Olen aina haaveillut olevani vielä joskus opettaja. OKL:n ovet eivät auenneet viime vuonna, eivätkä varmaankaan tänäkän keväänä. Jos opiskelee kasvatustiedettä yliopistolla, niin voiko tätä kautta päästä opettajaksi? Jos kyllä, niin antaako tämä pätevyyden toimia ala-asteella vai jopa yläasteella tai lukiossa? Entäpä millainen koulutus opinto-ohjaajilta vaaditaan?
Kasvatustiedettä lukemaan?
Miksu
122063
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kasvatustieteiden pääaineista ei valmistu päteviä opettajia, ellei pääse suorittamaan opettajan pedagogisia opintoja (erillishaku), jotka antavat oikeuden opettaa muualla kuin luokanopettajana. Silloinkin pitää olla suoritukset opetettavista aineista, mikä riippuu taas alasta, mitä haluat opettaa.
Jos pääset sisälle opiskelemaan kasvatustieteitä, opiskele vaan. Seuraavina vuosina voit hakea okl:n uudestaan, ja jos pääset sisään, voit saada hyväksi jo opiskeltuja kasvatustieteen perusopintoja.
Jos haluat luokanopeksi, mutta et pääse okl:n ikinä, niin voit opiskella kasvatustieteiden maisteriksi ja sitten toivoa erillisiä muuntokoulutuksia, joita opiskelemalla voit saada luokanopettajan pätevyyden.
Opinto-ohjaajaksi pitää vielä opiskella erilliset opinto-ohjauksen opinnot, kestänee 1-2 vuotta (en ole varma, muistaakseni ainakin Jyväskylässä niitä on, mutta vaikea päästä sisään.)
En aivan tarkkaan tiedä miten asia on, mutta tietääkseni Joensuun yo:ssa voi opiskella pääaineena opintojen ohjausta.
Huomautuksena vielä; esimerkiksi Tampereen yliopistossa kasvatustieteiden tutkintoon sisältyvät opettajan pedagogiset opinnot, joten riippuu vähän yliopistosta.
Asia kannattaa tarkistaa siitä yliopistosta, mihin aikoo.
Eikö kasvatustieteitä lukemalla pääsekään luokanopettajaksi? Jos haluaa peruskoulun opettajaksi, on käytävä tämä opettajakoulu?
Pelkkä kasvatustieteen lukeminen ei anna pätevyyttä luokanopettajaksi. Siihen tarvitaan erillisiä opeopintoja mitä antavat Opettajankoulutuslaitokset. Toki opeopiskelijat lukevat kasvatustiedettä pääaineenaan (noin niinku yleensä).
Kasvatustiede on pahinta soopaa sitten kaiken maailman taiteentutkimusten jälkeen! Jos haluat lukea unettavia kirjoja, kuunnella pitkäpiimäistä paskapuhetta omituisilta luennoitsija-hhypiöiltä sekä valmistuttuasi tehdä tukahduttavan tylsää paperinpyöritystätyötä jossain virastossa niin siinä tapauksessa suosittelen. Mitään opettajaa sinusta ei kasvatustieteilijän papereilla koskaan tule, jos ei nyt sitten vahingossa
Kasvatustiede on epätiede! Tosin itse vain (onneksi) teen opettajan pedagogisia opintoja. Monta tuntia vatkutetaan asioita, että "oppilasta pitää ymmärtää ja kaikki on erilaisia ja koulun ja kodin yhteistyö ja blaa blaa..." Kai tuon nyt tietää kaikki ilman pedagogisia opintojakin. Prkl että ottaa päähän, pitikin lähteä opiskelemaan.
En olis voinut paremmin ilmaista tuota. Olen itse samassa tilanteessa ja pitää kestää vielä tätä höpöhöpötiedettä toukokuuhun asti. Onneks tätä ei oo kuin 1 vuosi ja sit voi opiskella jotain haasteellista vaihteeksi.
Nyt kyllä kirjoitit todella negatiivisen mielipiteen kasvatustieteilijöistä. Itse valmistuin Tampereen yliopistosta pääaineenani kasvatustiede ja olen toiminut aikuiskoulutuksen puolella ohjaavan koulutuksen kouluttajana. Opetan työnhakuvalmiuksia ja urasuunnittelua ja viihdyn työssäni. Minusta tämä työ on todella mukava ja haastava. Suoritin opettajan pedagogiset opinnot opettajakorkeakoulussa.
Äläpäs nyt noin negatiivista kuvaa kasvatustieteestä anna! Jos et itse ole päässyt sinua miellyttäviin hommiin, niin ei se välttämättä ole pelkästä tutkinnosta kiinni. Työnhaussa kun vaikuttaa ne muutkin asiat, kuin koulutus...
Kyllä kasvatustiede antaa vähintään yhtä hyvät työvalmiudet, kuin esimerkiksi yhteiskuntatieteellinen. Lisäksihän me voimme hakea moniin samoihin paikkoihin, kuin esim. taloustieteilijät. Jos tosin sen tyyppisiin hommiin haluaa, niin kannattaa valita taloustieteitä sivuaineiksi.
Yleisesti ottaenkin harva yliopistotutkinto tarjoaa sisällöllään suoria valmiuksia työelämään. Kyse onkin pikemmin ns. metataidoista; akateeminen koulutus itsessään antaa valmiuksia mm. suurien tietomäärien käsittelyyn, kirjoittamiseen, kriittiseen ajatteluun, itseohjautuvuuteen, tiedon itsenäiseen etsimiseen ym., joista on hyötyä työelämässä. Pitäisihän myös sinun ymmärtää nämä asiat kasvatustieteilijänä.
Ja kyllä meistä aika monet työskentelevät myös opettajina. Tällöin todennäköinen työpaikka ei ole tosin peruskoulu, vaan esim. aikuisoppilaitokset ja kansaopistot.
Jos asenne omaa osaamista kohtaan on tuollainen, kuin sinulla on, niin et kyllä ikinä tule pääsemäänkään sinua kiinnostaviin hommiin. Hieman eri asennetta kehiin ja oman osaamisen markkinoinni harjoittelua, niin hyvä tulee!
Kyllä kannattaa hakea lukemaan kasvatustiedettä jos et pääse suoraan opeksi lukemaan. Opeksi lukevat opiskelevat pääaineena kasvatustiedettä ja saat nämä opinnot sitten myöhemmin hyväksytettyä mahdollisiin open opintoihin. Tiedän tosin monta tapausta, joissa opeksi haaveilleet kasvatustiedettä lukemaan lähteneet eivät enää opintojen edetessä halunneet okL:ään vaan ihastuivat kasvatustieteen maisterin tuomista mahiksista enemmän.
Miksi haluat lapsia opettamaan ja paimentamaan kun voisit opettaa aikuisiakin. On paljon mukavampi ja mielekkäämpi työ. Olen opettanut kaikilla kouluasteilla, lukiossa ja ammattikoulussa. Aikuiskoulutuskeskus on ollut mukavin näistä em. työpaikoistani. Minä voisin opiskella luokanopettajan pätevyyden hakeutumalla 35ov:n opintoihin, joissa opiskellaan peruskoulussa opetettavat aineet. Ei ole kuitenkaan käynyt mielessä.