Termostaateista? Voinko vaihtaa mieluisaan?

Kysyjällä on pahoin puurot ja vellit sekaisin. Siellä on sähköiset huonetermostaatit/säätimet jakotukissa näiden ohjaamat toimilaitteet ... ja viimeksi mainitut revittynä irti.

Jos säätö ei ole koskaan toiminut kunnolla, niin vika voi olla
- odotuksissa - siis kuvitellaan, että säätyminen tapahtuisi nopeasti (ei onnistu lattialämmityksen kanssa)
- toimilaitteissa (rikki, vääräntyyppinen, asennusvirhe eli ei painettuna kunnolla paikoilleen)
- peilissä = verkoston perussäätö tekemättä

Huonesäätimiä siis en ensimmäisenä olisi syyttämässä. Vaan ennemminkin toimilaitteita - näiden vikaantumisia on tullut vastaan, myös ns. paketista vedettynä. Plus yhteensopimattomuudet joko säätimen tai venttiilin kanssa.

Toimilaitteessa pitää olla venttiiliin sopiva kiinnitys. Lisäksi karassa pitää olla liikesuunta/iskunpituus oikein päin (NO tai NC) ja oikean pituinen, muutoin se ei kykene painamaan venttiiliä kiinni, kun huonesäädin käskee. Joskus tarvitaan sovitinkappale toimilaitteen ja venttiilin väliin.

Toimilaitteita on eri käyttöjännitteille (24 V tai 230 V) ja teknisestikin montaa tyyppiä (moottoritoimilaitteet ja termomoottorit). Loppuviimeeksi pitäisi selvittää koko säätöjärjestelmän rakenne. Tuleeko huonetermostaatilta/säätimeltä suora jänniteohjaus ao. huoneen toimilaitteelle vai onko kyseessä jokin väyläpohjainen tai peräti langaton ratkaisu.

Eikä unohtaa pidä verkoston perussäätöäkään. Kysymyksen asettelun perusteella vaikuttaa, että virtaamat on säädetty vasta sen jälkeen, kun huonesäätimien toimintaan on oltu tyytymättömiä ja toimilaitteet on revitty irti. Eli täysin normi suoritus = perse edellä puuhun.

Jengi kuvittelee, ettei verkostoa tarvitse perussäätää, koska termostaatit. Juuei. Etenkin lattialämmityksen kanssa menee pävi, johtuen sen hitaudesta. Ensin lämmitys paahtaa tunnin tai pari täysillä, kunnes vaikutus alkaa näkyä lattian pintalämpötilassa ja termostaatti pistää kierron kiinni. Mutta kuumaksi ajettu lattiapa ei hetkessä jäähdy -> huonelämpötila ampuu yli. Toisaalta lattian lopulta jäähdyttyä menee aikansa ennen kuin termostaatti/huonesääfin havahtuu avaamaan kierron ja senkin jälkeen odotellaan pitkään ennen kuin vaikutus alkaa tuntua lattian pintalämpötilassa -> huone kerkiää jäähtymään liikaa.

Oikeasti virtaamat pitää säätää lämmöntarvetta vastaaviksi, jolloin normaalitilanteessa venttiilit pidetään koko ajan auki. Kierto suljetaan vain silloin, kun huone alkaa muusta syystä (auringon paahde tms.) lämmetä liikaa.

Säädön hitaudesta johtuen osa suunnittelijoista pitää näitä termostaattiohjauksia ihan turhina.

Totta puhuen kiertoa ei suljeta koskaan säätimiä ei tarvitse! Ulkolämpötilaa mitataan kiertovesi lämpeää sen mukaan.

peffa_edellä kirjoitti:

Kysyjällä on pahoin puurot ja vellit sekaisin. Siellä on sähköiset huonetermostaatit/säätimet jakotukissa näiden ohjaamat toimilaitteet ... ja viimeksi mainitut revittynä irti.

Jos säätö ei ole koskaan toiminut kunnolla, niin vika voi olla
- odotuksissa - siis kuvitellaan, että säätyminen tapahtuisi nopeasti (ei onnistu lattialämmityksen kanssa)
- toimilaitteissa (rikki, vääräntyyppinen, asennusvirhe eli ei painettuna kunnolla paikoilleen)
- peilissä = verkoston perussäätö tekemättä

Huonesäätimiä siis en ensimmäisenä olisi syyttämässä. Vaan ennemminkin toimilaitteita - näiden vikaantumisia on tullut vastaan, myös ns. paketista vedettynä. Plus yhteensopimattomuudet joko säätimen tai venttiilin kanssa.

Toimilaitteessa pitää olla venttiiliin sopiva kiinnitys. Lisäksi karassa pitää olla liikesuunta/iskunpituus oikein päin (NO tai NC) ja oikean pituinen, muutoin se ei kykene painamaan venttiiliä kiinni, kun huonesäädin käskee. Joskus tarvitaan sovitinkappale toimilaitteen ja venttiilin väliin.

Toimilaitteita on eri käyttöjännitteille (24 V tai 230 V) ja teknisestikin montaa tyyppiä (moottoritoimilaitteet ja termomoottorit). Loppuviimeeksi pitäisi selvittää koko säätöjärjestelmän rakenne. Tuleeko huonetermostaatilta/säätimeltä suora jänniteohjaus ao. huoneen toimilaitteelle vai onko kyseessä jokin väyläpohjainen tai peräti langaton ratkaisu.

Eikä unohtaa pidä verkoston perussäätöäkään. Kysymyksen asettelun perusteella vaikuttaa, että virtaamat on säädetty vasta sen jälkeen, kun huonesäätimien toimintaan on oltu tyytymättömiä ja toimilaitteet on revitty irti. Eli täysin normi suoritus = perse edellä puuhun.

Jengi kuvittelee, ettei verkostoa tarvitse perussäätää, koska termostaatit. Juuei. Etenkin lattialämmityksen kanssa menee pävi, johtuen sen hitaudesta. Ensin lämmitys paahtaa tunnin tai pari täysillä, kunnes vaikutus alkaa näkyä lattian pintalämpötilassa ja termostaatti pistää kierron kiinni. Mutta kuumaksi ajettu lattiapa ei hetkessä jäähdy -> huonelämpötila ampuu yli. Toisaalta lattian lopulta jäähdyttyä menee aikansa ennen kuin termostaatti/huonesääfin havahtuu avaamaan kierron ja senkin jälkeen odotellaan pitkään ennen kuin vaikutus alkaa tuntua lattian pintalämpötilassa -> huone kerkiää jäähtymään liikaa.

Oikeasti virtaamat pitää säätää lämmöntarvetta vastaaviksi, jolloin normaalitilanteessa venttiilit pidetään koko ajan auki. Kierto suljetaan vain silloin, kun huone alkaa muusta syystä (auringon paahde tms.) lämmetä liikaa.

Säädön hitaudesta johtuen osa suunnittelijoista pitää näitä termostaattiohjauksia ihan turhina.

Lue lisää

Asiaa.

Turhia kirjoitti:

Totta puhuen kiertoa ei suljeta koskaan säätimiä ei tarvitse! Ulkolämpötilaa mitataan kiertovesi lämpeää sen mukaan.

Tähän kyllä täytyy kommentoida, että jos kesällä ei halua talon olevan sairaanloisen kuuma niin kyllä piirit täytyy sulkea. Kylpyhuoneen piiri jää aina auki ja lämpötila vaihtelee, monesti n. 26-29C on menoveden lämpötilana. Tällöinhän ei muita piirejä käytännössä voi pitä auki.

Tämä siis kesäaikaan. Elikkä kyllä kiertoja vain suljetaan ja paljon.

On myös sankareita, joilla menoveden minimi on vallitseva tai muu lattian kuivumisen kannalta merkityksettömän alhainen. Tällöin vesi voi kiertää rauhassa ympäri vuoden, mutta märkätilat hapantuvat ennen aikojaan jos kylpyhuoneessa ei ole käytännössä lattialämmitystä.

Asiaa-EiFaktaa kirjoitti:

Tähän kyllä täytyy kommentoida, että jos kesällä ei halua talon olevan sairaanloisen kuuma niin kyllä piirit täytyy sulkea. Kylpyhuoneen piiri jää aina auki ja lämpötila vaihtelee, monesti n. 26-29C on menoveden lämpötilana. Tällöinhän ei muita piirejä käytännössä voi pitä auki.

Tämä siis kesäaikaan. Elikkä kyllä kiertoja vain suljetaan ja paljon.

On myös sankareita, joilla menoveden minimi on vallitseva tai muu lattian kuivumisen kannalta merkityksettömän alhainen. Tällöin vesi voi kiertää rauhassa ympäri vuoden, mutta märkätilat hapantuvat ennen aikojaan jos kylpyhuoneessa ei ole käytännössä lattialämmitystä.

Lue lisää

Ei kai kellään ole kosteat tilat ja muu asunto saman säätimen perässä ja samassa piirissä???

Asiaa-EiFaktaa kirjoitti:

Tähän kyllä täytyy kommentoida, että jos kesällä ei halua talon olevan sairaanloisen kuuma niin kyllä piirit täytyy sulkea. Kylpyhuoneen piiri jää aina auki ja lämpötila vaihtelee, monesti n. 26-29C on menoveden lämpötilana. Tällöinhän ei muita piirejä käytännössä voi pitä auki.

Tämä siis kesäaikaan. Elikkä kyllä kiertoja vain suljetaan ja paljon.

On myös sankareita, joilla menoveden minimi on vallitseva tai muu lattian kuivumisen kannalta merkityksettömän alhainen. Tällöin vesi voi kiertää rauhassa ympäri vuoden, mutta märkätilat hapantuvat ennen aikojaan jos kylpyhuoneessa ei ole käytännössä lattialämmitystä.

Lue lisää

> Tähän kyllä täytyy kommentoida, että jos kesällä ei halua talon olevan sairaanloisen kuuma niin kyllä piirit täytyy sulkea. Kylpyhuoneen piiri jää aina auki ja lämpötila vaihtelee, monesti n. 26-29C on menoveden lämpötilana. Tällöinhän ei muita piirejä käytännössä voi pitä auki.

Perselleen suunniteltua toteutusta tuossa yritetään paikata. Kylpyhuoneella pitäisi olla kokonaan erillinen kiertopiiri, jossa veden lämpötila pidetään likimain vakiona.

Jos KPH:lla ei ole erillistä piiriä, täytyy tosiaa pitää menoveden lämmöt lauhallakin säällä ylhäällä, mikä on käytännössä sama kuin vakio menoveden lämpötila. Tällöin säätö jää pelkästään huonetermostaattien varaan. Mistä ei tule hevon vittua, kun systeemissä on hitautta ja termomoottoritkin varsin epämääräisiä otuksia. Ei toimi virtaaman säätö niillä portaattomasti, vaan tuppaa olemaan on/off jumppaamista. Lattialämmityksen hitaudesta johtuen pitkällä syklillä.

peffa_edellä kirjoitti:

Kysyjällä on pahoin puurot ja vellit sekaisin. Siellä on sähköiset huonetermostaatit/säätimet jakotukissa näiden ohjaamat toimilaitteet ... ja viimeksi mainitut revittynä irti.

Jos säätö ei ole koskaan toiminut kunnolla, niin vika voi olla
- odotuksissa - siis kuvitellaan, että säätyminen tapahtuisi nopeasti (ei onnistu lattialämmityksen kanssa)
- toimilaitteissa (rikki, vääräntyyppinen, asennusvirhe eli ei painettuna kunnolla paikoilleen)
- peilissä = verkoston perussäätö tekemättä

Huonesäätimiä siis en ensimmäisenä olisi syyttämässä. Vaan ennemminkin toimilaitteita - näiden vikaantumisia on tullut vastaan, myös ns. paketista vedettynä. Plus yhteensopimattomuudet joko säätimen tai venttiilin kanssa.

Toimilaitteessa pitää olla venttiiliin sopiva kiinnitys. Lisäksi karassa pitää olla liikesuunta/iskunpituus oikein päin (NO tai NC) ja oikean pituinen, muutoin se ei kykene painamaan venttiiliä kiinni, kun huonesäädin käskee. Joskus tarvitaan sovitinkappale toimilaitteen ja venttiilin väliin.

Toimilaitteita on eri käyttöjännitteille (24 V tai 230 V) ja teknisestikin montaa tyyppiä (moottoritoimilaitteet ja termomoottorit). Loppuviimeeksi pitäisi selvittää koko säätöjärjestelmän rakenne. Tuleeko huonetermostaatilta/säätimeltä suora jänniteohjaus ao. huoneen toimilaitteelle vai onko kyseessä jokin väyläpohjainen tai peräti langaton ratkaisu.

Eikä unohtaa pidä verkoston perussäätöäkään. Kysymyksen asettelun perusteella vaikuttaa, että virtaamat on säädetty vasta sen jälkeen, kun huonesäätimien toimintaan on oltu tyytymättömiä ja toimilaitteet on revitty irti. Eli täysin normi suoritus = perse edellä puuhun.

Jengi kuvittelee, ettei verkostoa tarvitse perussäätää, koska termostaatit. Juuei. Etenkin lattialämmityksen kanssa menee pävi, johtuen sen hitaudesta. Ensin lämmitys paahtaa tunnin tai pari täysillä, kunnes vaikutus alkaa näkyä lattian pintalämpötilassa ja termostaatti pistää kierron kiinni. Mutta kuumaksi ajettu lattiapa ei hetkessä jäähdy -> huonelämpötila ampuu yli. Toisaalta lattian lopulta jäähdyttyä menee aikansa ennen kuin termostaatti/huonesääfin havahtuu avaamaan kierron ja senkin jälkeen odotellaan pitkään ennen kuin vaikutus alkaa tuntua lattian pintalämpötilassa -> huone kerkiää jäähtymään liikaa.

Oikeasti virtaamat pitää säätää lämmöntarvetta vastaaviksi, jolloin normaalitilanteessa venttiilit pidetään koko ajan auki. Kierto suljetaan vain silloin, kun huone alkaa muusta syystä (auringon paahde tms.) lämmetä liikaa.

Säädön hitaudesta johtuen osa suunnittelijoista pitää näitä termostaattiohjauksia ihan turhina.

Lue lisää

Mikä siinä on, että aikuisella ihmisellä, joka on olevinaan ammattilainen, on tarve rehvastella ja kettuilla toisille ihmisille. Saako sillä tyydytyksen? Seksuaalisen vai ei?

Muistan vuosia sitten jouluaattona kuinka marketin kassalla ihminen alkoi kettuilemaan kuinka juuri aattona on tultava ostamaan imureita. Joulun jälkeen sama kaveri tuli esittelemään lerssiään josta ei kusi tullut. Olisiko hänelle saanut antaa samaa keittoa vai ei?

Lisäyksenä vielä, että käsittääkseni lattia-antureita ei järjestelmässä ole.

Jos termari ja toimilaite ovat 230 V, mikään ei estä kytkemästä niitä toimivaksi pariksi. Ei ternostaatin tarvitse olla joku erikoismalli.
Tosin Airam sen ei pidä olla, joku laadukkaampi merkkituote syytä valita.

Jotenkin tämän suuntaista aavistelen myös, koska eilen kun purin kytkentöjä ja yritin päästä selville sähkömiehen työstä, niin ei sieltä tosiaan paljoa ”laiteälyä” löytynyt. Termostaatti taittaa pyrkiä kyseisessä järjestelmässä olemaan se fiksuin palikka. Ikäväkseni huomasin, että vikoja on sekä toimilaitteissa sekä termostaateissa.

Alkaa palata mieleen, miksi tuolloin talon käyttöönoton yhteydessä olen ottanut jotkin toimilaitteet kokonaan pois ja käsisäätöhattu päälle.. Harmi kun en tuolloin ottanut asiaa esille.

Nyt joutuu maksamaan ja asentamaan. Ainakin kaksi toimilaitetta ja yksi termostaati. Jos nyt toimilaitteet hankin Wehoflooria ja termari on jokin muu, niin käsittääkseni pitäisi pelata. Tai ainakaan ei tule mitään karan mittaongelmia tms. jos toimilaitteet ovat samoja.

Tuo johtaa pahasti harhaan, tuo nimimerkin Airam. Muistelin niitä huippuhyviä Airamin termospulloja, termareita.. :-) Ei tekemistä Airamin sähkökojeiden kanssa..

> https://media.taloon.com/image/upload/q_70,f_auto,w_1200,h_1200,c_limit/cloud/k/uponor/lattialammitysjarjestelma_wehofloor.jpg

Hmm. Onko sinun systeemissäsi tuon kuvan "kytkentärima". Kas kun termostaatit saa olla joko 24/230 V käyttöjännitteellä tai peräti langattomia ja tämä "kytkentärima" tarvitsee verkkoliitännän.

Kuvan perusteella näyttää, että termostaateilta tulee pelkkä ohjausviesti (sulkeutuva kosketintieto?), mutta venttiilin toimilaitteelle syötetään teho tästä "kytkentärimasta". Eihän se muutoin verkkoliitäntää tarvitsisi.

Että jotta veikkaan toimilaitteiden olevan kaikesta huolimatta 24 V malleja ja tosiaan NO -mallin termomoottoreita, mikä lie yleisin tyyppi. Toimintaperiaate on ihan sama kuin patteritermostaateissa - vekottimen lämmetessä vahapatruuna laajenee ja painaa venttiilin kiinni. Näissä vaan on vahapatruunan kyljessä 3 W tehoinen sähkövastus, johon säädin (se kytkentärima) syöttää virtaa halutessaan venttiilin kiinni. NO tarkoittaa Normally Open eli sähköjen (ohjaus) ollessa poikki venttiili avautuu. Lämmitykset mieluummin näin päin, niin ei talo kylmene säätöjärjestelmän vikaantuessa.

Pitäisi kaivella tarkemmin systeemin speksejä tai googletella toimilaitteiden kyljessä mahd. olevia koodeja. Toki aika helppo tapa olisi tökätä yleismittari kiinni "kytkentärimaan".

Yleismittarilla saisi selville senkin, toimiiko oikuttelevien piiirien ohjauspuoli. Siis onko vikaa huonetermostaatissa tai tässä "kytkentärimassa". Kun huonelämpötila on yli asetusarvon, pitäisi toimilaitteen sähkönsyötön kytkeytyä päälle. Siis olettaen, että tyyppi on tosiaan NO.

Itse toimilaitteet taasen... vekotin irti ja ihmettelemään, lämpeneekö se, kun ohjaus on päällä (eli huonetermostaatti pyytää kiertoa kiinni). Jos vekotin ei lämpene havaittavasti varttitunnissa, vaikka ohjaus on päällä (ja yleismittarilla varmistettu, että sähköä tosiaan tulee), niin rikkihän se on. Vaikeampi vaihtoehto on, että vekotin lämpenee, mutta sen kara ei silti liiku. Voi olla melko lailla vaikeaa erottaa karan liikettä, joten helpointa lie vaihtaa vekotin ristiin jokin toimivaksi todetun yksilön kanssa.

Vitsitko lukea kirjoittamani ennen kuin taas esittelet jo kysymyksiä tai muuta itsestään selvää, jota olen tuossa aikaisemmin kirjoittanu?

Noh, jos pitää vielä vääntää kerteelleen ihan varmuuden vuoksi, niin kyseessä on kuvan vasemman puoleinen konfiguraatio, ILMAN KYTKENTÄRIMAA TAI LANGATTOMUUTTA.

Kiitos, että otat kantaa asiaani, mutta lue ole hyvä, enisin vietini ennen kuin kirjoitat tuota samaa sanahelinää, joihin olen jo kirjoittanut vastauksen.

Termari_saisi_olla_Airam kirjoitti:

Vitsitko lukea kirjoittamani ennen kuin taas esittelet jo kysymyksiä tai muuta itsestään selvää, jota olen tuossa aikaisemmin kirjoittanu?

Noh, jos pitää vielä vääntää kerteelleen ihan varmuuden vuoksi, niin kyseessä on kuvan vasemman puoleinen konfiguraatio, ILMAN KYTKENTÄRIMAA TAI LANGATTOMUUTTA.

Kiitos, että otat kantaa asiaani, mutta lue ole hyvä, enisin vietini ennen kuin kirjoitat tuota samaa sanahelinää, joihin olen jo kirjoittanut vastauksen.

Lue lisää

> Vitsitko lukea kirjoittamani ennen kuin taas esittelet jo kysymyksiä tai muuta itsestään selvää, jota olen tuossa aikaisemmin kirjoittanu?

Jeh, alkuperäisen kysymyksen selkeyshän oli vailla vertaa ja asioita edisti kovasti, että linkitit kuvan yhdestä ainoasta jakotukista, jossa toimilaitteet on todellakin liitetty sen "kytkentäriman" perään, mutta höpötit silti koko ajan "vasemmanpuoleisesta konfiguraatiosta".

Noista saattoi päätellä, että tarvitaan melko paksua rautalankaa...

Ja tässä kiitos. Eipä tarvi jatkossa vässyköihin aikaa tuhlata.

Niin-no! Alkuperäisen kyselyn jälkeen kyllä laitoin siitä aika tuhdista rautalangasta, ettei järjestelmässä ole DIN-kiskoa tai vastaavaa. Kuvassa viittasin vasempaan, koska kyselit langattomista ja ainahan kuvalla voi havainnollistaa ihan vaikka yleistilannetta, kuten tässä tapauksessa.

Vastaukseni näkyy kyllä tuossa ja ihan sinulle osoitettuna: ”Eikä ole kytkentärimaa tai muuta ylimääräistä.”

En sitten tiedä, ehkä tuo rautalanka ei vain oikeasti ole sinulle tarpeeksi paksua. Toiset puolestaan eivät vain viitsi lukea ja sitten syytellään muita, mutta jos tuo ei ollut sinulle tarpeeksi ”paksua rautalankaa” (kuten asiaa ilmaisit), niin pahoittelen tilannettasi ja toivotan kaikkea hyvää sekä mukavaa alkavaa talvea!

Itse järjestelmä on 230V ja termostaatista voi valita käytetäänkö NO vai NC -tyyppistä toimilaitetta.

Harmittaa kun sivustolla on joku, joka kertoo vahvoja mielipiteitään sähköasennuksista Wikipedia-opinnoilla tai muuten vain ”päälle päsmäri”, jonka täytyy kertoa asiansa, huomioimatta kuitenkaan muiden kirjoittamaa.

Kirjoittamasi on valtaosin tätä yleismaallista selittelyä ja ne ainoat asiat, joista kirjoitettiin, olivat vielpä väärin arvailtuja. Harmi sinänsä, koska moni ei jaksa tänne kirjoitella, mutta ko. tapauksessa ehkä parempi onkin olla kirjoittamatta, mikäli vain ns. omat tarinat ovat pääasia, eikä ole vaivannäköä lukea muiden keskustelua.

Lattia-anturilla varustetussa termarissa on vähän älyäkin mukana. Siinä on mukana myös huoneanturi, ja lattia-anturi on mukana vain rajoittavana. Sen rajoituksen voi asettaa toimimaan erikseen joko min. tai max. rajoituksena.

Oikolukutaito tai mielestäni tässä tapauksessa ihan Suomen lukutaito olisi hyvä ymmärtää. Mikäli osaat lukea, niin huomaat pian, etten kysy lupaa. Eikä täältä kukaan ole pätevä tämmöistä lupaa myöntämäänkään, koska kysymäni ei tarvitse lupaa. Kysyn neuvoa niiltä, jotka voivat tietää asiasta jotakin.

En kirjoita uudelleen samaa, vaan pyydän lukemaan ne oikeat kysymykseni ja jos sinulla on tietoa asiasta niin ilomielin kuuntelen. On tämä kyllä ihme palsta, siis täysin maineensa veroinen. Tosin on siinä muutama asiallinen kirjoituskin, kiitokseni teille.

Edelleen kuuntelen mielelläni vastauksia kysymyksiini. Kuten jo todettu, kyseinen merkki ei nyt oikein vakuuta.

Toimilaitteet aion ostaa samaa Wehofloor-surkua lattialämmityspaketin kanssa. Ihan vain jo sen takia, ettei myyjä pese käsiään ”kun on laitettu eriävää komponenttia”. Takuuhan on ainakin viisi vuotta jos lattialämmitys leviää, jonka vuoksi toimilaite saa olla samaa Wehoflooria.

Ainakin yksi termostaatti täytyy vaihtaa, jossa on lattia-anturi myös. Ovatko muiden valmistajien tuotteet yhteensopivia?

Wehofloorin termostaatti on kalliimpi kuin esim. jokin Raychem digitaalinäytöllä varustettu termostaati.

Raychem:
https://www.taloon.com/lattialammitystermostaatti-raychem-nrg-dm-digitaalinen/S-2615423/dp?nosto=nosto_0000_ostivatmyos

WehoFloor:
https://www.taloon.com/wehofloor-huonetermostaatti-lattia-anturilla-230v/LVI-2032530/dp?openGroup=267