Meni miten meni

Entä, jos kumpikin odottaa? Kiva olis jo tässä elämässä,ku seuraavasta ei tietoa.

Ei. Minä odotan häntä. Hänellä ei ole odottelu käynnissä.

Niin totta.

ihan turhaa höpöttää tukemisista tuntemattomille, olisin ollut, no miksi et ole ollut. mitä merkitystä puhua vieraan kanssa kahestaan??

Tarkoitat hänen kohdallaan totta sanoillasi. Vertaa sanojasi omaan käytökseesi ja mieti miltä tuntui lukea. Kaikki meni päinvastoin. Sulta ei ois saanut tukea pahimmalla hädän hetkelläkään.
Et sinä mitään kaivannut, sinä ajoit pois rumilla sanoillasi .

Mikä estää puhumasta kahden? Minäkin toivoisin, että voisin kertoa ajatuksistani yhdelle naiselle. Molemmat varmasti tietää, ettei kaikki ole kunnossa, mutta kumpikaan ei uskalla ottaa asiaa puheeksi. Välillä hän vain katsoo minua niin kaihoisasti, että sattuu ihan sydämeen.
En ole aiemmin elämässäni tavannut hänen kaltaistaan ihmistä, josta vain tietää, että kuuluisimme yhteen. Valitettavasti niin ei tule koskaan tapahtumaan. Tiedän myös, ettei tämä tunne helpota ainakaan niin pitkään kuin näemme toisiamme.

Miksi et ollut tukena, miksi kirjoittaa korulauseita joilla ei ole merkitystä. Ei se merkkaa mitään että olisi, vain se merkkaa että OLI TUKENA. ja kaikkein tärkein, että kertoo ja puhuu oikealle henkilölle. Joillain täällä on merkillinen tarve korostaa omaa hyvyyttään ja sitten kuitenkin selviää että vain OLISI mutta ei muuta.

Sielunkumppaneitako kirjoitti:

Mikä estää puhumasta kahden? Minäkin toivoisin, että voisin kertoa ajatuksistani yhdelle naiselle. Molemmat varmasti tietää, ettei kaikki ole kunnossa, mutta kumpikaan ei uskalla ottaa asiaa puheeksi. Välillä hän vain katsoo minua niin kaihoisasti, että sattuu ihan sydämeen.
En ole aiemmin elämässäni tavannut hänen kaltaistaan ihmistä, josta vain tietää, että kuuluisimme yhteen. Valitettavasti niin ei tule koskaan tapahtumaan. Tiedän myös, ettei tämä tunne helpota ainakaan niin pitkään kuin näemme toisiamme.

Näettekö usein? Mistä tiedät, että ette koskaan päädy yhteen?

Toivottavasti_ kirjoitti:

Tarkoitat hänen kohdallaan totta sanoillasi. Vertaa sanojasi omaan käytökseesi ja mieti miltä tuntui lukea. Kaikki meni päinvastoin. Sulta ei ois saanut tukea pahimmalla hädän hetkelläkään.
Et sinä mitään kaivannut, sinä ajoit pois rumilla sanoillasi .

Vastaan jonkun ajan päästä paremmin. En ole pystynyt tuon kommenttini jälkeen koko päivänä kirjoittamaan, mutta vastaan, kun pääsen kirjoittamaan kunnolla.

Sen sanon kuitenkin jo nyt nopeasti, että en ole rumaa hänestä kirjoittanut koskaan. Jos on täältä luettu, niin sitten ei ole ollut minun kirjoittamaani.

Toivottavasti_ kirjoitti:

Tarkoitat hänen kohdallaan totta sanoillasi. Vertaa sanojasi omaan käytökseesi ja mieti miltä tuntui lukea. Kaikki meni päinvastoin. Sulta ei ois saanut tukea pahimmalla hädän hetkelläkään.
Et sinä mitään kaivannut, sinä ajoit pois rumilla sanoillasi .

No nyt.

Tarkoitan todella, mitä kirjoitin. Haluaisin olla hänen tukenaan aina. Kuten kirjoitin, hän saa soittaa vaikka keskellä yötä. Olen myös ottanut häneen yhteyttä ja yrittänyt muutenkin selvittää asioita ja mahdollisia väärinkäsityksiä. Mutta siihen tarvitaan myös se toinen. Se ei auta, että yksin teen asioita, siihen tarvitaan myös se toinen. En voi hänen puolestaan tehdä tiettyjä asioita.

En tosiaan ole hänestä rumia asioita koskaan kirjoittanut. En ajattele hänestä niin, enkä toivo hänelle mitään ikävää ikinä. En ikinä. Haluaisin häntä ilahduttaa jotenkin joka ikinen päivä, mutta koen, etten voi ihan puskista niin tehdä, koska hän voi kokea sen ahdistavaksi. Siksikin olen yrittänyt peitellä niitä tunteita, joita häntä kohtaan tunnen.

Ainoa asia mikä on, on se, että pelkään niin hirveästi. Eikä epätietoisuus kaikesta auta asiaa yhtään. Ajan itseni joskus huonolla hetkellä yksin ollessani siihen, että pelkään, että kaikki menee pilalle.

Siksi viime aikoina, kun olemme törmänneet, olen jo etukäteen valmistautunut torjuntaan ja pettymykseen, joten yritän suojella itseäni siltä (kaikkien muiden siinä paikassa yleensäkin olevien suojien lisäksi), vaikka toisaalta samalla en muuta haluaisikaan, kuin mennä hänen luokseen, painautua hänen viereensä ja olla siinä ikuisesti.

Hän merkitsee minulle niin hirveästi, että tunnemyrsky on siksi ajoittain niin suuri. En silti silloinkaan koskaan ajattele tai kirjoita hänestä pahaa, vaan se on lähinnä minun itseni piinaamista mahdollisilla skenaarioilla.

NäinAjattelen kirjoitti:

No nyt.

Tarkoitan todella, mitä kirjoitin. Haluaisin olla hänen tukenaan aina. Kuten kirjoitin, hän saa soittaa vaikka keskellä yötä. Olen myös ottanut häneen yhteyttä ja yrittänyt muutenkin selvittää asioita ja mahdollisia väärinkäsityksiä. Mutta siihen tarvitaan myös se toinen. Se ei auta, että yksin teen asioita, siihen tarvitaan myös se toinen. En voi hänen puolestaan tehdä tiettyjä asioita.

En tosiaan ole hänestä rumia asioita koskaan kirjoittanut. En ajattele hänestä niin, enkä toivo hänelle mitään ikävää ikinä. En ikinä. Haluaisin häntä ilahduttaa jotenkin joka ikinen päivä, mutta koen, etten voi ihan puskista niin tehdä, koska hän voi kokea sen ahdistavaksi. Siksikin olen yrittänyt peitellä niitä tunteita, joita häntä kohtaan tunnen.

Ainoa asia mikä on, on se, että pelkään niin hirveästi. Eikä epätietoisuus kaikesta auta asiaa yhtään. Ajan itseni joskus huonolla hetkellä yksin ollessani siihen, että pelkään, että kaikki menee pilalle.

Siksi viime aikoina, kun olemme törmänneet, olen jo etukäteen valmistautunut torjuntaan ja pettymykseen, joten yritän suojella itseäni siltä (kaikkien muiden siinä paikassa yleensäkin olevien suojien lisäksi), vaikka toisaalta samalla en muuta haluaisikaan, kuin mennä hänen luokseen, painautua hänen viereensä ja olla siinä ikuisesti.

Hän merkitsee minulle niin hirveästi, että tunnemyrsky on siksi ajoittain niin suuri. En silti silloinkaan koskaan ajattele tai kirjoita hänestä pahaa, vaan se on lähinnä minun itseni piinaamista mahdollisilla skenaarioilla.

Mietin ehkä liikaa kaikkea koko ajan.