Aikoinani, istuessani ruotsinkielisessä koululautakunnassa esitin että koulumme tulisi olla kaksikelisiä. Tätä ajatustani perustelin ja edelleenkin perustelen sillä, että itse olen kaksikielisen kodin kasvatti ja kouluni kävin ruotsiksi. Mitään vaikeuksia en koskaan ole kokenut vaikken ole yhtään suomenkielen tuntia kokenut! Kielellisesti olen kuitenkin yhtä vahva molemmissa kotimaisissa, kuten myös jälkikasvuni, jotka myös kävivät koulunsa ruotsiksi.
Tähänkin minulla on selkeä selitys. Suomen kieltä opimme automaattisesti ympäristön vaikutuksen ansiosta. Ruotsin kielen asema on heikompi, joten katsoin että lapsemme hyötyy siitä että opiskelu tapahtuu toisella kotimaisella. He ovat nyt aikuisia ja oman perheensä perustaneet. Ja yllätys, yllätys !
Heidänkin lapsensa käyvät kouluaan ruotsiksi. Kielten sekoittamista ei ole tapahtunut, vaan ero on noteerattu hyvin varhain ja täten "sekametelisoppaa" ei meillä puhuta.
Kaiken muun hyvän lisäksi olemme saaneet oppia molempien kieliryhmien kulttuurillisia eroja ja yhtäläisyyksiä ja jotka ovat rikastuttaneet elämäämme !
Tähänkin minulla on selkeä selitys. Suomen kieltä opimme automaattisesti ympäristön vaikutuksen ansiosta. Ruotsin kielen asema on heikompi, joten katsoin että lapsemme hyötyy siitä että opiskelu tapahtuu toisella kotimaisella. He ovat nyt aikuisia ja oman perheensä perustaneet. Ja yllätys, yllätys !
Heidänkin lapsensa käyvät kouluaan ruotsiksi. Kielten sekoittamista ei ole tapahtunut, vaan ero on noteerattu hyvin varhain ja täten "sekametelisoppaa" ei meillä puhuta.
Kaiken muun hyvän lisäksi olemme saaneet oppia molempien kieliryhmien kulttuurillisia eroja ja yhtäläisyyksiä ja jotka ovat rikastuttaneet elämäämme !
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kieli on ajattelun väline ja ja jos sen hallitsee huonosti, on oletettavaa, että sen ymmärtäminenkin on vaikiaa.Ruotsin kielen yksi ongelma kouluopetuksessa suomenkielisillä on se, ettei sitä tarvita ja kohtaamisia on hyvin harvoin. Tämä tuo eriarvoisuutta kun julkista virkaa haetaan, koska oppimista ei arjessa tapahdu.Kun ei ole käyttöä, niin ei ole. Ruotsinkielisellä taas on päivittäin, joten oppiminen on luonnollista.
Englantia kohtaa taas päivittäin televisiossa, tietokoneella ja englannilla pärjää useimmissa maissa. Se on surullista, koska kaikki tietävät, että lähes neljä miljoonaa ihmistä pakotetaan opettelemaan kieltä, jota he eivät juuri koskaan elämässään tarvitse.Ei auta vaikka kuinka koulussa olisi riemuruotsia. Kun ei ole käyttöä, niin ei ole. Ruotsinkielisellä taas on päivittäin, joten oppiminen on luonnollista. Monesti kansainvälisissä organisaatioissa päädytään suosiolla englannin kieleen, sen käytettävyyden takia, esimerkiksi EU-alueella, jossa Suomikin on.
Koko ikäluokka on pakotettu opiskelemaan ruotsia ja koulut ja yliopistot toimivat ruotsiksi. Niitä vastaan kellään ei liene mitään, mutta pakkoruotsi on väärin koko ikäluokalta vaadittuna, koska se vie aina yhden tärkeämmän muun kielen paikan.
Nähtävästi mikään ei ruotsinkielisille vain riitä, pitäisi olla ehkä ruotsintunteja vielä enemmän kuin nyt? Nythän ruotsia luetaan yhtä monta viikkotuntia kuin englantiakin, mutta armovitosista päätellen sitä ei opita, mutta englantia osaavat jo alakoululaisetkin:) Mitä jos annettaisiin oppilaiden itse valita tuo toinen vieraskieli - taitaisi tulokset silloin tyydyttää jo meidän talouselämäämmekin.
Suurin alistussuhde taas näkyy meillä juuri pakkoruotsissa, jossa pienen vähemmistön kieltä on pakko lukea koko ikäluokka, ja vieläpä enemmistö vastoin tahtoaan. Ottakaa mallia edes Ruotsista, tai Ahvenanmaalta, niin monikielisyyskin lisääntyy.
Kotiopetus on tulevaisuutta.Ei tarvita kalliita koulurakennuksia.
Täsmentäisin tuota alkuperäistä ajatustani siten, että koulussa olisi sekä suomen,- että ruotsinkielisiä luokkia. Ei mitään pakkoa yli kielirajojen, vaan ainoastaan fyysiset tilat ja ehkä jotkin opettajat olisivat yhteiset. Perheiden oma asia olisi kumman kieliryhmän luokkaan lapsensa laittaisi. Idean ydin on se, että molemmat kieliryhmät tutustuisivat toisiinsa luonnollisella tavalla lähinnä välitunneilla. Ymmärrys toisia kohtaan kasvaisi. Molempien kieliryhmien kulttuuri tulisi luontevasti tutuksi esimerkiksi ,- Vuoroin vieraissa periaatteen mukaan...
Vierastan kaikkea karsinoihin jakamista,- iän, sukupuolen, kielen ym. mukaan. Ymmärrys ja suvaitsevaisuus kasvaisi kun unohdettaisiin kaikenlainen karsinointi..... Samalla syntyisi niitä säästöjä...
Meidän+kenenkään+ei+pidä+sortua+ajattelemaan+saatikka+kirjoittamaan,+että+omasta+äidinkielestä+kiinnostuminen+tai+kirjoittaminen+olisi+jotenkin+ruotsalaisuutta+taikka+ruotsinkieltä+vastaan.
Korjaus+edelliseen+Pakkoruotsia+vastustaa+yli+70%