Tällainen jako on epälingvistinen ja siis turha.
Ks. http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1000000000000010&posting=22000000006677524
Argumentti mikä argumentti.
Ks. http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1000000000000010&posting=22000000006677524
Argumentti mikä argumentti.
Vastaukset 10
Vanhimmat
jako?
"argumenteiksi katsotaan tavallisesti vain sellaiset väitteet, joita pidetään relevantteina ja adekvaatteina tuettavan teesin, olettamuksen, hypoteesin tms. kannalta ja joiden voidaan otaksua tukevan sitä. Muut väitteet katsotaan vain - väitteiksi. "
Etkö lue omia kirjoituksiasi?
ja turha?
- Jokainen tuntemani tiedemies erottaa toisistaan väitteet ja argumentit. Vieläpä hyvinkin tarkkaan. Erottelua pidetään tärkeänä, jottei löysä kielenkäyttö aiheuttaisi sotkuja.
- Jokainen tuntemani tiedemies - ja jokainen tieteellinen teos, jossa olen huomannut sanaa "argumentti" käytettävän - käyttää ko. sanaa lähinnä merkityksissä 'peruste', 'perustelu'.
- Englantilais-suomalaisessa suursanakirjassa (Hurme, Pesonen) englanninkieliselle sanalle "argument" annetaan vastineet: 1 peruste, todiste (for jnk puolesta, against jtk vastaan) 2 todistelu, perustelu; järkeily 3 väittely, mielipiteiden vaihto, keskustelu; kiista, riita (they had an — which led to a fight) 4 (kirjan ym.) pääsisällys 5 (vanh) (käsitelty) aihe 6 (vanh) todistus
- Sanalle "argumentation" kyseisessä suursanakirjassa annetaan merkitykset 1 todistelu 2 väittely, keskustelu
- Sanan ”argumentative” suomenkielisiksi vastineiksi kys. suursanakirjassa annetaan 1 todistava, looginen, järkisyihin perustuva 2 väittelyn-, kiistanhaluinen.
- Ranskalais-suomalaisessa sanakirjassani ranskan sanalle "argument" [argymä - ä nasaalina] annetaan käännökset 1 johtopäätös 2 todis(tusperus)te 3 sisällysluettelo (? kumma käännös)
- Sanalle ”argumentativeness” annetaan vastineet 1 todistusvoima 2 väittelynhalu
- Nykysuomen sanakirjassa sanalle "argumentti" annetaan vastineet: 1. peruste, todistusperuste, todiste. Esimerkki "tärkeä a." 2. matematiikassa funktion muuttuja, josta funktion arvo muuttuu.
- Samat vastineet Nykysuomen sanakirjan sivistyssanaosassa.
- Kuten jo todettua, Strengin latinan sanakirjan mukaan latinan sana "argumentatio" kääntyy sanoilla ”todistelu”, ”perustelu”.
- Tarkistin asiaa eilen sattumalta tapaamaltani suomenkielen lehtorilta. Hänen mukaansa sana "argumentti" a) tarkoittaa perustetta, perustelua b) on nykyään katsottava normaaliin arkikieleen kuuluvaksi c) ei missään nimessä ole synonyyminen sanan "väite" kanssa.
***
Loppuun runo:
"Peruste on argumentti"
uskoo Möttösenkin Pentti.
Pelkkä väite sehän aivan
säästää perustelun vaivan.
Mutt' joka tahtoo uuden kielen
tehdä luokoon uuden mielen
vaikka jokaiselle sanalle
vaikka mielen 'kukko' kanalle.
- Kas siinä esimerkkitapaus
mit' runoilijan ompi vapaus!
Aabraham Ruunanperä.
Siksi turha, että jako ei ole semantiikan kannalta lingvistinen. Jako on pragmaattinen. Yksi väite on yhdessä yhteydessä relevantti, toisessa ei. Kuitenkin kyseessä on sama väite, pelkkä väite.
Se, miten tätä keinotekoista ja turhaa jakoa hyödynnetään "tieteellisessä diskurssissa", on kokonaan toinen asia. "Tieteellisessä" tekstissä käytetään useinkin sanoja, joista käyttäjä ei useimmiten osaa sanoa, mitä ne tarkoittavat. Tarkoitus onkin, kuten englanninprofessorini totesi, useimmiten "to separate professional language from lay text". Ei muu. Snobbailua, toisin sanoen. Snobbailua, joka osuu harhaan.
Siis: Väite on nimen omaan väite. Väite voi olla asiaan liittyvä tai sitten ei. Se on kuitenkin edelleen väite, argumentti.
>- Kuten jo todettua, Strengin latinan sanakirjan mukaan latinan sana "argumentatio" kääntyy sanoilla ”todistelu”, ”perustelu”.
Näinhän se ei ollut. Tarkistanet asian.
Pidät siis sekä sanakirjojen, tieteellisen diskurssin, normaalin kielenkäytön ym. tapaa ymmärtää termin "argumentti" merkitys epälingvistisenä ja erityisesti kaiken maailman tiedemiesten kohdalla snobbailuna. Kantahan se on tuokin. Mutta pelkäänpä pahoin, että kielenuudistamispyrkimyksesi tulevat kohtaamaan vastarintaa vielä pitkään.
---
Streng ei valitettavasti ole nyt mukanani, joten en voi asiaa heti tarkistaa. Jos sinulla sattuu olemaan opus käsilläsi, etsisitkö sanan "argumentatio" käänökset?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1000000000000010&posting=22000000006596450
"argumentatio" - en sanoja "arguere", "arguo". Sanan "argumentatio" merkityksen tarkistin Strengistä kirjoittaessani seuraavan viestin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1000000000000010&posting=22000000006666133
Mutta pitää tarkistaa uudestaan. Jospa se tuli väärin.
Usko nyt sinä, vaikka salanimi taha.islam ei uskokaan: sanakirjoissa ei ole "totuutta" kieliasioissa. "Totuus" on tutkimuksessa: totesit, että "- Jokainen tuntemani tiedemies erottaa toisistaan väitteet ja argumentit. Vieläpä hyvinkin tarkkaan. Erottelua pidetään tärkeänä, jottei löysä kielenkäyttö aiheuttaisi sotkuja."
Käännäpä, ole niin ystävällinen: "Argumentum ad hominem". Olet varmaan kuullut ilmaisun "diskursseissa".
Kiinnostava teesi, että sanan merkitys voitaisiin ratkaista argumentoiden, varsinkin niin, että kaksi kielenkäyttäjää sen ratkaisisi.
Ovathan monet argumentit väitteitä, jotka ovat tuulesta temmattuja eli vaikkapa "argumenti ad ignoratiam" ja "ad captandum".
Mutta on hyvä, että meillä on sellaisia kieltä koskevia käsitteitä kuin teesi ja argumentti, väite ja perustelu. Kannattaako niitä ryhtyä sekoittamaan ja kapeuttamaan ajattelua?
vaan toiset ovat suomea, toiset "sivistyssanoja", ja korvaamassa omaperäisiä sanoja, jotka meillä jo on. Miksi keksiä jälkimmäisille merkityksiä, joita "sivistyneet", so. lähtökielten puhujat, eivät itse tunne tai tunteneet?