Perintö- ja lahjaverosta luopuminen kansalaisaloit

Ap:n mielestä aloite on hyvä. No, siitä voidaan olla toistakin mieltä. Aloite on kuitenkin kuolleena syntynyt, läpi menon edellytykset siltä tyystin puuttuvat.

Sitä paitsi aloitteen kannattajien suuri enemmistö lankeasisi - jos aloite läpi meni - sudenkuoppaan. Monissa tapauksissa verot sen myötä eivät laskisi, vaan päin vastoin kasvaisivat, jopa oleellisesti. Näin kävisi, jos perillisiä on yhtä enemmän ja omaisuus, esimerkiksi asunto, jouduttaisiin perinnönjaon toteuttamiseksi myymään. Esimerkki:

Perittävä ostanut asunnon Helsingistä 25 vuotta sitten, ostohinta 100.000 €, arvo nyt 400.000 €. Ei muuta omaisuutta. Perillisinä 3 lasta. Asunto myydään perinnönjaon jälkeen perintöverotusarvosta.

A. VEROT NYT
Perintöverot 3 x 13.029 € = 39.087 €
Luovutusvoittovero 0 €
Verot kaikkiaan 39.087 € = 9,8 %

B. VEROT, KUN PERINTÖVERO ON POISTUNUT
Luovutusvoittovero
a) hankintamenona 100.000 €, luovutusvoitto 3 x 100.000 €
- vero 3 x 32.800 € = 98.400 € ; tai
b) hankintamenona 40 % 400.000 eurosta = 160.000 €, voitto 3 x 80.000 €
- vero 3 x 26.000 € = 78.000 € = 19,5 %

Kumpi siis on esimerkin perillisille edullisempi, nykyinen (verot yht. 9,8 %) vai se, missä perintövero olisi poistunut (verot yht. 19,50 %) ?

Kaikki ei ole niin yksinketaista kuin miltä se (maallikosta) näyttää.

Jos perintövero poistetaan, mistä puuttuvat varat otetaan? Nostetaanko palkkaverotusta? Eläkkeiden vaiko vaikka äitiys- ja vanhempainrahojen verotusta? Työttömyyskorvausten verotustako (joka on jo nyt suhteessa korkeampaa kuin ansiotulojen verotus)? Vai muita maksuja?

Eikö yleisenä ajatus ja periaate olekin, että veroja maksetaan veronmaksukyvyn mukaan, miksi siis ilmaiseksi eli perinnöksi saatua ei saisi verottaa, jos kovalla työlläkin saatua verotetaan?!

Se mihin muutos tarvitaan, on veronmaksun ajankohta eli esim. jos perintöään ei saa hallintaansa (esim. lesken hallintaoikeus kotiin), ei verokaan tulisi vielä siinä vaiheessa maksettavaksi.