi OMXH yleisindeksin ylittävää keskimääräistä vuosituottoa. Jos haluat ajatella tätä vedonlyöntinä, olen voittanut käteisrommarit jo niin monta vuotta putkeen, että pysyn kässimiehen edellä vielä 50% romahduksessakin.
En toki sellaista toivo, mutta en silti pelkääkään MAHDOLLISTA romahdusta niin paljon, että tilaisin myyntinäppäimellä itselleni varman henkilökohtaisen 25% pörssiromahduksen (ensi kevään osingot mukaan lukien).
Käteinen on vakuutus pörssiromahdusta vastaan, mutta minulla ei ole varaa vakuutusmaksuun! - Omakas
E220_CDI kirjoitti:
Juuri sopivan osto- ja myyntitason tunnistamisen vaikeutta ajoinkin takaa. En minäkään tiedä, onko tällä viikolla alkanut romahdus, vai onko tämä vain lyhytkestoinen korjausliike, mutta kahta noin 10 P/E luvun yritystä ostin, kun jo muutenkin seuraamiani yrityksiä myytiin alennuksella. Cramon keskihinta aleni, Cityconiin ryhdyin ensi kertaa nyt kun periferiaomistuksia on offloadattu ja aiempi seinien vuokraajien valintaseulani voittaja Sponda ostettiin väkisin pois.
Ostin, koska voin tyytyä kummankin tulostuottoon omalla entry-tasollani. Jos sinä saat omasi ensi kuussa halvemmalla, niin vilpittömät onnitteluni!
Finanssikriisi opetti minulle hajautuksesta ja ikiholdarin salkun defensiivisyydestä jotain, mutta muistelemasi tupla-W toinen kuoppa oli jo 2011. Sen vuoden Suomi-salkku excel kertoo damage controlin toimineen paljon paremmin kuin 2008 - 2009: OMXH yleisindeksi putosi 2011 lähes -30%, minun salkkuni -8%, mutta samana vuonna osinkotuottoni NOUSI (samalla posalla) 3.8%. Ei suhteessa pienentyneeseen salkkuun, vaan absoluuttinen euromäärä. Ikiholdarina osti siis jo ennestään täyteen salkkuun entistä halvempia osakkeita entistä suuremmilla osingoilla. ( yhdellä Mersun puolikkaalla, mutta se ei johtunut suhdanteista).
Jos nyt olisi rahat kourassa, en minäkään niitä kerralla laittaisi juuri nyt all-in. Mutta en myöskään odottaisi "sopivaa tilaisuutta" hetkeäkään. Tässäkin asiassa "paras mahdollinen" on "riittävän hyvän" pahin vihollinen. Loistavan ostopaikan odottelun sijaan alkaisin syöttää lottovoittoani parin vuoden osto-ohjelmalla salkkuun kk-erinä (tai pikemminkin vaimon lottovoittoa, koska en itse pelaa uhkapelejä).
En myöskään kuvittele, että this time is different. Rommaus ei ole jos, vaan kun, se tulee kyllä, mutta minulla ei ole syytä kiirehtiä sitä omalta osaltani.
Kun sijoitusvarallisuus on jo vuosien verovelan sisältävissä halvalla ostetuissa osakkeissa ja indeksirahastoista, maksaa kasvaneeseen romahduksen riskiin varautuminen myymällä noin kaksinumeroisen prosenttiluvun välittömänä verolaskuna. Sen jälkeen se maksaa keskimäärin toisen kaksinumeroisen prosenttiluvun saamatta jäänytyä tuottoa joka vuosi niin kauan kun olen poissa markkinoilta.
Samaa rommikeskustelua on käyty 2011 lähtien, kun rommarien mielestä "puhdistava arvostusten tasokorjaus" jäi tapahtumatta ja "nousu on tyhjän päällä". Koko sen ajan olen vetänyt selvästi OMXH yleisindeksin ylittävää keskimääräistä vuosituottoa. Jos haluat ajatella tätä vedonlyöntinä, olen voittanut käteisrommarit jo niin monta vuotta putkeen, että pysyn kässimiehen edellä vielä 50% romahduksessakin.
En toki sellaista toivo, mutta en silti pelkääkään MAHDOLLISTA romahdusta niin paljon, että tilaisin myyntinäppäimellä itselleni varman henkilökohtaisen 25% pörssiromahduksen (ensi kevään osingot mukaan lukien).
Käteinen on vakuutus pörssiromahdusta vastaan, mutta minulla ei ole varaa vakuutusmaksuun!Menee jankutukseksi, mutta mielestäni ajallista hajauttamista parempi on omaisuusluokittainen hajauttaminen ja kaiken sijoittaminen heti. Käteistä ei tarvitse mihinkään, eikä se mitään tuota, joten se tulee kalliiksi, kuten lopuksi totesitkin. Jos pelkää riskiä, niin osakkeisiin alle 50% salkusta, loput bondeihin, long-short-rahastoihin, kultaan ja kultakaivoksiin. Nämä jälkimmäiset kuitenkin pitkässä juoksussa tuottavat käteistä paremmin ja hyvällä mahdollisuudella nousevat osakeromahduksen tullen eli tuovat aktiivista turvaa käteisen passiivisen sijaan.
Historiasta peilaten nyt nousun jo jatkuttua pitkään olisi perusteltua pitää salkku hyvin defensiivisenä. Toisaalta myös bondeillakin on takanaan ennätysmäinen härkämarkkina ja joidenkin mielestä ne eivät jatkossa enää toisinaan turvaa. Silti käteiseen ei ole minullakaan varaa. - kohtarommaa
E220_CDI kirjoitti:
Juuri sopivan osto- ja myyntitason tunnistamisen vaikeutta ajoinkin takaa. En minäkään tiedä, onko tällä viikolla alkanut romahdus, vai onko tämä vain lyhytkestoinen korjausliike, mutta kahta noin 10 P/E luvun yritystä ostin, kun jo muutenkin seuraamiani yrityksiä myytiin alennuksella. Cramon keskihinta aleni, Cityconiin ryhdyin ensi kertaa nyt kun periferiaomistuksia on offloadattu ja aiempi seinien vuokraajien valintaseulani voittaja Sponda ostettiin väkisin pois.
Ostin, koska voin tyytyä kummankin tulostuottoon omalla entry-tasollani. Jos sinä saat omasi ensi kuussa halvemmalla, niin vilpittömät onnitteluni!
Finanssikriisi opetti minulle hajautuksesta ja ikiholdarin salkun defensiivisyydestä jotain, mutta muistelemasi tupla-W toinen kuoppa oli jo 2011. Sen vuoden Suomi-salkku excel kertoo damage controlin toimineen paljon paremmin kuin 2008 - 2009: OMXH yleisindeksi putosi 2011 lähes -30%, minun salkkuni -8%, mutta samana vuonna osinkotuottoni NOUSI (samalla posalla) 3.8%. Ei suhteessa pienentyneeseen salkkuun, vaan absoluuttinen euromäärä. Ikiholdarina osti siis jo ennestään täyteen salkkuun entistä halvempia osakkeita entistä suuremmilla osingoilla. ( yhdellä Mersun puolikkaalla, mutta se ei johtunut suhdanteista).
Jos nyt olisi rahat kourassa, en minäkään niitä kerralla laittaisi juuri nyt all-in. Mutta en myöskään odottaisi "sopivaa tilaisuutta" hetkeäkään. Tässäkin asiassa "paras mahdollinen" on "riittävän hyvän" pahin vihollinen. Loistavan ostopaikan odottelun sijaan alkaisin syöttää lottovoittoani parin vuoden osto-ohjelmalla salkkuun kk-erinä (tai pikemminkin vaimon lottovoittoa, koska en itse pelaa uhkapelejä).
En myöskään kuvittele, että this time is different. Rommaus ei ole jos, vaan kun, se tulee kyllä, mutta minulla ei ole syytä kiirehtiä sitä omalta osaltani.
Kun sijoitusvarallisuus on jo vuosien verovelan sisältävissä halvalla ostetuissa osakkeissa ja indeksirahastoista, maksaa kasvaneeseen romahduksen riskiin varautuminen myymällä noin kaksinumeroisen prosenttiluvun välittömänä verolaskuna. Sen jälkeen se maksaa keskimäärin toisen kaksinumeroisen prosenttiluvun saamatta jäänytyä tuottoa joka vuosi niin kauan kun olen poissa markkinoilta.
Samaa rommikeskustelua on käyty 2011 lähtien, kun rommarien mielestä "puhdistava arvostusten tasokorjaus" jäi tapahtumatta ja "nousu on tyhjän päällä". Koko sen ajan olen vetänyt selvästi OMXH yleisindeksin ylittävää keskimääräistä vuosituottoa. Jos haluat ajatella tätä vedonlyöntinä, olen voittanut käteisrommarit jo niin monta vuotta putkeen, että pysyn kässimiehen edellä vielä 50% romahduksessakin.
En toki sellaista toivo, mutta en silti pelkääkään MAHDOLLISTA romahdusta niin paljon, että tilaisin myyntinäppäimellä itselleni varman henkilökohtaisen 25% pörssiromahduksen (ensi kevään osingot mukaan lukien).
Käteinen on vakuutus pörssiromahdusta vastaan, mutta minulla ei ole varaa vakuutusmaksuun!"Samaa rommikeskustelua on käyty 2011 lähtien, kun rommarien mielestä "puhdistava arvostusten tasokorjaus" jäi tapahtumatta ja "nousu on tyhjän päällä"."
Tässä ovat rommarit olleet etuajassa, mutta markkina on nyt fundamenttimielessä huomattavasti kalliimpi kuin vuonna 2011, joten laskuun on ihan eri tavalla aineksia.
"Koko sen ajan olen vetänyt selvästi OMXH yleisindeksin ylittävää keskimääräistä vuosituottoa. Jos haluat ajatella tätä vedonlyöntinä, olen voittanut käteisrommarit jo niin monta vuotta putkeen, että pysyn kässimiehen edellä vielä 50% romahduksessakin."
Hyvä sinulle, mutta kyseessä on onnistunut riskinotto. Olisi voinut käydä toisinkin.
"En toki sellaista toivo, mutta en silti pelkääkään MAHDOLLISTA romahdusta niin paljon, että tilaisin myyntinäppäimellä itselleni varman henkilökohtaisen 25% pörssiromahduksen (ensi kevään osingot mukaan lukien)."
On mainio tilanne omistaa vanha salkku, jossa lunastamatonta myyntivoittoa on kenties jopa satoja prosentteja. Sellaisen kanssa ei ehkä kannatakaan hätäillä myymään. Minun mahahapponi vaan eivät kestä istua osakkeiden päällä, jos kurssit laskevat esim. 50-70%. - kohtarommaa
Omakas kirjoitti:
Menee jankutukseksi, mutta mielestäni ajallista hajauttamista parempi on omaisuusluokittainen hajauttaminen ja kaiken sijoittaminen heti. Käteistä ei tarvitse mihinkään, eikä se mitään tuota, joten se tulee kalliiksi, kuten lopuksi totesitkin. Jos pelkää riskiä, niin osakkeisiin alle 50% salkusta, loput bondeihin, long-short-rahastoihin, kultaan ja kultakaivoksiin. Nämä jälkimmäiset kuitenkin pitkässä juoksussa tuottavat käteistä paremmin ja hyvällä mahdollisuudella nousevat osakeromahduksen tullen eli tuovat aktiivista turvaa käteisen passiivisen sijaan.
Historiasta peilaten nyt nousun jo jatkuttua pitkään olisi perusteltua pitää salkku hyvin defensiivisenä. Toisaalta myös bondeillakin on takanaan ennätysmäinen härkämarkkina ja joidenkin mielestä ne eivät jatkossa enää toisinaan turvaa. Silti käteiseen ei ole minullakaan varaa."Historiasta peilaten nyt nousun jo jatkuttua pitkään olisi perusteltua pitää salkku hyvin defensiivisenä. Toisaalta myös bondeillakin on takanaan ennätysmäinen härkämarkkina ja joidenkin mielestä ne eivät jatkossa enää toisinaan turvaa. Silti käteiseen ei ole minullakaan varaa. "
Jos korot olisivat ylempänä, korkosijoitukset olisivat lähes itsestäänselvä valinta käteisen sijaan, mutta nyt tilanne on huomattavasti mutkikkaampi. Korkotaso on niin alhaalla, ettei sieltä tukea kannata odottaa, ja jos taloudessa alkaa rytistä, kohonnutta vastapuoliriskiä hinnoitellaan sisään, mikä laskee erityisesti epävarmempien yritysten ja valtioiden lainojen hintaa. - Omakas
kohtarommaa kirjoitti:
"Historiasta peilaten nyt nousun jo jatkuttua pitkään olisi perusteltua pitää salkku hyvin defensiivisenä. Toisaalta myös bondeillakin on takanaan ennätysmäinen härkämarkkina ja joidenkin mielestä ne eivät jatkossa enää toisinaan turvaa. Silti käteiseen ei ole minullakaan varaa. "
Jos korot olisivat ylempänä, korkosijoitukset olisivat lähes itsestäänselvä valinta käteisen sijaan, mutta nyt tilanne on huomattavasti mutkikkaampi. Korkotaso on niin alhaalla, ettei sieltä tukea kannata odottaa, ja jos taloudessa alkaa rytistä, kohonnutta vastapuoliriskiä hinnoitellaan sisään, mikä laskee erityisesti epävarmempien yritysten ja valtioiden lainojen hintaa.Ylivoimaisesti parasta turvaa onkin saanut US pitkistä valtionlainoista niiden negatiivisen korrelaation vuoksi. Sanoisin, että vastapuoliriskikin niissä on edelleen aivan mitätön, ja tulee olemaankin ainakin seuraavat vuosikymmenet. Ja FED kyllä edelleen laskenee korkoja, jos alkaa rytistä. Voi toki olla, että laskuvaraa on nihkeämmin kuin aiemmissa rommeissa, joten turvakin jää heikommaksi. Myös itse korkotuotot ovat alhaisia. Mutta joka tapauksessa pidän negatiivisen korrelaation toteutumista todennäköisenä jatkossakin.
Muut korkosijoitukset ovat aiemminkin olleet epäselvemmin turvaa tuoneita, kuten kultakin, eikä niiden varaan kannata paljoa laskea, mutta omana pienenä osanaan salkussa nekin voivat olla perusteltuja.
Sijoituksena itsenäisesti en siis harkitsisikaan US bondeja, mutta mielestäni on todennäköistä, että ne silti voittavat käteisen niin tuotoissa kuin salkun turvanakin. - E220_CDI
Omakas kirjoitti:
Menee jankutukseksi, mutta mielestäni ajallista hajauttamista parempi on omaisuusluokittainen hajauttaminen ja kaiken sijoittaminen heti. Käteistä ei tarvitse mihinkään, eikä se mitään tuota, joten se tulee kalliiksi, kuten lopuksi totesitkin. Jos pelkää riskiä, niin osakkeisiin alle 50% salkusta, loput bondeihin, long-short-rahastoihin, kultaan ja kultakaivoksiin. Nämä jälkimmäiset kuitenkin pitkässä juoksussa tuottavat käteistä paremmin ja hyvällä mahdollisuudella nousevat osakeromahduksen tullen eli tuovat aktiivista turvaa käteisen passiivisen sijaan.
Historiasta peilaten nyt nousun jo jatkuttua pitkään olisi perusteltua pitää salkku hyvin defensiivisenä. Toisaalta myös bondeillakin on takanaan ennätysmäinen härkämarkkina ja joidenkin mielestä ne eivät jatkossa enää toisinaan turvaa. Silti käteiseen ei ole minullakaan varaa.Totta, ajallisen hajautuksen motiivi häviää, jos negatiivisesti korreloivat omaisuusluokat.
Ei sentään kaikki osakkeissa, vaan parikymmentä prosenttia juurikin valtioiden bondeja ja yrityslainoja. Jälkimmäisillä tosin todennäköisesti vahva positiivinen korrelaatio, jos talous kyykkää pahasti. - E220_CDI
kohtarommaa kirjoitti:
"Samaa rommikeskustelua on käyty 2011 lähtien, kun rommarien mielestä "puhdistava arvostusten tasokorjaus" jäi tapahtumatta ja "nousu on tyhjän päällä"."
Tässä ovat rommarit olleet etuajassa, mutta markkina on nyt fundamenttimielessä huomattavasti kalliimpi kuin vuonna 2011, joten laskuun on ihan eri tavalla aineksia.
"Koko sen ajan olen vetänyt selvästi OMXH yleisindeksin ylittävää keskimääräistä vuosituottoa. Jos haluat ajatella tätä vedonlyöntinä, olen voittanut käteisrommarit jo niin monta vuotta putkeen, että pysyn kässimiehen edellä vielä 50% romahduksessakin."
Hyvä sinulle, mutta kyseessä on onnistunut riskinotto. Olisi voinut käydä toisinkin.
"En toki sellaista toivo, mutta en silti pelkääkään MAHDOLLISTA romahdusta niin paljon, että tilaisin myyntinäppäimellä itselleni varman henkilökohtaisen 25% pörssiromahduksen (ensi kevään osingot mukaan lukien)."
On mainio tilanne omistaa vanha salkku, jossa lunastamatonta myyntivoittoa on kenties jopa satoja prosentteja. Sellaisen kanssa ei ehkä kannatakaan hätäillä myymään. Minun mahahapponi vaan eivät kestä istua osakkeiden päällä, jos kurssit laskevat esim. 50-70%."Minun mahahapponi vaan eivät kestä istua osakkeiden päällä, jos kurssit laskevat esim. 50-70%."
Harva tuosta nauttii, en minä ainakaan. Mutta jos sijoitushorisontti ylittää oman eliniän, menettää arvo merkityksensä, kunhan osingot rullaavat lisäeläkkeenä työvuosien jälkeen.
Jos pelisuunnitelmana on syödä salkku tyhjäksi, tekee romahdus heti eläkepäätöksen jälkeen katastrofaalisen loven myöhempiin tuottoihin puolittunutta salkkua purettaessa suunnitellulla euromäärällä myös romahdusvuonna.
Jos tarkoitus on syödä vain osingot lisäeläkkeenä, ei osinkovuosien vaihtelulla ole yhtä suurta merkitystä.
Perintö ei ole tämän pelisuunnitelman tavoite, vaan sivuvaikutus valinnasta elää niin kauan kuin jaksaa eikä niin kauan kuin säästöjä riittää. Tarkoitus on maksaa verovelat kuolemani jälkeen, mutta en pyri kiirehtimään sitä. - Omakas
E220_CDI kirjoitti:
"Minun mahahapponi vaan eivät kestä istua osakkeiden päällä, jos kurssit laskevat esim. 50-70%."
Harva tuosta nauttii, en minä ainakaan. Mutta jos sijoitushorisontti ylittää oman eliniän, menettää arvo merkityksensä, kunhan osingot rullaavat lisäeläkkeenä työvuosien jälkeen.
Jos pelisuunnitelmana on syödä salkku tyhjäksi, tekee romahdus heti eläkepäätöksen jälkeen katastrofaalisen loven myöhempiin tuottoihin puolittunutta salkkua purettaessa suunnitellulla euromäärällä myös romahdusvuonna.
Jos tarkoitus on syödä vain osingot lisäeläkkeenä, ei osinkovuosien vaihtelulla ole yhtä suurta merkitystä.
Perintö ei ole tämän pelisuunnitelman tavoite, vaan sivuvaikutus valinnasta elää niin kauan kuin jaksaa eikä niin kauan kuin säästöjä riittää. Tarkoitus on maksaa verovelat kuolemani jälkeen, mutta en pyri kiirehtimään sitä.Tuohan tietenkin riippuu rahankäyttötarpeista ja salkun koosta. On ihan perusteltua pyrkiä syömään salkku, jos kokee niin saavansa selvästi enemmän nautintoa kuin vain osingot syöden.
Parhaassa tapauksessa hankintameno-olettaman avulla taitaa verotuskin jäädä alemmas kuin osingoilla. Eli ihanteellista olisi kai tilanne, jossa salkku on osinkoa maksamattomissa sijoituksissa, esimerkiksi Superrahastot tai Berkshire, ja niiden arvot olisivat nousseet niin paljon, että saisi myyntivoitot alimman hankintameno-olettamaveron avulla edullisesti.
Myös erilaiset ulkomaille muutot voisivat kai auttaa nollaamaan salkun verot? Vai ottaako Suomi veronsa joka tapauksessa sillä perusteella, että arvon kertyessä on asunut Suomessa?
Materiaalisen elintason voi maksimoida niin, että salkku on tyhjä kuolinpäivänä. Toisaalta kun kurssikehitys ja kuolinpäivä ovat tuntemattomia, niin tämän yrittäminen tuo elämään stressiä ja voi laskea henkistä elintasoa.
Yksi asia huomioitavaksi taitaa olla sekin, että jos on varallisuutta, niin joutuu itse kustantamaan viimeisten vuosiensa vaipanvaihdot. Sinne se salkku sitten menee helposti kuitenkin eli olisi parempi törsätä se pois ennen vaippaikää. Omaa kotia ei kai ulosmitata vaippakuluihin eli siihen voisi sijoittaa reilustikin, sekä jakaa ennakkoperintöä maksimaalisesti.
Monenlaista mietittävää ehtoovuosille. Ja paljon ehtii vielä muuttua, että tiedä sitten kannattaako yhteiskunnan tukiverkkojen varaan suunnitella? Jonkun mielestä moraalitontakin ”kupata” tukia. Minusta tosin moraalitonta on sekin, että eläissään säästöjä kerryttäneeltä viedään koko omaisuus vaipanvaihtoihin, kun viereisellä pedillä makaa koskaan mitään säästämätön samalla palvelulla, saman nollaperinnön jättäen. Toisaalta ei täältä kukaan mitään mukaansa saa.
En ole näiden asioiden asiantuntija, voi olla että mukana virheitä mm. tuosta säästöjen kulumisesta vaippoihin. - E220_CDI
Omakas kirjoitti:
Tuohan tietenkin riippuu rahankäyttötarpeista ja salkun koosta. On ihan perusteltua pyrkiä syömään salkku, jos kokee niin saavansa selvästi enemmän nautintoa kuin vain osingot syöden.
Parhaassa tapauksessa hankintameno-olettaman avulla taitaa verotuskin jäädä alemmas kuin osingoilla. Eli ihanteellista olisi kai tilanne, jossa salkku on osinkoa maksamattomissa sijoituksissa, esimerkiksi Superrahastot tai Berkshire, ja niiden arvot olisivat nousseet niin paljon, että saisi myyntivoitot alimman hankintameno-olettamaveron avulla edullisesti.
Myös erilaiset ulkomaille muutot voisivat kai auttaa nollaamaan salkun verot? Vai ottaako Suomi veronsa joka tapauksessa sillä perusteella, että arvon kertyessä on asunut Suomessa?
Materiaalisen elintason voi maksimoida niin, että salkku on tyhjä kuolinpäivänä. Toisaalta kun kurssikehitys ja kuolinpäivä ovat tuntemattomia, niin tämän yrittäminen tuo elämään stressiä ja voi laskea henkistä elintasoa.
Yksi asia huomioitavaksi taitaa olla sekin, että jos on varallisuutta, niin joutuu itse kustantamaan viimeisten vuosiensa vaipanvaihdot. Sinne se salkku sitten menee helposti kuitenkin eli olisi parempi törsätä se pois ennen vaippaikää. Omaa kotia ei kai ulosmitata vaippakuluihin eli siihen voisi sijoittaa reilustikin, sekä jakaa ennakkoperintöä maksimaalisesti.
Monenlaista mietittävää ehtoovuosille. Ja paljon ehtii vielä muuttua, että tiedä sitten kannattaako yhteiskunnan tukiverkkojen varaan suunnitella? Jonkun mielestä moraalitontakin ”kupata” tukia. Minusta tosin moraalitonta on sekin, että eläissään säästöjä kerryttäneeltä viedään koko omaisuus vaipanvaihtoihin, kun viereisellä pedillä makaa koskaan mitään säästämätön samalla palvelulla, saman nollaperinnön jättäen. Toisaalta ei täältä kukaan mitään mukaansa saa.
En ole näiden asioiden asiantuntija, voi olla että mukana virheitä mm. tuosta säästöjen kulumisesta vaippoihin.Päivitys aiempaan, omassa excelissä virhe. Eli vuodesta 2012 lähtien jäljellä olevien lappujen kesken on tarkka seuranta omassa excelissä, mutta sitä aiemminta olivat näköjään mukana vain ne osakkeet, jotka olivat vuoden 2012 lopussa salkussa. Pankin salkkuraportista ostohintojan sentilleen tarkistaessani löytyi pari hulllua kokeilua, jotka muttavat tämän tilanteeni:
"OMXH yleisindeksi putosi 2011 lähes -30%, minun salkkuni -8%, mutta samana vuonna osinkotuottoni NOUSI (samalla posalla) 3.8%."
Osinkosumma on edelleen oikein, mutta kun lisätään jo hukatut täysin väärään aikaan ostetut Outokummut ja Talvivaarat, syvenee 2011 tappioni peräti -22% tasolle. Kumpaakaan en nykyisellä strategiallani enää ostaisi tuossa tilanteessa lainkaan, koska tunnusluvut eivät vaan täsmää.
Vuosikymmenen kehitys on silti oikein, koska 2011 ja 2012 realisoituneet tappiot näkyvät entistä dramaattisempana 2013 tuottona.
Hyvä keskustelu muutenkin, ja kiitokset kun motivoitte minua nuuskimaan tuon historian tarkasti ja löytämään samalla nuo typerät ostokseni ajalta ennen kuin olin lukenut Seppo Saarion, Marko Erolan, Burton Malkielin ja muutaman Oksaharjun.
Tässä on hyvä esimerkki siitä, kuinka olisi voinut selvitä pienemmillä oppirahoilla lukemalla nuo kirjat ENSIN ja ostanut osakkeita vasta sen jälkeen. (tosin Osinkoharjun kirjoja ei silloin ollut vielä kirjoittettukaan).
- Omakas
Pankkitilien korkojen nousua on muuten turha odottaa. Kyllä ne korot saattavat nousta reilustikin, mutta vain nimelliskorot, eivät reaalikorot. Eli et oikeasti pysty tienaamaan normaaleilla pankkitileillä, korkeintaan huijaat itseäsi, jos syöt nimellistuottosi. Ja niistä nimelliskoroista, jotka siis oikeasti nousevat vain inflaation verran, jos sitäkään, joudut kai maksamaan veroakin(?) tuosta inflaatiosta.
Eli lopeta nyt ihmeessä myös koronnousun odottaminen ja laita raha töihin. Muistaen riskit ja niihin varautuen jollain tavalla.- cvnb
Tuo inflaatiokin on varsin suhteellinen käsite ja normielämässä näkyy riippuen siitä mitä ostelee. Jos tilillä miljoonat kasvavat korkoa 50000 euroa vuodessa mutta ei koskaan ostele mitään isompaa kuin ruokaa kaupasta niin näkyykö edes se muutama prosentti per vuosi? 50 euron ostokset voivat ensi vuonna olla 52 euroa, mutta tuo 2 euroa on niin mitättömän pieni määrä siitä 50000 eurosta että tuskinpa haittaa, vaikka siitä vuoden aikana kertyisikin satanen tai pari ylimääräistä menoa. Vasta kymmenien tai satojen vuosien kuluttua koron pysyessä samana ja inflaation aina noustessa vastaavasti alkaa vaikutusta olemaan. Tietysti kalliimpia juttuja ostellessa esim. asuntoja se muutama prosenttikin tekee jo huomattavan summan.
- Omakas
cvnb kirjoitti:
Tuo inflaatiokin on varsin suhteellinen käsite ja normielämässä näkyy riippuen siitä mitä ostelee. Jos tilillä miljoonat kasvavat korkoa 50000 euroa vuodessa mutta ei koskaan ostele mitään isompaa kuin ruokaa kaupasta niin näkyykö edes se muutama prosentti per vuosi? 50 euron ostokset voivat ensi vuonna olla 52 euroa, mutta tuo 2 euroa on niin mitättömän pieni määrä siitä 50000 eurosta että tuskinpa haittaa, vaikka siitä vuoden aikana kertyisikin satanen tai pari ylimääräistä menoa. Vasta kymmenien tai satojen vuosien kuluttua koron pysyessä samana ja inflaation aina noustessa vastaavasti alkaa vaikutusta olemaan. Tietysti kalliimpia juttuja ostellessa esim. asuntoja se muutama prosenttikin tekee jo huomattavan summan.
Siis ostovoimasi laskee inflaation verran eli sen miljoonasi arvo laskee. Eipä siinä, jos on miljoona tilillä, niin kyllä se normaalisti eläen yleensä varmaan riittää loppuelämäksi, joten ei sitä inflaatiota mikään pakko ole kammota. Aloittaja vaan tuntui odottavan, että pääsee suorastaan tienaamaan inflaatiolla, mikä ei siis tule toteutumaan.
- E220_CDI
cvnb kirjoitti:
Tuo inflaatiokin on varsin suhteellinen käsite ja normielämässä näkyy riippuen siitä mitä ostelee. Jos tilillä miljoonat kasvavat korkoa 50000 euroa vuodessa mutta ei koskaan ostele mitään isompaa kuin ruokaa kaupasta niin näkyykö edes se muutama prosentti per vuosi? 50 euron ostokset voivat ensi vuonna olla 52 euroa, mutta tuo 2 euroa on niin mitättömän pieni määrä siitä 50000 eurosta että tuskinpa haittaa, vaikka siitä vuoden aikana kertyisikin satanen tai pari ylimääräistä menoa. Vasta kymmenien tai satojen vuosien kuluttua koron pysyessä samana ja inflaation aina noustessa vastaavasti alkaa vaikutusta olemaan. Tietysti kalliimpia juttuja ostellessa esim. asuntoja se muutama prosenttikin tekee jo huomattavan summan.
Muutama päättelyvirhe tuossa yllä.
Sadat vuodet ovat väärä arvio rahan arvon muutoksesta. 1.5% inflaatio syö yli 10% rahan ostovoimasta jo 7 vuodessa, joten rahan arvon muutos on konkreettinen jo lottovoittajan elinaikana.
Tuo 50.000 € vuodessa korkoa maksavasta lähes 3 miljoonan talletus ei ole myöskään riskitön, koska siitä vain murto-osa on talletussuojan piirissä.
Sama summa hyvin hajautettuna osakkeisiin maksaa huonona osinkovuonna vaikkapa vain 100.000 € ja hyvänä vuonna 150.000 €. Kun ei ole ikinä tarkoitus myydä, arvon merkitys jää tuottoa pienemmäksi. - Vakuusvaje
cvnb kirjoitti:
Tuo inflaatiokin on varsin suhteellinen käsite ja normielämässä näkyy riippuen siitä mitä ostelee. Jos tilillä miljoonat kasvavat korkoa 50000 euroa vuodessa mutta ei koskaan ostele mitään isompaa kuin ruokaa kaupasta niin näkyykö edes se muutama prosentti per vuosi? 50 euron ostokset voivat ensi vuonna olla 52 euroa, mutta tuo 2 euroa on niin mitättömän pieni määrä siitä 50000 eurosta että tuskinpa haittaa, vaikka siitä vuoden aikana kertyisikin satanen tai pari ylimääräistä menoa. Vasta kymmenien tai satojen vuosien kuluttua koron pysyessä samana ja inflaation aina noustessa vastaavasti alkaa vaikutusta olemaan. Tietysti kalliimpia juttuja ostellessa esim. asuntoja se muutama prosenttikin tekee jo huomattavan summan.
Jos sattuu huono tuuri, käteisen ostovoimasta katoaa vuosikymmenessä 90 %. Näin tapahtui viime vuosisadalla Suomessa kaksikin kertaa maailmansotien takia. Tämän tason tappioita ei pankkikorko riitä korvaamaan.
- E220_CDI
Vakuusvaje kirjoitti:
Jos sattuu huono tuuri, käteisen ostovoimasta katoaa vuosikymmenessä 90 %. Näin tapahtui viime vuosisadalla Suomessa kaksikin kertaa maailmansotien takia. Tämän tason tappioita ei pankkikorko riitä korvaamaan.
ja vielä lähempänä nykyaikaa 1971-1980 pyyhkäisi rahan arvosta pois -70 %.
toki osakeindeksille voi käydä juuri samoin. ja sehän tässä pointtina onkin, että oikeasti turvallisia sijoituksia on vähemmän kuin moni kuvittelee. Kemijärvellä on sijoitusasuntojen arvon kehitys on ollut sellutehtaan sulkemisen jälkeen laskussa.. Kaupungistuminen on tämän pöivän megatrendi, mutta se vahvistaa periaatteen muuttuvista asuinpaikoista. Osakkeiden tavoin myös sijoitusasunnon tuotot ja arvon kehitys riippuvat siitä mitä ostaa. Ja milloin.
- neuvoja635
Mieluiten ihan osakkeisiin 80-90% painolla ja loput korkoihin. Jos romahtaa niin kyllä nousee takaisin. Kiinteä omaisuus on myös ihan hyvä turva sitten kun varallisuutta on niin paljon, että niihin voi laittaa myös kiinni. 100tonnia ei vielä oikein riitä. Vältä kaikenlaisia warrantteja ja virtuaalirahoja, ne ovat täyttä uhkapeliä eli melkein sama kuin rulettia pyöräyttäisit rahoillasi. Jälkimmäisessä on lisäksi mukana useita huijausviritelmiä.
Pankkitilillä on tyhmää makuuttaa rahojaan edes tuolla 1,75% korolla. Se suojaa vain hieman inflaatiolta mutta mikään kunnon tuotto se ei ole. Oman pankin valikoimistakin löytyy tältä vuodelta noin 30% tuottaneita rahastoja. Tietysti miinus palkkiot siitä. Yksittäisten firmojen kurssit saattavat nousta vuodessa 100-200%, toki on aina paljon suurempi riski sijoittaa yhteen paikkaan kuin hajautetusti.
Eli ei muuta kun hommiin. Jos et itse osaa tai uskalla sijoitella niin pankista löytyy pätevää henkilökuntaa siihen, lisäksi on sijoitusfirmoja jne. Maksaa tietenkin vähän mutta saat asiantuntijoiden palvelua ja todennäköisesti aktiivisen salkunhoidon josta mielestäni voikin jo vähän maksaa jos salkunhoitaja osaa hommansa.- Omakas
Hyvin harvoin osaa verrattuna pörssi-indeksiin. Ja jos osaakin, niin sitä ei oikein voi ennalta tietää. Toki ammattilainen voi auttaa välttämään suurimmat typeryydet, kuten noiden 30 - 100% - juttujen mukaan suunnitelmien tekemisen. Realismia lienee odottaa 5%/v reaalituottoa verojen ja kulujen jälkeen.
- faktat_esiin
Kunhan EKP lopettaa porrastetusti roskalainojen ostot niin tulee realitalous myös pörssimaailmaan ja todellisuudessahan pörssikurssien olisi pitänyt olla pohjalukemissa jo vuodesta 2008 lähtien.
Todellisuus olisi ilman EKP:n vetoapua ikilama ja konkurssiaalto EU:ssa.
Tilanne on täysin keinotekoinen ja järjetön missä ei ole logiikkaa lottoa enempää.
Mithän tapahtuu kun isot pelurit päättävät että kurssilasku alkaa nyt ja vetävät rahansa pois ja laittavat nekin rahansa realitalouteen kuten asuntoihin ja metsään sekä ostavat yritys kilpailijoita pois markkinoilta?
Printtirahaa on niin paljon että rahan-arvo rommaa samantien.
Hyperinflaatiohan siitä tulee ja samalla korot hyppäävät taivaisiin sekä monelta lähtee maat ja mannut sekä hyppäävät pilvenpiirtäjästä alas.
Kun pörssikurssit ovat korkealla niin alamäkikin on todella jyrkkä.
Massimiehellä on piakkoin loistava mahdollisuus rikastua wannabe porvarien virheillä kun hädissään myyvät kaiken pilkkahintaan.- Omakas
Yleensä kyllä ns. reaaliomaisuus romahtaa samalla. Metsän arvo laski finanssikriisissä ja monin paikoin myös asuntojen. Helsinki ihmeen kaupalla välttyi viime kerralla asunnonhintojen romahdukselta. Ensi kerta voi olla toisin, huolestuttavan moni on alkanut asuntosijoittajaksi, pitäen sitä paljon pörssiä turvallisempana.
Pankkitileillä menettää pääomaa jatkuvasti. Inflaatio on aina korkeampi kuin pankin korkoprosentti.
Paras rahanhankintakeino on pörssi. Vastoin kuin kuvitellaan, pörssi on pitkällä aikavälillä riskitön eikä vaadi mitään osaamista keneltäkään. Pörssistä saa kaikki riskihajauttajat pitkään mukana olevat saman tuoton. Tämä johtuu siitä että markkinat osaa keskimäärin hinnoitella osakkeiden hintatasot oikein ja tulevaisuutta ei pysty ennustamaan. Tämän takia mitään pörssissä ei tarvitse tehdä koska mitään ei ole tehtävissä. Helppoa. Paras strategia on ostaa osakkeita riskihajauttaen ympäri maailmaa eri toimialoilta eri ajankohtina vuosien varrella ja pitää ostetut osakkeet. Paras ostopaikka on aina ollut pörssiromahdus.
Pankkien rahastot ovat asiakkaiden huijausta. Rahastot eivät anna pitkän aikavälin kymmenien prosenttien provision vastineeksi mitään lisäarvoa osakeomistukseen.- E220_CDI
Muuten oikein, mutta rahastot antavat provikkansa vastineeksi hajautuksen.
Harva palkansaaja pystyy kaupankäyntikulujensa vuoksi ostamaan todellista hajautusta kohtuukustannuksin. Rahastomerkintä antaa mahdollisuuden ostaa vaikka kympillä kuukaudessa hyvin hajautettua rahastoa, ellei palkasta irtoa enempää säästöön.
Se on sitten eri juttu, että vaikka pankkienkin rahastot tarjoavat hajautuksen, pankit harvoin myyvät rahastojaan kohtuuhintaan. - pankki_rahastaa
Se riippuu tietenkin rahaston kuluista. Jotkut aktiiviset rahastot ovat suoraan sanottuna ihan helvetin kalliita, merkintäpalkkio ensiksi 1-3%, sitten hallintokulut vuodessa 2-4% ja jos joskus haluat osuutesi lunastaa, maksat vielä 1-3%. Kaiken päälle tietenkin pääomavero voitosta 30% tai 34% jos tulosi olivat yli 30000e. Usein nämä rahastot kuitenkin tuottavatkin sen 10-20% vuodessa.
- E220_CDI
pankki_rahastaa kirjoitti:
Se riippuu tietenkin rahaston kuluista. Jotkut aktiiviset rahastot ovat suoraan sanottuna ihan helvetin kalliita, merkintäpalkkio ensiksi 1-3%, sitten hallintokulut vuodessa 2-4% ja jos joskus haluat osuutesi lunastaa, maksat vielä 1-3%. Kaiken päälle tietenkin pääomavero voitosta 30% tai 34% jos tulosi olivat yli 30000e. Usein nämä rahastot kuitenkin tuottavatkin sen 10-20% vuodessa.
Karkeana nyrkkisääntönä voi pitää, että jos rahaston hoitokulut ylittävät 0.x % vuodessa, silloin pitää kovan hinnan vastineeksi saada jotain aivan erikoista. Hyvän indeksirahaston kulut jäävät alle 0.5%, eikä merkintä- tai lunastuspalkkioita peritä.
Näitä rahastoja myydään harvoin pankeissa. - uiouio
Kerroppas esimerkkejä ja paikka missä tuollaisia myydään? Mielellään sitten sellaisia jotka ei joka vuosi tee tappiota -20%.
- E220_CDI
uiouio kirjoitti:
Kerroppas esimerkkejä ja paikka missä tuollaisia myydään? Mielellään sitten sellaisia jotka ei joka vuosi tee tappiota -20%.
Vaikkapa tuolta:
https://seligson.fi/suomi/rahastot/esittely_passiiviset.htm
- osakenörtti
"Auttakaahan. Ostanko metsää? Ostanko asunnon jonka vuokraan? Sijoitanko osakkeisiin, rahastoihin, bitcoiniin?"
Rahastoihin. Indeksirahastoihin tarkemmin. Ja niissäkin voi olla kulueroja. Siis edullisiin indeksirahastoihin.
Kassaa siis 100000 euroa? Itse syöttäisin tuon pääsääntöisesti suoriin osakesijoituksiin mutta paras strategia olisi vaikkapa 500 eur / kk muutamaan indeksirahastoon. Pohjoismaat ovat historiallisesti pärjänneet loistavasti. Aasiaa ei ehkä voi jättää väliin. Pohjois-Amerikalla on paras track-record yritystoiminnassa ylipäätään. Tai sitten koko maailma. Mutta ei mitään eksoottista tai kummallista. Tylsiä ja pienikuluisia indeksirahastoja.
Tuolla mekanistisella systeemillä saat uppoamaan maailman tuotantoon 10-15 % kassasta vuodessa. Jos kurssit rommaavat jota sinun tässä vaiheessa tulee hartaasti toivoa kiristät tahtia hiljalleen. Nostat kk-sijoitusta tai teet täsmäiskuja lisäsijoituksin. Ai ai kuinka herkullista ja psykologisesti palkitsevaa!
Jos sijoitat indeksirahastoihin et myy ikinä. Paitsi sitten kun alat syödä tuottoja elleivät valitsemasi rahastot maksa tuotto-osuuksia. Indeksirahastolle voi laskea pitkän aikavälin laskennallista tuottoa vaikkapa 5 % p.a. Tämän verran voi myydä vuodessa ja nauttia elämästä jos niin haluaa. Täysin sallittua. Joinakin vuosina syöt hiukan enemmän kuin todellisuudessa tuli tuottoa. Joinakin vuosina syöt olennaisesti vähemmän kuin todellisuudessa tuli tuottoa. Rahastojen arvonkehitystä ei välttämättä tarvitse edes seurata. Tietenkin voi toimia toisinkin. Pointti on siinä, että jopa tuollaisella huoleton ja hullumieshuittisista mekanismilla on jo taloudelliseti turvatumpi tulevaisuus kuin 95 % suomalaisista.- JopasMurjaisit
Ihan hieno idea mutta se, että seisottaa rahaa pankkitilillä, samalla kun laittelee penni kerrallaan rahastoihin on miinusmerkkistä toimintaa.
- Vakuusvaje
JopasMurjaisit kirjoitti:
Ihan hieno idea mutta se, että seisottaa rahaa pankkitilillä, samalla kun laittelee penni kerrallaan rahastoihin on miinusmerkkistä toimintaa.
Saattaa vain käydä kalliiksi, jos rysäyttää kerralla parisataatuhatta rahastoon ja sattuukin parin vuoden laskukausi heti kättelyssä. Siinä loppuu pian sijoitushalut ja tilalle tulee pakko pelastaa laman pohjalla edes puolet pääomasta. Ja sitten istutaan pankkitilin päällä loppuikä, vaikka osakkeet nousevat uusiin huippuihin. Ei hidas aloittaminen ole siihen verrattuna kalliskaan vakuutus.
- ajallinen.hajautus
JopasMurjaisit kirjoitti:
Ihan hieno idea mutta se, että seisottaa rahaa pankkitilillä, samalla kun laittelee penni kerrallaan rahastoihin on miinusmerkkistä toimintaa.
Ihmisiä syyllistävät rahojensa makuuttamisesta pankkitilillä eniten ne keneltä se on eniten pois, eli pankit. Pankit tyrkyttävät kuin käärmettä pyssyyn rahastojaan ja/tai varainhoitopalveluitaan joilla ne tienaavat, menivät kurssit ylös tai alas. Pankkien aktiiviset rahastot ovat laskumarkkinassa melko kelvoton tuote, koska kulut juoksevat pääsääntöisesti yhtä lujaa kuin nousumarkkinassakin. Tuottosidonnaisuudesta ei silloin ole tietoakaan, jolloin pankkitilikin voittaa inflaatiosta huolimatta kehnot rahastot.
Ilmeisesti oma strategiasi olisi roimaista kertalaakista kyseinen potti johonkin valitsemaasi sijoitustuotteeseen. Mikäs siinä, mutta riski on melkoinen, itse en nyt suosittelisi kenellekään. - lajfdlaskndadasd
ajallinen.hajautus kirjoitti:
Ihmisiä syyllistävät rahojensa makuuttamisesta pankkitilillä eniten ne keneltä se on eniten pois, eli pankit. Pankit tyrkyttävät kuin käärmettä pyssyyn rahastojaan ja/tai varainhoitopalveluitaan joilla ne tienaavat, menivät kurssit ylös tai alas. Pankkien aktiiviset rahastot ovat laskumarkkinassa melko kelvoton tuote, koska kulut juoksevat pääsääntöisesti yhtä lujaa kuin nousumarkkinassakin. Tuottosidonnaisuudesta ei silloin ole tietoakaan, jolloin pankkitilikin voittaa inflaatiosta huolimatta kehnot rahastot.
Ilmeisesti oma strategiasi olisi roimaista kertalaakista kyseinen potti johonkin valitsemaasi sijoitustuotteeseen. Mikäs siinä, mutta riski on melkoinen, itse en nyt suosittelisi kenellekään.Onko sinun mielestäsi tuo ohjeistus mielekäs?
500 euroa kuukaudessa pariin rahastoon, tekee 100.000 euron kanssa yli 16 vuotta, ennenkuin rahat on siellä kaikkinensa.
Siinä ehtii jo inflaatio nakertamaan merkittävästi, pörssi ehtii romahtaa pariinkin kertaan ja tapahtua muitakin merkittäviä asioita.
Vain odotellessa sitä ettei nyt vaan kävisi mitään.
Ennemmin sitten vaikka kaikki kertarysäyksellä sisään ja katsoo mihin hedelmäpeli pysähtyy. - kohtarommaa
Vakuusvaje kirjoitti:
Saattaa vain käydä kalliiksi, jos rysäyttää kerralla parisataatuhatta rahastoon ja sattuukin parin vuoden laskukausi heti kättelyssä. Siinä loppuu pian sijoitushalut ja tilalle tulee pakko pelastaa laman pohjalla edes puolet pääomasta. Ja sitten istutaan pankkitilin päällä loppuikä, vaikka osakkeet nousevat uusiin huippuihin. Ei hidas aloittaminen ole siihen verrattuna kalliskaan vakuutus.
"Siinä loppuu pian sijoitushalut ja tilalle tulee pakko pelastaa laman pohjalla edes puolet pääomasta. Ja sitten istutaan pankkitilin päällä loppuikä, vaikka osakkeet nousevat uusiin huippuihin."
Tämä on täysin mahdollinen, tavallaan aika luontevakin ajatuskulku, jos sattuu äärimmäisen huonon alun saamaan sijoitusharrastukselleen. "Myyn pois, kun näistä vielä edes jotain saa, enkä ikinä enää koske osakkeisiin". Tunnelma on yllättävän erilainen nousun huipulla kuin laskun pohjalla, eikä ole ihme, jos aloittelija paskoo housuihinsa, kun ammattilaisetkin sitä tekevät. Jos kyseessä on pääoma, jota ei käytännössä kestä menettää, ajallinen hajautus markkinoille tulemisessa on mielestäni suorastaan pakollista. - kohtarommaa
lajfdlaskndadasd kirjoitti:
Onko sinun mielestäsi tuo ohjeistus mielekäs?
500 euroa kuukaudessa pariin rahastoon, tekee 100.000 euron kanssa yli 16 vuotta, ennenkuin rahat on siellä kaikkinensa.
Siinä ehtii jo inflaatio nakertamaan merkittävästi, pörssi ehtii romahtaa pariinkin kertaan ja tapahtua muitakin merkittäviä asioita.
Vain odotellessa sitä ettei nyt vaan kävisi mitään.
Ennemmin sitten vaikka kaikki kertarysäyksellä sisään ja katsoo mihin hedelmäpeli pysähtyy."Ennemmin sitten vaikka kaikki kertarysäyksellä sisään ja katsoo mihin hedelmäpeli pysähtyy."
Aivan hullunrohkea neuvo. Jos nyt tulee käteiskassan kanssa markkinoille, mielestäni enintään 25% pääomasta kannattaa sijoittaa vuosien 2017-2018 aikana osakemarkkinoille, jos kurssit jatkavat suunnilleenkaan nykyisellä tasolla. Jos kurssit laskevat reilusti, voi osakkeisiin sijoittaa nopeamminkin, mutta tällöinkin kannattaa yrittää malttaa ostojen kanssa ja odottaa kurssilaskun tasaantumista. Tällä strategialla otetaan tietysti reilusti näkemystä kurssilaskun puolesta, mutta ei jäädä täysin osattomaksi siinäkään tapauksessa, että kurssit jatkavatkin nousuaan. - Omakas
kohtarommaa kirjoitti:
"Ennemmin sitten vaikka kaikki kertarysäyksellä sisään ja katsoo mihin hedelmäpeli pysähtyy."
Aivan hullunrohkea neuvo. Jos nyt tulee käteiskassan kanssa markkinoille, mielestäni enintään 25% pääomasta kannattaa sijoittaa vuosien 2017-2018 aikana osakemarkkinoille, jos kurssit jatkavat suunnilleenkaan nykyisellä tasolla. Jos kurssit laskevat reilusti, voi osakkeisiin sijoittaa nopeamminkin, mutta tällöinkin kannattaa yrittää malttaa ostojen kanssa ja odottaa kurssilaskun tasaantumista. Tällä strategialla otetaan tietysti reilusti näkemystä kurssilaskun puolesta, mutta ei jäädä täysin osattomaksi siinäkään tapauksessa, että kurssit jatkavatkin nousuaan.Edelleen ajallista hajauttamista mieluummin kannattaisi sijoittaa defensiivisesti eli eri omaisuusluokkiin. Näin mikään osa rahasta ei olisi makaamassa nollakorolla, vaan kaikki sellaisissa sijoituksissa, jotka sentään jotain tuottavat ja yhdessä todennäköisesti ihan hyvinkin, kohtuullisella riskillä.
Ajallinen hajauttaminen usein lisää myös kaupankäyntikuluja. - osakenörtti
lajfdlaskndadasd kirjoitti:
Onko sinun mielestäsi tuo ohjeistus mielekäs?
500 euroa kuukaudessa pariin rahastoon, tekee 100.000 euron kanssa yli 16 vuotta, ennenkuin rahat on siellä kaikkinensa.
Siinä ehtii jo inflaatio nakertamaan merkittävästi, pörssi ehtii romahtaa pariinkin kertaan ja tapahtua muitakin merkittäviä asioita.
Vain odotellessa sitä ettei nyt vaan kävisi mitään.
Ennemmin sitten vaikka kaikki kertarysäyksellä sisään ja katsoo mihin hedelmäpeli pysähtyy.Koetin juuri löytää sopivaa balanssia, että nykykassa on suht nopeasti uitettu maailman tuotantoon. Ja lisäksi säilyttää potentiaali lisätä kierroksia jos ja kun kurssit tulevat alas. Aikajänne oli ehkä pikemmin sanotaan 5 vuotta kuin laskemasi 16 vuotta.
Ja kyllä. Olet oikeassa. Itse en pystyisi olemaan tässä suhteessa maltillinen. UIttaisin olennaisesti nopeammin ja sitten aloittaisin maltillisuuden. Mutta ei siten voi mielestäni ohjeistaa toista sijoittajaa. - kohtarommaa
Omakas kirjoitti:
Edelleen ajallista hajauttamista mieluummin kannattaisi sijoittaa defensiivisesti eli eri omaisuusluokkiin. Näin mikään osa rahasta ei olisi makaamassa nollakorolla, vaan kaikki sellaisissa sijoituksissa, jotka sentään jotain tuottavat ja yhdessä todennäköisesti ihan hyvinkin, kohtuullisella riskillä.
Ajallinen hajauttaminen usein lisää myös kaupankäyntikuluja."kaikki sellaisissa sijoituksissa, jotka sentään jotain tuottavat ja yhdessä todennäköisesti ihan hyvinkin, kohtuullisella riskillä."
Niitä vain ei tahdo tällä hetkellä olla. Kiinteistöjen hinnat ovat osakkeiden lailla tapissa, korkosijoitusten näkymät heikot ja kulta tai kryptovaluutat taas spekulatiivisia sijoituksia, joiden arvo perustuu siihen, että joku vielä hölmömpi maksaa niistä joskus vielä enemmän.
Lyhyet korkosijoitukset, joissa haetaan samalla minimaalista vastapuoliriskiä ovat käteiselle ihan ok vaihtoehto, mutta eivätpä ne juuri mitään tuotakaan.
- Kommentoija69
Osta 1-3 bitcoinia ja odota muutama vuosi. Olet monikymmenkertaistanut niiden arvon tai menettänyt siitä suurimman osan. Jälkimmäisessä tapauksessa tai jos et osta, tuskin voit saavuttaa taloudellista riippumattomuutta ennen eläkeikää.
- Hallaahon.äänestäjä
SELVÄSTI osaat sijoituksen ensimmäisen säännön
opettele säästämään
se on jo sinulla hallussa
pankkitileiltä et ikinä saa korkoa niin että elät sillä
Älä nyt missään nimessä metsää osta pienituottoista hidasta
(UPM teki ympäristörikoksen ajattelin juuri myydä sen osakkeet tänään http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711222200551814_u0.shtml
OMAA ASUNTOA EI LASKETA VARALLISUUTEEN sitä ei pelata sitä ei vaihdeta voiton maksimoimiseksi
Riippumattomuuteen ei IHAN riitä oma asunto 500 000 koska silloin ei saa tehdä yhtään virhettä sijoituksessa
("pankin rahasto joka tuottaa huonosti" saattaa viitata SUURPANKIN RAHASTOON jossa on 100 000 omistajaa ja isot salkut ja porukka joka ei jaksa hoitaa salkkuja kun on liikaa mättöä
Eli etsi jokin pienempi yrittäjä jolla on alhaiset palkkiot tai sitten ETF jos osaat pörssien pääfirmoja katsella)- osakenörtti
"Riippumattomuuteen ei IHAN riitä oma asunto 500 000 koska silloin ei saa tehdä yhtään virhettä sijoituksessa"
Eri mieltä tiettyyn rajaan saakka. Mikä on sijoittamisessa "virhe". Satunnaisgeneraattori ja maailman taitavimmat sijoittajat pääsevät pitkällä aikavälillä suurinpiirtein samaan tulokseen. Pelkkien "virheiden" tekeminen on äärimmäisen vaikeaa. Tämä sillä oletuksella, että taloudellista riippumattomuutta tavoitteleva sijoittaja on sen verran valveutunut että hän ylipäätään voi kutsua itseään sijoittajaksi. (kohtuullinen laadullinen sekä ajallinen hajautus, eksotiikan välttäminen). Jos "virhe" on jotakin ennakoimatonta sijoittaja joka voi kutsua itseään edellisen määritelmän mukaan sijoittajaksi saa näistä markkinoiden ennakoimattomuudesta myös huimia tuottoja. Tietenkin.
500 000 euron pääomalle voi huoletta laskea vuotuista reaalituottoa 5 % pa. On 25 000 eur/pa. Oman asunnon tuottama asuntotulo plus työssäkäynnin kustannusten muuttuminen vähintään voimakkaasti muuttuviksi niin lopputulemana on taloudellinen riippumattomuus josta voi nauttia ehkä 5-10 % suomalaisista. Eikö mikään riitä? - Vakuusvaje
Pitkällä aikavälillä ollaan varmaankin lähellä viittä prosenttia, mutta lyhyemmällä välillä saattaa tulla vaikeuksia. Oletetaan, että puoli miljoonaa kerännyt tyyppi sanoutuu irti ja ryhtyy vapaaherraksi. Tulee laskukausi ja kurssit putoavat 20 % vuodessa kolmen vuoden ajan. Sen jälkeen toiveikkaalla sijoittajallamme on enää neljännesmiljoona ja jos salkusta pitää ottaa elääkseen parikymmentätuhatta ulos joka vuosi, tilanne ei olekaan enää niin ruusuinen. Tämän suuruusluokan laskuja näyttää sattuvan noin kerran vuosikymmenessä.
Tarvitaan siis varmuuskerrointa. Joko niin, että tuollaisen laskukauden jälkeenkin pääoman tuotto riittää elättämään vapaaherran tai sitten pitää olla valmistautunut syömään pääomaa vähitellen. Tämäkin vaihtoehto on mahdollinen, varsinkin jos eläkeikä ei enää ole kohtuuttoman kaukana.
Itse laskin omalle salkulleni riittävyyden puhtaasti pääoman kautta. Vuosikuluni tiesin ennalta. Varmuuskertoimen voi silloin laskea jakamalla salkun suuruuden vuosikuluilla ja vuosilla ennen eläkeikää. Pidin ehdottomana alarajana kakkosta ja kerroin ehti nousta lähelle kolmea, kun lopetin palkkatyöt. Inflaatiosuojan ja lisävarmuutta saisin salkun tuotoista, jotka eivät olleet laskelmassa mukana.
Käytännössä tilanne on vain parantunut pörssinousun myötä. Runsaassa kolmessa vuodessa salkku on tuplaantunut ja osingot riittävät nyt täysin elämiseen. Samalla varmuuskerroin on noussut seitsemän tienoille ja elintason nostamiseenkin on varaa. Nyt jälkeenpäin on tietysti helppo todeta, että olisin voinut lopettaa pari vuotta aikaisemminkin, mutta mistäpä tuon tiesi. - E220_CDI
Vakuusvaje kirjoitti:
Pitkällä aikavälillä ollaan varmaankin lähellä viittä prosenttia, mutta lyhyemmällä välillä saattaa tulla vaikeuksia. Oletetaan, että puoli miljoonaa kerännyt tyyppi sanoutuu irti ja ryhtyy vapaaherraksi. Tulee laskukausi ja kurssit putoavat 20 % vuodessa kolmen vuoden ajan. Sen jälkeen toiveikkaalla sijoittajallamme on enää neljännesmiljoona ja jos salkusta pitää ottaa elääkseen parikymmentätuhatta ulos joka vuosi, tilanne ei olekaan enää niin ruusuinen. Tämän suuruusluokan laskuja näyttää sattuvan noin kerran vuosikymmenessä.
Tarvitaan siis varmuuskerrointa. Joko niin, että tuollaisen laskukauden jälkeenkin pääoman tuotto riittää elättämään vapaaherran tai sitten pitää olla valmistautunut syömään pääomaa vähitellen. Tämäkin vaihtoehto on mahdollinen, varsinkin jos eläkeikä ei enää ole kohtuuttoman kaukana.
Itse laskin omalle salkulleni riittävyyden puhtaasti pääoman kautta. Vuosikuluni tiesin ennalta. Varmuuskertoimen voi silloin laskea jakamalla salkun suuruuden vuosikuluilla ja vuosilla ennen eläkeikää. Pidin ehdottomana alarajana kakkosta ja kerroin ehti nousta lähelle kolmea, kun lopetin palkkatyöt. Inflaatiosuojan ja lisävarmuutta saisin salkun tuotoista, jotka eivät olleet laskelmassa mukana.
Käytännössä tilanne on vain parantunut pörssinousun myötä. Runsaassa kolmessa vuodessa salkku on tuplaantunut ja osingot riittävät nyt täysin elämiseen. Samalla varmuuskerroin on noussut seitsemän tienoille ja elintason nostamiseenkin on varaa. Nyt jälkeenpäin on tietysti helppo todeta, että olisin voinut lopettaa pari vuotta aikaisemminkin, mutta mistäpä tuon tiesi.Pelkkien osinkojen syömiseen mitoitettu vapaaherran salkku onkin turvallinen, koska siitä ei myydä omistusta ja niiden mukana tulevia tuottoja väistämättä eteen tulevan romahduksen aikana. Kun vuotuisten osinkojen vaihteluun on varmuuskerrointa, ei arvon lasku syö tulevia tuottoja, kunhan arvo ei laske nollaan. tai 0.030303...
- lajfdlaskndadasd
"Aivan hullunrohkea neuvo. "
Eli, huono homma jos pistää nyt kaikki kerralla likoon ja kurssit tulee alas 50%. 10 vuotta myöhemmin oltaisiin todennäköisesti vahvasti taas plussalla.
Mutta, jos pistääkin euron kerrallaan 10 vuoden aikana pikkuhiljaa pihistellen ja sitten kurssit tulee alas 50%, se on parempi?
Pienellä excel pyörityksellä huomataan että tuo kerralla kaikki sisään on sittenkin 10 vuoden jälkeen tuottoisampi. Olettaen että laskun jälkeen ollaan 10% per vuosi nousussa (joka on ihan realistinen olettama).- E220_CDI
Ero onkin siinä, jos romahdus tuleekin jo ensimmäisen eikä kymmenennen vuoden jälkeen.
En itsekään jakaisi itselleni suurta summaa 10 vuodelle, vaan parille vuodelle. Heti alkuun "iso kasa" ja loput tasaerinä.
Tosin jos löytää omakkaan suositteleman hyvän omaisuusluokkien hajautuksen, niin mitäpä sitä odottelemaan. - kohtarommaa
"Eli, huono homma jos pistää nyt kaikki kerralla likoon ja kurssit tulee alas 50%. 10 vuotta myöhemmin oltaisiin todennäköisesti vahvasti taas plussalla."
Ja samalla ollaan menetetty kymmenien, jopa satojen prosenttien kurssinousu totaalisen väärän ajoituksen takia ja ollaan parhaassa tapauksessa jonkin verran plussalla. Vaihtoehtoiskustannus muodostuu hyvin suureksi.
Eikä se ole niin varmaa, että kymmenen vuoden päästäkään ollaan plussalla. Hieman ääriesimerkkinä, mutta esimerkkinä kuitenkin Nikkei-indeksi ei ole vielä lähelläkään 1980-luvun lopun lukemia. Toistaiseksi kauan jatkunut notkahteleva, mutta kuitenkin pitkällä tähtäimellä ylöspäin kipuava trendi on ollut mahdollista tuottavuuden kasvun takia, mutta ei tästäkään ole jatkossa varmuutta. - E220_CDI
kohtarommaa kirjoitti:
"Eli, huono homma jos pistää nyt kaikki kerralla likoon ja kurssit tulee alas 50%. 10 vuotta myöhemmin oltaisiin todennäköisesti vahvasti taas plussalla."
Ja samalla ollaan menetetty kymmenien, jopa satojen prosenttien kurssinousu totaalisen väärän ajoituksen takia ja ollaan parhaassa tapauksessa jonkin verran plussalla. Vaihtoehtoiskustannus muodostuu hyvin suureksi.
Eikä se ole niin varmaa, että kymmenen vuoden päästäkään ollaan plussalla. Hieman ääriesimerkkinä, mutta esimerkkinä kuitenkin Nikkei-indeksi ei ole vielä lähelläkään 1980-luvun lopun lukemia. Toistaiseksi kauan jatkunut notkahteleva, mutta kuitenkin pitkällä tähtäimellä ylöspäin kipuava trendi on ollut mahdollista tuottavuuden kasvun takia, mutta ei tästäkään ole jatkossa varmuutta.Kaikki kerralla Nikkei-indeksiin on kaukana eri omaisuusluokkiin hajautuksesta, eikä edes markkinahajautusta ole kovin paljoa, vaikka Japani vientitalous onkin.
Nikkei-indeksiin täysin väärällä hetkellä all-in sijoittaja tiesi mitä teki, tai ainakin olisi pitänyt tietää. Mittakaava oli selvästi rikki,kun puoli Tokiota maksoi koko Kalifornian, eli arvostuskertoimissa ei ollut järjen häivääkään. Mutta varoitus on aiheellinen. Mikä tulee alas, menee lopulta ylös, mutta elääkö itse riittävän vanhaksi nähdäkseen sen onkin toinen kysymys.
Siitä huolimatta kuplasta vuonna 1990 ostanut on osingot takaisin sijoittaen ollut voitolla jo aikoja sitten. Tätähän ei voinut tietenkään tietää ennalta, kuten ei sitäkään että 1993 lotossa voittanut ja käteiset tyynyn alla Nikkei-indeksin pohjaamista kuplan nousua edeltäneelle 1980-luvun alun tasolle odottanut on menettänyt sekä 19 vuoden osingot että arvon nousun, ja vielä 19 vuoden inflaationkin. - TaalaHai
kohtarommaa kirjoitti:
"Eli, huono homma jos pistää nyt kaikki kerralla likoon ja kurssit tulee alas 50%. 10 vuotta myöhemmin oltaisiin todennäköisesti vahvasti taas plussalla."
Ja samalla ollaan menetetty kymmenien, jopa satojen prosenttien kurssinousu totaalisen väärän ajoituksen takia ja ollaan parhaassa tapauksessa jonkin verran plussalla. Vaihtoehtoiskustannus muodostuu hyvin suureksi.
Eikä se ole niin varmaa, että kymmenen vuoden päästäkään ollaan plussalla. Hieman ääriesimerkkinä, mutta esimerkkinä kuitenkin Nikkei-indeksi ei ole vielä lähelläkään 1980-luvun lopun lukemia. Toistaiseksi kauan jatkunut notkahteleva, mutta kuitenkin pitkällä tähtäimellä ylöspäin kipuava trendi on ollut mahdollista tuottavuuden kasvun takia, mutta ei tästäkään ole jatkossa varmuutta."Ja samalla ollaan menetetty kymmenien, jopa satojen prosenttien kurssinousu totaalisen väärän ajoituksen takia ja ollaan parhaassa tapauksessa jonkin verran plussalla. Vaihtoehtoiskustannus muodostuu hyvin suureksi."
Et nyt oikein hahmota.
Koetan vääntää vielä rautalangasta.
Vaihtoehto 1: Laitat kaikki tänään pörssiin ja huomenna romahtaa
Okei, itku se on silmässä kun 50% pääomasta katosi päivässä, mutta voidaan aika varmasti ennustaa että laskun jälkeen alkaa nousu. Varovainen arvio on se 10% vuodessa. Tuota kun jauhetaan 10 vuotta niin ollaan tilanteessa 30%.
Vaihtoehto 2: Laitat rahoistasi 10% vuosittain pörssiin, joka tuntuu nousevan ikuisesti 10% vuodessa, kunnes se romahtaa 50% kymmenen vuoden kohdalla
Noniin, tässä on ajallista hajautusta ja oikein viisaan makuinen homma.Pääomaa hajautetaan ajallisesti ja varovaisesti. Olet jo 85% plussalla.... kunnes.... se 50% romahdus tulee joka aiheuttaa sen, että oletkin 10 vuoden kohdalla tilanteessa -8%.
Tiedän, esimerkit ovat karkeita, ja hyvin pelkistettyjä, oletuksiin perustuvia, mutta silti antaa käsityksen siitä, että se varovaisuus ei ole aina palkitseva asia.
Ajoituksen hallinnasta jos voit kertoa jotakin niin kuuntelen mielelläni. Minä en ainakaan pysty sanomaan että romahtaako pörssi joulukuussa 2017 tai ehkä vasta kesäkuussa 2023. - kohtarommaa
TaalaHai kirjoitti:
"Ja samalla ollaan menetetty kymmenien, jopa satojen prosenttien kurssinousu totaalisen väärän ajoituksen takia ja ollaan parhaassa tapauksessa jonkin verran plussalla. Vaihtoehtoiskustannus muodostuu hyvin suureksi."
Et nyt oikein hahmota.
Koetan vääntää vielä rautalangasta.
Vaihtoehto 1: Laitat kaikki tänään pörssiin ja huomenna romahtaa
Okei, itku se on silmässä kun 50% pääomasta katosi päivässä, mutta voidaan aika varmasti ennustaa että laskun jälkeen alkaa nousu. Varovainen arvio on se 10% vuodessa. Tuota kun jauhetaan 10 vuotta niin ollaan tilanteessa 30%.
Vaihtoehto 2: Laitat rahoistasi 10% vuosittain pörssiin, joka tuntuu nousevan ikuisesti 10% vuodessa, kunnes se romahtaa 50% kymmenen vuoden kohdalla
Noniin, tässä on ajallista hajautusta ja oikein viisaan makuinen homma.Pääomaa hajautetaan ajallisesti ja varovaisesti. Olet jo 85% plussalla.... kunnes.... se 50% romahdus tulee joka aiheuttaa sen, että oletkin 10 vuoden kohdalla tilanteessa -8%.
Tiedän, esimerkit ovat karkeita, ja hyvin pelkistettyjä, oletuksiin perustuvia, mutta silti antaa käsityksen siitä, että se varovaisuus ei ole aina palkitseva asia.
Ajoituksen hallinnasta jos voit kertoa jotakin niin kuuntelen mielelläni. Minä en ainakaan pysty sanomaan että romahtaako pörssi joulukuussa 2017 tai ehkä vasta kesäkuussa 2023.Vaihtoehtoiskustannus tarkoittaa sitä, että pääoma olisi voinut tuottaa paremmin jossain muualla ja siinä mielessä huono sijoitus tuottaa "kustannusta", vaikka nimellisesti pääsisi omilleen tai jopa hieman plussalle.
Jos vuodet olisivat samanlaisia eikä suhdanteita pörssissä olisi, silloin kaikki kannattaisi laittaa osakkeisiin kiinni heti, ellei korkosijoituksista saisi parempaa tuottoa kuin osingoista. Mutta se ei mene niin. Nyt on mielestäni erityisen huono aika sijoittaa osakkeisiin yleisesti, esimerkiksi indeksiin. Yksittäisiä firmoja voi vielä löytyä kohtuuhintaan, mutta vain sellaisia, joilta vasta odotetaan käännettä tai kasvua. Kaikki hyvää tulosta tekevät firmat on hinnoiteltu siten, että ne ovat varsin hintavia nykysiin erinomaisiin tuloksiinkin nähden, mikä tekee niistä suorastaan kalliita suhdanteiden yli tarkasteltuna, kun otetaan huomioon, etteivät tulokset väistämättä välillä myös heikkenevät.
Nousun ja laskun ajankohtaa ei kukaan voi tietää, mutta pörssin yleistä hintatasoa pystyy kyllä varsin luotettavasti arvioimaan ja keskimääräinen P/B on tähän eräs hyvä mittari. Nyt osakkeet ovat kalliita, siitä ei pääse mihinkään. Pörssi ei kuitenkaan välttämättä romahta heti, kun osakkeet ovat kalliita, eikä lähde nousuun heti, kun osakkeet ovat halpoja. Mieluummin otan sen riskin, että menetän tuottoa vielä jäljellä olevan nousun aikana kuin sen riskin, että olen osakkeissa täydellä painolla ja kurssit laskevat kymmeniä prosentteja, mutta jokainen tyylillään. - Kfkfkfkfgk
kohtarommaa kirjoitti:
Vaihtoehtoiskustannus tarkoittaa sitä, että pääoma olisi voinut tuottaa paremmin jossain muualla ja siinä mielessä huono sijoitus tuottaa "kustannusta", vaikka nimellisesti pääsisi omilleen tai jopa hieman plussalle.
Jos vuodet olisivat samanlaisia eikä suhdanteita pörssissä olisi, silloin kaikki kannattaisi laittaa osakkeisiin kiinni heti, ellei korkosijoituksista saisi parempaa tuottoa kuin osingoista. Mutta se ei mene niin. Nyt on mielestäni erityisen huono aika sijoittaa osakkeisiin yleisesti, esimerkiksi indeksiin. Yksittäisiä firmoja voi vielä löytyä kohtuuhintaan, mutta vain sellaisia, joilta vasta odotetaan käännettä tai kasvua. Kaikki hyvää tulosta tekevät firmat on hinnoiteltu siten, että ne ovat varsin hintavia nykysiin erinomaisiin tuloksiinkin nähden, mikä tekee niistä suorastaan kalliita suhdanteiden yli tarkasteltuna, kun otetaan huomioon, etteivät tulokset väistämättä välillä myös heikkenevät.
Nousun ja laskun ajankohtaa ei kukaan voi tietää, mutta pörssin yleistä hintatasoa pystyy kyllä varsin luotettavasti arvioimaan ja keskimääräinen P/B on tähän eräs hyvä mittari. Nyt osakkeet ovat kalliita, siitä ei pääse mihinkään. Pörssi ei kuitenkaan välttämättä romahta heti, kun osakkeet ovat kalliita, eikä lähde nousuun heti, kun osakkeet ovat halpoja. Mieluummin otan sen riskin, että menetän tuottoa vielä jäljellä olevan nousun aikana kuin sen riskin, että olen osakkeissa täydellä painolla ja kurssit laskevat kymmeniä prosentteja, mutta jokainen tyylillään.Historiallisesti CAPE ja P/B ovat toimineet melko hyvinä ennustajina.
Kuitenkaan korkeimpienkaan arvostuskertoimien jälkeisinä 15 vuonna sijoittaja ei ole jäänyt keskimäärin tappiolle, vaan lievästi voitolle. Näin ollen ei kannata liikaa pelätä. Vaihtoehtoiskustannuksella eli mahdollisuudella ostaa romahduksen pohjilta voi spekuloida, mutta kun tuo romahdus ei välttämättä tule, etkä välttämättä onnistu ostamaan sen pohjilta.
Arvostuskertoimet toimivat paremmin, jos niissä huomioidaan inflaatio. Esimerkiksi 70-luvun p/e:t olivat hyvin alhaisia lähinnä korkean inflaation vuoksi. Samoin viime vuosien p/e:t (ja muut vastaavat) ovat hyvin korkealla suurelta osin alhaisen inflaation vuoksi. Kun earnings %:sta vähentää inflaation, oltiin viime vuodenvaihteessa edellisvuosikymmenien keskimääräisellä arvostustasolla. Tämä ”inflaatiokorjattu p/e” on myös historiallisesti parempi ennustaja kuin tavallinen p/e, samoin kuin inflaatiokorjattu CAPE voittaa ennustajana normaalin CAPE:n.
Halpaa ei kuitenkaan ole nyt millään mittarilla, joten suosittelen olemaan varovainen, defensiiviset osakkeet, omaisuusluokat ja exit-strategiat kannattaa ottaa harkintaan.
SA:n jutussa CAPE:sta ja P/B:stä ennustajina.
https://seekingalpha.com/article/3987114-predicting-stock-market-returns-using-shiller-cape-pb
- 47845
Jotkut sitten sanovat, että rysähdyksessä pahin virhe mitä voit tehdä on myydä nopeasti kaikki omistuksesi ja rysähdyksen jälkeen ostaa uudelleen. Ensin maksat lunastuspalkkiot, sitten 30 tai 34% verot voitoistasi, jolloin kassasi on jo selvästi pienempi ja sitten vielä uudestaan merkintäpalkkiot, jotka olet jo kerran aiemmin maksanut. Ammattilaisella on tässä tilanteessa kassaa pahan päivän varalle ja sitten kun kurssit laskevat roimasti, hän lyö toisen satsin rahaa sisään entisten päälle. Sitten kun nousee, nouseekin taas ihan uudella tavalla...
- kohtarommaa
Ostaminen pohjilta tai edes muuten vaan hullun halvalla on helpommin sanottu kuin tehty. Paradoksaalista kyllä, sijoittajat mieluummin ostavat osakkeita silloin, kun ne ovat kalliita. Ja kun kurssit ovat alhaalla, myyjiä kyllä riittäisi, mutta ostajista on pula. Ihminen on laumaeläin, euforia ja paniikki tarttuvat ja leviävät helposti. Ammattilaiset voivat olla pörssin äkkiliikkeille vielä piensijoittajiakin herkempiä velkavipujen, johdannaisten ym. viritysten takia, mikä tuottaa korostetun sopulimaista käyttäytymistä.
- eläärahallaihminen
osta satkulla kaksi sijoitusyksiötä ja saat 400 euroa kuussa varmastikin tuloja kulujen jälkeen jos ostat oikenlaiset asunnot. mutta muista opiskella asuntosijoittamista riittävästi ennen ostamista. 400 on jo raha millä ihminen elää kun sa ajonkun satasen muualtakin tuloja.
- koko_kuva_
Vaikka saa 400 euroa kuussa tuloja niistä kahdesta asunnosta, niin suuri osa tästä tulosta on sijoitettava etukäteen varautuen asuntojen tuleviin kuluihin, eli kaikkiin asuntoyhtiöihin ajan myötä väistämättä eteen tuleviin kalliisiin remontteihin. Muutoin kaikki asunnoista saamasi tulot menevät pian remonttilainojen maksamiseen eikä riitäkään, vaan joudut maksamaan niitä muistakin tuloistasi, eli asuntosi tuottavat silloin sinulle jopa tappiota.
- toinenvaroittelija
koko_kuva_ kirjoitti:
Vaikka saa 400 euroa kuussa tuloja niistä kahdesta asunnosta, niin suuri osa tästä tulosta on sijoitettava etukäteen varautuen asuntojen tuleviin kuluihin, eli kaikkiin asuntoyhtiöihin ajan myötä väistämättä eteen tuleviin kalliisiin remontteihin. Muutoin kaikki asunnoista saamasi tulot menevät pian remonttilainojen maksamiseen eikä riitäkään, vaan joudut maksamaan niitä muistakin tuloistasi, eli asuntosi tuottavat silloin sinulle jopa tappiota.
Myös vuokralaisen valinta on riski, eikä maksukyvyttömyyttä/-haluttomuutta tai "pimeää puolta" kuten paikkojen hajottamista, narkkaamista ym. aina näe päällepäin. Sellainen kun kohdalle sattuu, kalliiksi tulee, ja vuokralaisen "oikeudet" ovat Suomessa vahvat. Asuntosijoittaminen on yksi vaihtoehto, joka voi olla hyväkin, mutta missään nimessä riskitöntä se ei ole.
- voi.kukka
Hirveä määrä tekstiä on taas tullut ketjuun joista suurin osa on kuitenkin valitettavasti palstan vakiohäiriköiden ja sijoituksissaan omaisuutensa hävinneiden epäselvää sönkötystä, joka ei aina edes liity aiheeseen. Kannattaa lukea viestejä vähän sillä silmällä.
- kohtarommaa
Onneksi sinä tulit nostamaan tasoa. Kiitos siitä.
- osakehirmu
Osakevoittoja olisi mukava kotiutella mutta ei huvita maksaa 34% pääomaveroa. Lisäksi korkoa korolle on ihan kiva asia. Ehkä kotiutuksen aika on eläkkeelle siirtyessä, toivottavasti silloin vielä kurssit ovat jatkaneet kaidalla tiellä.
- toteaja-
jos veroja pelkää liikaa, voi käydä niin, että sijoituksistasi on iloa vain perillisille.
- Voitto.Lopullinen
toteaja- kirjoitti:
jos veroja pelkää liikaa, voi käydä niin, että sijoituksistasi on iloa vain perillisille.
Verotuksen ei tosiaan pitäisi antaa liikaa ohjailla sijoituspäätöksien tekemisessä.
Valitettavasti kuitenkin verokarhu on sellainen peijooni, että sen kavahtamista ei moni pysty välttämään. Eikä ihme, kun verotus ei ole edes täysin ennustettavissa hallituspohjien vaihtuessa vaaleista toiseen.
Tarmoa täytyisi kuitenkin yrittää keskittää enemmän parhaiden mahdollisten sijoituskohteiden valintaan. Verosuunnittelu tulee sitten sen painin jälkeen. - ahneenloppu
Voitto.Lopullinen kirjoitti:
Verotuksen ei tosiaan pitäisi antaa liikaa ohjailla sijoituspäätöksien tekemisessä.
Valitettavasti kuitenkin verokarhu on sellainen peijooni, että sen kavahtamista ei moni pysty välttämään. Eikä ihme, kun verotus ei ole edes täysin ennustettavissa hallituspohjien vaihtuessa vaaleista toiseen.
Tarmoa täytyisi kuitenkin yrittää keskittää enemmän parhaiden mahdollisten sijoituskohteiden valintaan. Verosuunnittelu tulee sitten sen painin jälkeen.Suomalainen maksaa mitä vain siitä, että pääsee välttämään veroja.
- fghhg
Ajattele asiaa niin, että palkastasi väkisin kiskotuilla rahoilla maksatetaan matujen, juoppojen, narkkareiden ja rikollisen elämistä sekä toimintoja, vieläkö tekee mieli tehdä rehellistä työtä maksaen verot?
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 261445
Minun oma kaivattuni
Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka611281Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha91235Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?291184Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.291175Tervehdys!
Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot641077Pelastakaa Lapset: Netti ei ole turvallinen paikka lapsille - Erätauko-tilaisuus to 25.4.2024
Netti ei ole turvallinen paikka lapsille, mutta mitä asialle voi vanhempana tehdä? Torstaina 25.4.2024 keskustellaan ne131073Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan351064Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se71053Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61042