Esimerkkini henkilö Eero on naimaton ja lapseton.
Vanhemmat kuolleet.
On sisaruksia lapsineen ja lapsenlapsineen sekä kuolleen sisaruksen lapsia, joilla jo lapsia.
Eero haluaa tehdä testamentin, jossa jättää joitakin lainmukaisia perillisiään perinnöttä.
Muutama kysymys:
a) Jos Eero haluaa tehdä perinnöttömäksi sisaruksensa A:n ja koko sukuhaaran, pitääkö mainita myös, etteivät A:n lapsetkaan (jälkeläiset, rintaperilliset) peri Eeroa?
b) Eero ei haluaisi, että ne, jotka hän tekee perinnöttömäksi, näkisivät testamenttia kokonaan. Onko tämä mahdollista? Jos on, onko se ilmaistava testamentissa?
c) Eero ei haluaisi, että ne, jotka hän tekee perinnöttömäksi, tulisivat hautajaisiin.
Miten kieltää tämä?
d) Eero ei haluaisi, että ne, jotka hän tekee perinnöttömäksi, tulisivat perukirjoitukseen.
MIten estää tämä?
Vanhemmat kuolleet.
On sisaruksia lapsineen ja lapsenlapsineen sekä kuolleen sisaruksen lapsia, joilla jo lapsia.
Eero haluaa tehdä testamentin, jossa jättää joitakin lainmukaisia perillisiään perinnöttä.
Muutama kysymys:
a) Jos Eero haluaa tehdä perinnöttömäksi sisaruksensa A:n ja koko sukuhaaran, pitääkö mainita myös, etteivät A:n lapsetkaan (jälkeläiset, rintaperilliset) peri Eeroa?
b) Eero ei haluaisi, että ne, jotka hän tekee perinnöttömäksi, näkisivät testamenttia kokonaan. Onko tämä mahdollista? Jos on, onko se ilmaistava testamentissa?
c) Eero ei haluaisi, että ne, jotka hän tekee perinnöttömäksi, tulisivat hautajaisiin.
Miten kieltää tämä?
d) Eero ei haluaisi, että ne, jotka hän tekee perinnöttömäksi, tulisivat perukirjoitukseen.
MIten estää tämä?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Sääliksi käy Eeroa!
//a) Jos Eero haluaa tehdä perinnöttömäksi sisaruksensa A:n ja koko sukuhaaran, pitääkö mainita myös, etteivät A:n lapsetkaan (jälkeläiset, rintaperilliset) peri Eeroa?//
Ensimmäisessä ja toisessa perillisryhmässä on rajoittamaton sijaantulo-oikeus, joka tarkoittaa, että mikäli perillinen on kuollut ennen perittävää, perillisen lapset saavat saman aseman kuolinpesässä kuin jo edesmennyt perillinen eläessään olisi saanut. Jos A on menehtynyt ennen Eeroa, Eeron sijaantulijat perivät. Sijaantulo-olettama on kuitenkin sääntö, sillä testamentin tulkinta saattaa osoittaa, että testamentin tekijä on nimenomaan tarkoittanut, että omaisuus joko siirtyy tai siirry A:n sukuhaarassa. Oleellista on tulkita testamentin tekijän tahtoa, joten Eeron on syytä erikseen mainita, että hän haluaa tehdä koko A:n sukuhaaran perinnöttömäksi.
Selvyyden vuoksi pitää siis mainita.
//b) Eero ei haluaisi, että ne, jotka hän tekee perinnöttömäksi, näkisivät testamenttia kokonaan. Onko tämä mahdollista? Jos on, onko se ilmaistava testamentissa?//
Testamentin lainvoimaisuus edellyttää sitä, että testamentti on asianmukaisesti annettu perillisille tiedoksi eivätkä nämä sen jälkeen määräajassa ole testamenttia moittineet. Jollei testamenttia anneta tiedoksi, ei testamenttia voida laillisesti panna täytäntöön.
Perillisille on annettava oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Laki ei anna mahdollisuuksia kuvattuun osittaiseen näkemiseen.
//c) Eero ei haluaisi, että ne, jotka hän tekee perinnöttömäksi, tulisivat hautajaisiin.
Miten kieltää tämä?//
Tästä voi esittää toiveen, mutta asiaa ei voi kieltää. Edes laki lähestymiskiellosta ei asiaa estä: "Lähestymiskielto ei koske yhteydenottoja, joihin on asiallinen peruste ja jotka ovat ilmeisen tarpeellisia."
Kirkko tai kappeli ovat kaikille avoimia paikkoja myös siunaustilaisuuden aikana. Ketään ei voida kieltää tulemasta kirkkoon, mutta kahvitustilaisuus tms. joka tapahtuu kirkon ulkopuolella ei kuulu tähän määritelmään. Hautajaiset ovat luonteeltaan jumalanpalvelus, joka periaatteessa ei ole yksityistilaisuus. Sen sijaan muistotilaisuus on yksityistilaisuus. Hautajaisten ajankohta voidaan pitää vain lähipiirin tiedossa, sillä kirkossa tai kappelissa järjestetystä siunaamistilaisuudesta ei voida poistaa väkivalloin ketään, ellei kutsumaton vieras aiheuta häiriötä.
//d) Eero ei haluaisi, että ne, jotka hän tekee perinnöttömäksi, tulisivat perukirjoitukseen.
MIten estää tämä?//
Perunkirjoitukseen kutsuminen tehdään kirjallisesti tai suullisesti. Kutsu on toimitettava kaikille pesän osakkaille ja muille oikeudenomistajille. Jos oikeus on olemassa, tilaisuuteen osallistumista ei voi estää. Laillisia mahdollisuuksia estämiseen ei siis ole.
Sijaantulo-olettama on kuitenkin VÄISTYVÄ sääntö, sillä testamentin tulkinta saattaa osoittaa, että testamentin tekijä on nimenomaan tarkoittanut, että omaisuus joko siirtyy tai siirry A:n sukuhaarassa.
>>a) Jos Eero haluaa tehdä perinnöttömäksi sisaruksensa A:n ja koko sukuhaaran, pitääkö mainita myös, etteivät A:n lapsetkaan (jälkeläiset, rintaperilliset) peri Eeroa?<<
Ei tarvitse.
Testamentti tehdään lähtökohtaisesti niin, että päätetään, kelle haluaa jäämistönsä päätyvän. Toisin sanoen Eeron tulee tehdä päätös, haluaako jonkun itselleen tärkeän henkilön perivän hänet ja tehdä testamentii hänen hyväkseen. Tällöin "automaattisesti" muut perilliset ovat "tehty perinöttömäksi".
Esim. Eerolla on ollut kolme jo kuollutta sisarusta, joilla on jokaisella lapsia: A1, A2, A3, B1, B2 ja C1.
Eero voi tehdä testamentin A2 ja C1 hyväksi, jolloin sukuhaaran B lapset eivät saa mitään. Jäämistö menee ainoastaan A2:lle ja C1:lle.
Perinnöttömäksi tekemistä tarvitsee testamentissa mainita ainoastaan, jos Eerolla olis isellään lapsia tai lapsenlapsia jne. (=rintaperillisiä). Tällöin koska rintaperillisellä on lakiosaoikeus, täytyy lakiosan syrjäyttääkseen Eeron mainita testamentissaan, että joku/jotkut lakiosaperillistä on tehty perinnöttömäksi sekä mainita laillinen syy perinnöttömäksi tekemiselle.
"Ei tarvitse.... Tällöin "automaattisesti" muut perilliset ovat "tehty perinöttömäksi"."
Oletetaan, että Eerolla on kaksi sisarusta eli A, jolla lapsi a, sekä lapseton sisarus B. Avauksen mukaan Eeron vanhemmat ovat siis kuolleet, ja Eero itse on lapseton.
Eero ja B kuolevat yhtäaikaisesti tai lähes yhtäaikaisesti. Jos perillinen on kuollut eikä voida todistaa, että hän on elänyt perittävän jälkeen, katsottakoon hänen kuolleen ennen perittävää.
1) Eeron testamentissa on vain maininta, että B perii. Koska B:n katsotaan kuolleen ennen Eeroa, perintö palaa pesään eli A tai hänen rintaperillisensä perii, ellei testamentista tai laista muuta johdu.
Kohdan 1) tapauksessa A ja hänen sukuhaaransa perii Eeron täysmääräisesti Eeron ilmeistä tahtoa vastaan. B voi myös menehtyä myöhemmin, jolloin A tai hänen rintaperillisensä a perii (näennäisesti) myös Eeron osuuden.
Testamentin toissijaismääräyksen tärkein merkitys on siinä, että se estää ensisaajaa tekemästä uutta testamenttia testamentin nojalla saamastaan omaisuudesta. Toissijaiset saajat ja heidän osuutensa on määriteltävä testamentissa erikseen.
2) Eeron testamentissa on toissijaismääräys: B:n ollessa kuollut, perintö siirtyy joko A:n lapsille, paranteeliin III (isovanhemmat, tädit ja sedät) tai toissijaisesti valtio perii.
A eikä hänen rintaperillisensä peri, jos testamentissa niin määrätään.
Oleellista on tulkita testamentin tekijän tahtoa. Jos Eero haluaa "tehdä perinnöttömäksi" sisaruksensa A:n ja koko sukuhaaran kaikissa tilanteissa, asia pitää mainita riittävän täsmällisesti. Eeron on siis syytä erikseen mainita, että hän ei halua A:n tai A:n sukuhaaran koskaan perivän. Tämä voidaan tehdä tehokkaasti toissijaismääryksellä.
Toisssijaismääräys on hyvä keino silloin, jos haluaa varmistaa jäämistön siirtymisen tarkoittamalleen taholle tilanteessa, jossa olettaa ensisaajan voivan kuolla suhteellisen pian ja haluaa perinnön menevän sen jälkeen jollekin muulle taholle.
Esittämäsi : "Eero ja B kuolevat yhtäaikaisesti tai lähes yhtäaikaisesti. Jos perillinen on kuollut eikä voida todistaa, että hän on elänyt perittävän jälkeen, katsottakoon hänen kuolleen ennen perittävää." ei ole toissijaismääräyksellä lainsinkaan hoidettavissa. Kysymys on sijaantulomääräyksestä, jos testamentinsaaja kuolee ennen (tai samanaikaisesti) testamentintekijän kanssa. Siitä voidaan testamentissa toki määrätä.
"Kohdan 1) tapauksessa A ja hänen sukuhaaransa perii Eeron täysmääräisesti Eeron ilmeistä tahtoa vastaan."
Tätä tilannetta varten testamenttiin voidaan laittaa sijaantulomääräys. B:n kuoltua ennen Eeroa, hänen sijastaan perii mikä hyvänsä muu taho X. Tällöin A-haara ei saa mitään.
" B voi myös menehtyä myöhemmin, jolloin A tai hänen rintaperillisensä a perii (näennäisesti) myös Eeron osuuden."
Tähän tilanteeseen voidaan varautua toissijaismääräyksellä. B:n kuoltua, määrätään hänen jälkeensä toissijaisesti perintö X:lle. A-haara ei saa mitään.
"Oleellista on tulkita testamentin tekijän tahtoa. Jos Eero haluaa "tehdä perinnöttömäksi" sisaruksensa A:n ja koko sukuhaaran kaikissa tilanteissa, asia pitää mainita riittävän täsmällisesti. Eeron on siis syytä erikseen mainita, että hän ei halua A:n tai A:n sukuhaaran koskaan perivän. Tämä voidaan tehdä tehokkaasti toissijaismääryksellä."
Toissijaismääräys ja mahdollisesti sijaantulomääräys ovat riittävät keinot estää A-haaran perimästä. Mitään "perinnlöttömäksi tekemistä" ei edelleenkään tarvita.
Asiallinen oikaisu.
Tavallisin lykkäävä ehto on toissijaissaajan määrääminen, sijaantulomääräystä sen sijaan käytetään, jos testamentissa nimetty henkilö kuolee ennen testamentin tekijää. Jos olemme tarkkoja, termiä sijaantulo käytetään myös muutoin kuin määräyksenomaisesti eli olettamana. Jos ensisijainen saaja on kuollut tai hän luopuu tehokkaasti perinnöstä (tai testamentista), perintö siirtyy sijaantulijalle myös ilman määräystä, ellei testamentista muuta johdu.
Jos testamentissa ei ole toissijaismääräystä tai määräystä sijaantulijasta mahdollisen kuoleman tai luopumisen varalta, testamentintekijän oletettu tahto sijaantulosta yritetään selvittää testamentin tulkinnalla. Ellei testamentin tulkinnalla voida selvittää testamentintekijän tarkoitusta, noudatetaan toissijaisena lakiin otettua sijaantulo-olettamaa. Testamentintekijän katsotaan tarkoittaneen automaattisesti sijaantuloa, jos alkuperäisen testamentinsaajan jälkeläiset ovat perintökaaren tarkoittamassa sukulaissuhteessa testamentintekijään. Annetussa 1)-esimerkissä A ja hänen sukuhaaransa perii vastoin Eeron ilmeistä tahtoa, jos sekä Eero että B ovat kuolleet ja muita määräyksiä ei ole.
On siis syytä erottaa testamentin sijaantulomääräys ja perintökaaren tarkoittama sijaantulo-olettama. Lopputulos on Eeron kannalta aivan toinen.
"a) Jos Eero haluaa tehdä perinnöttömäksi sisaruksensa A:n ja koko sukuhaaran, pitääkö mainita myös, etteivät A:n lapsetkaan (jälkeläiset, rintaperilliset) peri Eeroa?"
Aloittaja siis käyttää ilmausta "perinnöttömäksi tekeminen", jota voitaneen käyttää vain lainausmerkeissä, sillä lakitermein ilmaus tarkoittaa ihan muuta. Ilmeistä Eeron kannalta kuitenkin on, että A ja hänen sukuhaaransa ei "saa" periä mitään missään tilanteessa. Jos Eero haluaa näin "tehdä perinnöttömäksi" sisaruksensa A:n ja koko sukuhaaran, asiasta tulee määrätä sekä toissijais- että sijaantulomääräyksillä.
Sijaantulomääräyksellä Eero varmistaa sen, että ensisijaisen testamentin saajan (sisarus B) kuollessa ennen Eeroa tai hänen luopuessaan testamentista, sijaantulija on joku muu kuin A tai hänen perillisensä. Toissijaismääräyksellä Eero estää B:tä ensisaajana tekemästä uutta testamenttia testamentin nojalla saamastaan omaisuudesta. Toissijaiset saajat tai sijaantulijat ja heidän osuutensa on määriteltävä testamentissa erikseen. Ellei näitä ehtoja ole, käytetään sijaantulo-olettamaa, joka johtaa täyrin erilaiseen lopputulokseen.
Onpa testamentin sanamuoto mikä tahansa, oleellista on viime kädessä tulkita testamentin tekijän tahtoa.
"Onpa testamentin sanamuoto mikä tahansa, oleellista on viime kädessä tulkita testamentin tekijän tahtoa."
Juuri näin.
Saa testamenttiin laittaa muun henkilön kuin lakiosaperillisen perinnöttömäksi tekemistäkin koskevan määräyksen, mutta tarvetta tällaiseen ei yleensä ole, jos käytetään tarkoituksenmukaisella tavalla sijaantulo/toissijaismääräyksiä.
Saa tehdä pelkästään sellaisenkin testamentin, että ainoastaan A-sukuhaara ei saa mitään testamentintekijän omaisuudesta. Silloin noudatetaan muutoin laissa olevia tulkintaohjeita testamentin tulkinnassa, jollei testamentin tekijän tahdosta ole muuta selvitystä.