Loishäädöstäkin apua vatsantärinään

Matoja vatsassa. https://www.hs.fi/ruoka/art-2000005208286.html

https://yle.fi/uutiset/3-6672020

http://www.iltalehti.fi/terveys/201702112200069126_tr.shtml

Kohteesta < https://keskustelu.suomi24.fi/t/15080012/loishaadostakin-apua-vatsantarinaan >

"Mikset ole vienyt matoa näytille terveyskeskuslääkärille, jo luulisi uskovan."

- Hahah, vai arvauskeskukseen https://www.nly.fi/sites/default/files/styles/articleimage/public/field/image/arvauskeskus.jpg naurettavaksi?

Ei kuule, minä hain kaupasta kokonaisia neilikoita - niitä, joilla koristellaan kinkkua… Niitä voi pureskella tai laittaa yrttiteen joukkoon, jossa on Artemisia annuaa ja vähän muutakin spirokeettaa vastaan tehoten noihin muihinkin loisiin. Black walnutia vedän purkista, jonka parasta ennen oli vuonna 2015. Vaan ihan niin kuin olet ilmaissut, ei pidä antaa pelolle valtaa, ja toiselta puolelta maapalloa tullut jo tuoreempaa tavaraa. Neljättä vuotta alkoton maksani pelittää niin hyvin kuin näissä oloissa vaan voi, eikä sekään pelkää ollenkaan. Kukas meikää auttaisi? Ihan turhaa täällä on pelätä ja huutaa apua. Paremman avun saa Taivaasta kuin pilkallisilta ja ivallisilta lääkäreiltä, joita tännekin on pesiytynyt sairaita rienaamaan.

"Mitään 'vatsan tärinää' ei mikään mato kyllä aiheuta, ei edes lapamato, joita ei nykyään enää näykään. Suolinkaisiakaan ei juuri enää näy, kuvaamasi mato sopisi suolinkaiseksi."

- Nimettömän lääkärin nettidiagnoosit eivät ole muuta kuin puoskarointia. Voit hyvinkin olla pelkkä psykopaatti vaan Suoli24-foorumilla. Vierailtuani täällä ilman mainosten esto-ohjelmaa tämähän on ihan karsea villi länsi, jota ei voi todellakaan ottaa tosissaan.

Et todellakaan tiedä tästä maailmasta ja sairauksista kaikkea. Olet ihan yhtä erehtyväinen ja kuolevainen kuin kaikki muutkin.

Kaikkihan me olemme kuolevaisia, tosin kuolematon sielu kaikilla on. Ei kai mkukaan ole väittänytkään etteikö lääkäri voisi erehtyä, toki jotkut hulluimmat niinkin ilmeisesti luulevat, ainakin muista ihan tv:ssä ajankohtaisohjelmassa haastattelijan kysyneen eläkkeelle jäävältä Lääkäriliiton edustajalta, kirurgilta että "oletko koskeen tehnyt yhtään virhettä tai ollut väärässä", olihan siinä haastateltava vähän häkeltynyt ja naurahti kysymykselle. Ja mitenkähän tuo vatsan tärinä ilmenee. Toki voit kokea että vatsa tärisee, mutta ei se tarkoita että se oikeasti tärisisi. Kyllä jokainen lääkäri uskoo että sinulta tulee matoja peräpäästä jos näytät kuinka se mato sieltä tulee tai useimmat toki uskovat että suolinkainen on sinulta peräisin jos sen purkissa viet näytille. Toki ei se 100% varmaa ole tuolloinkaan että se on potilaalta tullut mato kun potilas sitä lääkärille esittelee, potilaatkun joskus valehtelevat, etenkin saadakseen yhteiskunnan etuuksia tai lääkkeitä väärinkäytettäväksi tai katukaupassa myytäväksi. Ettei vain olisi niin, ettei mitään matoa olekaan, kun et sitä ole lääkärille näytille kiikuttanut. Jokainen järkevä ihminen veisi madon lääkärille ja siitä voidaan pyytää mikrobiologinen varmistuskin labralähetteellä että mikä mato se on. Lääkkeitä löytyy loisten häätämiseen kyllä.

"Jokainen järkevä ihminen veisi madon lääkärille ja siitä voidaan pyytää mikrobiologinen varmistuskin labralähetteellä että mikä mato se on. Lääkkeitä löytyy loisten häätämiseen kyllä."

- Noinhan siinä kävi ihan kuin Spede-show'ssa, että sain heittää madot tutkimisen sijaan lähimpään roskiin:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15080012/loishaadostakin-apua-vatsantarinaan#comment-92925028

"Onko spirokeettakin nyt vielä sitten elimistössä? Miten se on todettu?"

- Kuten hyvin tiedät, bakteerin olemassaoloa eli spirokeettaa ei tutkita; pelkkiä vasta-aineita vain ilman, että käytössä oleva Elisa-testi tunnistaisi edes spirokeetan pyöreiden muotojen vasta-aineita, tarkoittaen monien jäävän ilman oikeaa hoitoa. Mutta joo, selkäydinnesteessäni niitä vasta-aineita oli, samoin verrokkiverikokeessa, joita molempia neurologian ylilääkäri vähätteli ilman, että olisi tehnyt minulle neurologista tutkimustakaan - tuloksena hoitoa neuroborrelioosiin nolla. Neuroborrelioosin tyypillisimpiä oireita on raajasärky, kuten minulla reisisärky, jota hoidan lämmöllä ja aprikoosin ytimillä oikean lääkityksen sijaan, jota kidutushoitolassa ei saa ja jonka takia tärinän lisäksi valvon taas ilman, että olisin saanut nukuttua vielä yhtään kellon ollessa tätä kirjoittaessani jo 8.21 sunnuntaina 25.2.2018.

"Se kannattaa kyllä hoitaa pois, antibiooteilla hoidettavissa."

- Nimenomaan, johon tarvittaisiin useamman antibiootin shotti samaan tapaan kuin elimistöstä häädetään helikobakteeri, kuten minulta aikoinaan.

"Ei toki turhia antibioottikuureja kannata syödä eikä niitä kyllä turhaan määrätäkään, koska lääkäreiden tärkein sääntö on 'primus est, non nocere' eli tärkeintä on olla vahingoittamatta potilasta ja turha antibioottikuuri ei aiheuta kuin vahinkoa, haittaa suolistolle. Jopa 2v. menee ennen kuin suoliston floora on parantunut ennalleen antibioottikuurin jälkeen. Silti se spirokeetta kannattaisi hoitaa, oli se sitten kuppa tai borrelia tai jokin muu."

- Juu, mutta kun se ihmisten kiduttaminen on niin paljon halvempaa; mitä nyt vähän Suomen maine maailmalla kärsii, kun ei edes sairauksia viitsitä hoitaa kunnolla:

Tutkija Suomen pudotuksesta korruptioraportissa: Maassamme saattaa olla vääränlainen vaikenemisen perinne
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tutkija-suomen-pudotuksesta-korruptioraportissa-maassamme-saattaa-olla-vaaranlainen-vaikenemisen-perinne/6781664#gs.yqt5Ks4

Suomi on ratsastanut liian pitkään sillä, ettei kieltämme ymmärtämättömät ole tienneet, mitä täällä oikeasti tapahtuu. Aivan liian monet ihmiset menettävät henkensä ennen kuin pääsevät kertomaan mitään - touhun ollessa leväperäistä ja korruptoinutta jopa ensiavun järjestämisessä, jossa lääkärit voivat hutkia niin paljon kuin huvittaa ilman, että näkisivät edes potilasta, ks. esim. https://keskustelu.suomi24.fi/t/15191664/kuin-vakuutuslaaketiedetta-tappavassa-ensiavussa .

sanasinko kirjoitti:

"Onko spirokeettakin nyt vielä sitten elimistössä? Miten se on todettu?"

- Kuten hyvin tiedät, bakteerin olemassaoloa eli spirokeettaa ei tutkita; pelkkiä vasta-aineita vain ilman, että käytössä oleva Elisa-testi tunnistaisi edes spirokeetan pyöreiden muotojen vasta-aineita, tarkoittaen monien jäävän ilman oikeaa hoitoa. Mutta joo, selkäydinnesteessäni niitä vasta-aineita oli, samoin verrokkiverikokeessa, joita molempia neurologian ylilääkäri vähätteli ilman, että olisi tehnyt minulle neurologista tutkimustakaan - tuloksena hoitoa neuroborrelioosiin nolla. Neuroborrelioosin tyypillisimpiä oireita on raajasärky, kuten minulla reisisärky, jota hoidan lämmöllä ja aprikoosin ytimillä oikean lääkityksen sijaan, jota kidutushoitolassa ei saa ja jonka takia tärinän lisäksi valvon taas ilman, että olisin saanut nukuttua vielä yhtään kellon ollessa tätä kirjoittaessani jo 8.21 sunnuntaina 25.2.2018.

"Se kannattaa kyllä hoitaa pois, antibiooteilla hoidettavissa."

- Nimenomaan, johon tarvittaisiin useamman antibiootin shotti samaan tapaan kuin elimistöstä häädetään helikobakteeri, kuten minulta aikoinaan.

"Ei toki turhia antibioottikuureja kannata syödä eikä niitä kyllä turhaan määrätäkään, koska lääkäreiden tärkein sääntö on 'primus est, non nocere' eli tärkeintä on olla vahingoittamatta potilasta ja turha antibioottikuuri ei aiheuta kuin vahinkoa, haittaa suolistolle. Jopa 2v. menee ennen kuin suoliston floora on parantunut ennalleen antibioottikuurin jälkeen. Silti se spirokeetta kannattaisi hoitaa, oli se sitten kuppa tai borrelia tai jokin muu."

- Juu, mutta kun se ihmisten kiduttaminen on niin paljon halvempaa; mitä nyt vähän Suomen maine maailmalla kärsii, kun ei edes sairauksia viitsitä hoitaa kunnolla:

Tutkija Suomen pudotuksesta korruptioraportissa: Maassamme saattaa olla vääränlainen vaikenemisen perinne
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tutkija-suomen-pudotuksesta-korruptioraportissa-maassamme-saattaa-olla-vaaranlainen-vaikenemisen-perinne/6781664#gs.yqt5Ks4

Suomi on ratsastanut liian pitkään sillä, ettei kieltämme ymmärtämättömät ole tienneet, mitä täällä oikeasti tapahtuu. Aivan liian monet ihmiset menettävät henkensä ennen kuin pääsevät kertomaan mitään - touhun ollessa leväperäistä ja korruptoinutta jopa ensiavun järjestämisessä, jossa lääkärit voivat hutkia niin paljon kuin huvittaa ilman, että näkisivät edes potilasta, ks. esim. https://keskustelu.suomi24.fi/t/15191664/kuin-vakuutuslaaketiedetta-tappavassa-ensiavussa .

Lue lisää

Valvoessani, kituessani ja kärsiessäni hiukan tekee tiukkaa, mutta pistän parastani niin kauan kuin henki pihisee. - Mitä väsyneet silmäni näkevätkään, tuossahan on virhe, jota hikilingossa ei pääse edes rekisteröityneenä korjaamaan, Pitää olla:

"Suomi on ratsastanut liian pitkään sillä, ettei kieltämme ymmärtämättömät ole tienneet, mitä täällä oikeasti tapahtuu. Aivan liian monet ihmiset menettävät henkensä ennen kuin pääsevät kertomaan mitään - touhun ollessa leväperäistä ja korruptoitunutta jopa ensiavun järjestämisessä, jossa lääkärit voivat hutkia niin paljon kuin huvittaa ilman, että näkisivät edes potilasta, ks. esim. https://keskustelu.suomi24.fi/t/15191664/kuin-vakuutuslaaketiedetta-tappavassa-ensiavussa . "

sanasinko kirjoitti:

Valvoessani, kituessani ja kärsiessäni hiukan tekee tiukkaa, mutta pistän parastani niin kauan kuin henki pihisee. - Mitä väsyneet silmäni näkevätkään, tuossahan on virhe, jota hikilingossa ei pääse edes rekisteröityneenä korjaamaan, Pitää olla:

"Suomi on ratsastanut liian pitkään sillä, ettei kieltämme ymmärtämättömät ole tienneet, mitä täällä oikeasti tapahtuu. Aivan liian monet ihmiset menettävät henkensä ennen kuin pääsevät kertomaan mitään - touhun ollessa leväperäistä ja korruptoitunutta jopa ensiavun järjestämisessä, jossa lääkärit voivat hutkia niin paljon kuin huvittaa ilman, että näkisivät edes potilasta, ks. esim. https://keskustelu.suomi24.fi/t/15191664/kuin-vakuutuslaaketiedetta-tappavassa-ensiavussa . "

Lue lisää

Tuon kun korjasin, loihdinpa vielä pilkkuvirheen.

"Täällä sitä taas kärvistellään saamatta nukuttua mukavan vatsantärinän takia yhtään. Rentouttavaa ja nukahtamista estävää lokoisaa vaivaa, joka lisääntynyt loppuvuodesta 2010, josta lähtien pitänyt enemmän tai vähemmän pihdeissään."

- Totta tosiaankin lokoisaa, kevyttä ja mukavaa vaivaa, jota ei tarvitse ottaa tosissaan; mitä nyt silloin tällöin itsemurhista raportoidaan, kun Robin Williamskaan ei kestänyt tärinää loputtomiin. Totta tosiaan, mikäs sen mukavampaa kuin herätä samaan tärinään, johon on juuri ja juuri pystynyt nukahtamaan, joka on nelisen tunnin kehnojen unien aikana siirtynyt alavatsasta enemmän kohti palleaa hengityksenkin ahdistaessa taas ja toisen sieraimen ollessa tukossa joutuessani yhä edelleen nukkumaan pipo päässä.

Niin ihanata on kaikki tää, kun sen oikein ymmärtää, kuinka etuoikeutettu onkaan saadessaan kärsiä suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa sukupuolenkin osuessa niin nappiin, että kärsimys on ihan pikku juttu naisten hengen ollessa vieläkin halvempaa kuin miesten.

Kun tätä on jatkunut vuosikausia, näkyyhän se jo päältä päin... Passikin on vanhentunut jo yli puoli vuotta sitten ilman, että viitsisin mennä uuteen passikuvaan karseine, mustine silmärenkuloineni, jotka ovat tulleet tästä vuosien valvomisesta.

Mukavaa ja epämukavaa todellisuutta.

Hyvän päivän tuttuja ei pahana päivänä näy. Mutta että äitikin - en olisi uskonut. Siitä on jo kuukausi, kun hän katkaisi tylysti kaksi kertaa peräkkäin puhelun korvaani soittamatta perään. Syntymäpäivänikin tuli ja meni välissä ilman, että äidistä olisi kuulunut mitään. Martti Paloheimo on kirjoittanut kirjan Lapsuuden haavat, jota laajensi kirjaksi Kotivammaisuuden synty, kuvaten äitienkin kovuutta suhteessa tyttäriin. Täältä http://www.suhdesoppa.fi/kysymykset/julma-ja-vakivaltainen-aiti/ luin, että äidit siirtävät traumansa tyttäriinsä, koska ovat samaa sukupuolta. Lapsena muistan, kuinka sain itkeä itseni aivan läkähdyksiin riideltyäni veljieni kanssa äidin antaessa minun itkeä vaan tulematta lohduttamaan. Sain häipyä vähin äänin isänäidin yläkertaan, joka oli yksinäinen kotini lapsena. Taskurahaa sain vain mummolta imuroimisesta, pölyjen pyyhkimisestä ja kynsien leikkaamisesta; äiti ei antanut minulle yhtään kuten muille sisaruksille. Roposeni riittivät hädin tuskin kuukautissuojiin. Vasta lukiossa rahatilanne helpotti isän vietyä minut pankkiin ottamaan halpaa lainaa, vaikka tein hänen liikkeessään viikonloppu- ja joulutöitä, josta olisi pitänyt saada palkkaa. Mutta vuokra oli kova eikä myyntiä tarpeeksi liikkeen velkaantuessa vauhdilla.

Kirjoitin edellisen 22.3.2018 enkä taida jaksaa muistella vanhoja asioita enempää. Toisaalta kaikella on juurensa. Arvosteltuani äitiä lapsen silmin jostain hän sanoi: "Minäkö se tässä nyt sitten paha olen?" Tunnelma muuttui ikäväksi eikä äiti puhunut toviin mitään. Oppi olemaan hiljainen ja näkymätön, kätkemään asiat sisäänsä. Kaikesta ei voinut vaan puhua, josta seurasi yksinäisyys ja mykkyys aikuisuuteen asti. Yksinäisyys, joka ei lähde enää ikinä pois. Seurassakin yksinäinen ja kuin sivustakatsoja kaikessa. Tarkkailija. Ajattelija.

Suurimpana hupina ajattelu. Ikävimpänä todellisuutena sairaus. Vääriä sairauksia, joita ei saa olla olemassa, vaikka on. Näkymättömiä sairauksia, joista pitäisi vaieta, vaikka särkee ja sattuu.



Lääkärit nuijivat epäsopivat sairaudet maanrakoon ja paraatisairaudet nostetaan kunniapaikalle. Liikalihavuutta. Verenpainetta. Diabetesta.

- Lopettakaa ininänne kroonisesta borrelioosista ja homesairaudesta tai pääsette psykiatrille.
- Ei, ei, olemme ihan hiirenhiljaa, ei meitä vaivaa mikään, vaikka kipeää tekee. Olemme ihan näkymättömiä.



Se, joka uskaltaa sanoa jotain vastaan, saa tuntea sen nahoissaan. Viranomaisen koston ja vihan. Vain tyhmemmät hyväksytään; ei niitä, jotka esittävät vaikeita kysymyksiä.

Kuolkaa ihmiset hoitovirheisiin; on lottovoitto syntyä Suomessa ja kuolla hoitovirheisiin. Lääkärisetä pistää piikin perseeseen, jos kehtaatkin arvostella jotain.



Olemme tarkkailleet sinua ja tyytyväisiä vain, että voit huonosti. Pidämme huolen siitä, ettet saa itseäsi ikinä kuntoon.

Tämä on Siperia, joka opettaa, mutta vain teitä aktivisteja. Eihän teissä ole muuta vikana kuin aivot, jotka ovat liikaa. Suosikkimme on tyhmät blondit, joilla on suu auki, tai mitkä tahansa putkiaivot.

Terveyskeskuksessa ei ole tarkoituskaan hoitaa ketään, vaan väsyttää kulkemaan siellä. Pysykää kotonanne. Älkää häiritkö meitä.

Eri asia on kunniakansalaiset, normaalit ihmiset, jotka eivät kysy mitään. Meidän puolella teitä ressukoita vastaan.

- Kummitädiltä tuli ilkeä onnittelukortti, joka otti enemmän kuin antoi. Että menimmekin kertomaan osoitteemme, seuraavassa emme. Stressaavat ihmiset on kierrettävä kaukaa, ellei halua olla vieläkin sairaampi.



Voi tätä ikävää todellisuutta, jota joutuu kestämään. Matojahtia näytettä varten.

Ekalla kertaa kikkareessa näkyi jotain, mutta se blumpsahti pönttöön, josta lensi pisara paskavettä suuhun. Toisella kertaa talouspaperi tukki koko vessanpöntön niin, että vesi lainehti pöntössä. Taittelin pitkän tähtisadetikun huteraksi koukuksi, jolla sain tökittyä tukoksen pois.

Turhaa hommaa vaan, sillä matoja ei ole näkynyt. Mutta ootellaan, jos näytteen saisi otettua turhan kihomatotestin lisäksi. Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato.

sanasinko kirjoitti:

Mukavaa ja epämukavaa todellisuutta.

Hyvän päivän tuttuja ei pahana päivänä näy. Mutta että äitikin - en olisi uskonut. Siitä on jo kuukausi, kun hän katkaisi tylysti kaksi kertaa peräkkäin puhelun korvaani soittamatta perään. Syntymäpäivänikin tuli ja meni välissä ilman, että äidistä olisi kuulunut mitään. Martti Paloheimo on kirjoittanut kirjan Lapsuuden haavat, jota laajensi kirjaksi Kotivammaisuuden synty, kuvaten äitienkin kovuutta suhteessa tyttäriin. Täältä http://www.suhdesoppa.fi/kysymykset/julma-ja-vakivaltainen-aiti/ luin, että äidit siirtävät traumansa tyttäriinsä, koska ovat samaa sukupuolta. Lapsena muistan, kuinka sain itkeä itseni aivan läkähdyksiin riideltyäni veljieni kanssa äidin antaessa minun itkeä vaan tulematta lohduttamaan. Sain häipyä vähin äänin isänäidin yläkertaan, joka oli yksinäinen kotini lapsena. Taskurahaa sain vain mummolta imuroimisesta, pölyjen pyyhkimisestä ja kynsien leikkaamisesta; äiti ei antanut minulle yhtään kuten muille sisaruksille. Roposeni riittivät hädin tuskin kuukautissuojiin. Vasta lukiossa rahatilanne helpotti isän vietyä minut pankkiin ottamaan halpaa lainaa, vaikka tein hänen liikkeessään viikonloppu- ja joulutöitä, josta olisi pitänyt saada palkkaa. Mutta vuokra oli kova eikä myyntiä tarpeeksi liikkeen velkaantuessa vauhdilla.

Kirjoitin edellisen 22.3.2018 enkä taida jaksaa muistella vanhoja asioita enempää. Toisaalta kaikella on juurensa. Arvosteltuani äitiä lapsen silmin jostain hän sanoi: "Minäkö se tässä nyt sitten paha olen?" Tunnelma muuttui ikäväksi eikä äiti puhunut toviin mitään. Oppi olemaan hiljainen ja näkymätön, kätkemään asiat sisäänsä. Kaikesta ei voinut vaan puhua, josta seurasi yksinäisyys ja mykkyys aikuisuuteen asti. Yksinäisyys, joka ei lähde enää ikinä pois. Seurassakin yksinäinen ja kuin sivustakatsoja kaikessa. Tarkkailija. Ajattelija.

Suurimpana hupina ajattelu. Ikävimpänä todellisuutena sairaus. Vääriä sairauksia, joita ei saa olla olemassa, vaikka on. Näkymättömiä sairauksia, joista pitäisi vaieta, vaikka särkee ja sattuu.



Lääkärit nuijivat epäsopivat sairaudet maanrakoon ja paraatisairaudet nostetaan kunniapaikalle. Liikalihavuutta. Verenpainetta. Diabetesta.

- Lopettakaa ininänne kroonisesta borrelioosista ja homesairaudesta tai pääsette psykiatrille.
- Ei, ei, olemme ihan hiirenhiljaa, ei meitä vaivaa mikään, vaikka kipeää tekee. Olemme ihan näkymättömiä.



Se, joka uskaltaa sanoa jotain vastaan, saa tuntea sen nahoissaan. Viranomaisen koston ja vihan. Vain tyhmemmät hyväksytään; ei niitä, jotka esittävät vaikeita kysymyksiä.

Kuolkaa ihmiset hoitovirheisiin; on lottovoitto syntyä Suomessa ja kuolla hoitovirheisiin. Lääkärisetä pistää piikin perseeseen, jos kehtaatkin arvostella jotain.



Olemme tarkkailleet sinua ja tyytyväisiä vain, että voit huonosti. Pidämme huolen siitä, ettet saa itseäsi ikinä kuntoon.

Tämä on Siperia, joka opettaa, mutta vain teitä aktivisteja. Eihän teissä ole muuta vikana kuin aivot, jotka ovat liikaa. Suosikkimme on tyhmät blondit, joilla on suu auki, tai mitkä tahansa putkiaivot.

Terveyskeskuksessa ei ole tarkoituskaan hoitaa ketään, vaan väsyttää kulkemaan siellä. Pysykää kotonanne. Älkää häiritkö meitä.

Eri asia on kunniakansalaiset, normaalit ihmiset, jotka eivät kysy mitään. Meidän puolella teitä ressukoita vastaan.

- Kummitädiltä tuli ilkeä onnittelukortti, joka otti enemmän kuin antoi. Että menimmekin kertomaan osoitteemme, seuraavassa emme. Stressaavat ihmiset on kierrettävä kaukaa, ellei halua olla vieläkin sairaampi.



Voi tätä ikävää todellisuutta, jota joutuu kestämään. Matojahtia näytettä varten.

Ekalla kertaa kikkareessa näkyi jotain, mutta se blumpsahti pönttöön, josta lensi pisara paskavettä suuhun. Toisella kertaa talouspaperi tukki koko vessanpöntön niin, että vesi lainehti pöntössä. Taittelin pitkän tähtisadetikun huteraksi koukuksi, jolla sain tökittyä tukoksen pois.

Turhaa hommaa vaan, sillä matoja ei ole näkynyt. Mutta ootellaan, jos näytteen saisi otettua turhan kihomatotestin lisäksi. Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato.

Lue lisää

Jatkan 27.3.2018 tiistaiaamuyönä kirjoitettuani tuota tässä välissä. Missä välissä, siinäpä kysymys. Selaimen ProKeys-laajennuksessa näkyy vain luontipäivä ilman muokkauskertoja. Ehkä se oli perjantaina.

Aika pahaan paikkaan elämä on vaan laittanut ja aina uutta opettaa. Vielä madotkin päälle ja äiti kääntänyt selkänsä. Primitiivireaktiolla ikävästä todellisuudesta eroon tai sitten ei. Postasin juuri Terveystaskuun kuvan saaliista, josta kerron viestini lopussa tuolla https://keskustelu.suomi24.fi/t/15099962/siedatysta-ja-suggestioo#comment-93111807 . Terveystasku täällä Tampereella on jotain sinnepäin, että ihmiset voisivat kertoa omasta voinnistaan ja ladata omia tietojaan. Mutta johtaessaan mappi Ö:hön, liekö tuolla muuta kuin sosiaalipornon virkaa.

Matoja, yöks. Eikä mikään vähäpätöinen ongelma vaellellessaan joka paikkaan, jopa aivoihin häätämisen ollessa vaikeaa, poikani luki englanninkielisiltä sivuilta. Suomessa saa sen käsityksen, että kulkeutuvat toukkavaiheessa vain keuhkoihin asti. Juupa joo. Mitäpä ei Suomessa sensuroitaisi. Googlasin sitten itsekin vähän englanniksi eikä aikaakaan, niin löytyi samannäköisiä kuolleita ötököitä, joita olen itse vessanpöntössä nähnyt ( https://omdetox.com/wp-content/uploads/2016/05/parasite-169x300.jpg , https://www.curezone.org/upload/_A_Forums/Ask_Humaworm/IMG_4791.jpg ). Pahinta on, etten liene ainoa, jolla noita on, mutta yritän hoidattaa tässä edes itseäni.

sanasinko kirjoitti:

Jatkan 27.3.2018 tiistaiaamuyönä kirjoitettuani tuota tässä välissä. Missä välissä, siinäpä kysymys. Selaimen ProKeys-laajennuksessa näkyy vain luontipäivä ilman muokkauskertoja. Ehkä se oli perjantaina.

Aika pahaan paikkaan elämä on vaan laittanut ja aina uutta opettaa. Vielä madotkin päälle ja äiti kääntänyt selkänsä. Primitiivireaktiolla ikävästä todellisuudesta eroon tai sitten ei. Postasin juuri Terveystaskuun kuvan saaliista, josta kerron viestini lopussa tuolla https://keskustelu.suomi24.fi/t/15099962/siedatysta-ja-suggestioo#comment-93111807 . Terveystasku täällä Tampereella on jotain sinnepäin, että ihmiset voisivat kertoa omasta voinnistaan ja ladata omia tietojaan. Mutta johtaessaan mappi Ö:hön, liekö tuolla muuta kuin sosiaalipornon virkaa.

Matoja, yöks. Eikä mikään vähäpätöinen ongelma vaellellessaan joka paikkaan, jopa aivoihin häätämisen ollessa vaikeaa, poikani luki englanninkielisiltä sivuilta. Suomessa saa sen käsityksen, että kulkeutuvat toukkavaiheessa vain keuhkoihin asti. Juupa joo. Mitäpä ei Suomessa sensuroitaisi. Googlasin sitten itsekin vähän englanniksi eikä aikaakaan, niin löytyi samannäköisiä kuolleita ötököitä, joita olen itse vessanpöntössä nähnyt ( https://omdetox.com/wp-content/uploads/2016/05/parasite-169x300.jpg , https://www.curezone.org/upload/_A_Forums/Ask_Humaworm/IMG_4791.jpg ). Pahinta on, etten liene ainoa, jolla noita on, mutta yritän hoidattaa tässä edes itseäni.

Lue lisää

28.3.2018:

Se hirveä suru sielussani on tullut jostain hyvin kaukaa. "Miksi sä olet aina niin surullisen näköinen", koulutoveri kysyi. Äiti väitti kuitenkin myöhemmin, että olin ollut iloinen lapsi. Se oli pötyä, jota hän syötti itselleen, kun ei halunnut nähdä totuutta.

Kun äitini näki poikani askarteleman pienen keltaisen paperiristin, hän sanoi "hyi". Lapsena meillä ei koskaan vietetty pääsiäistä pääsiäisenä, se oli pelkkää tipu- ja hömppäjuhlaa vain. Maalattuani vesiväreillä kananmunia isä moitti niistä käsiin lähtevää väriä.

Tilasin netistä kortteja, joissa kerrotaan, miksi pääsiäistä, kristittyjen juhlaa vietetään. En lähetä niitä kortteja kenellekään, ei huvita; miettiköön jokainen tykönään. Enkä lähetä äitienpäiväkorttiakaan, jos äidistä ei kuulu mitään. Jos ei voi soittaa niin kuin muille sisaruksille, olkoon soittamatta lätkittyään tarpeeksi monta kertaa luuria korvaani. Kyllä minä tiedän, että tässä kaikessa on lopulta kyse elämästä ja kuolemasta, mutta tavataan taivaassa sitten, jos ei sitä ennen nähdä. Ainakin itselläni se on tähtäimessä äidinäidin perässä, vaikkei kaikilla olisikaan. Viimeisenä kesänään äidinäitini hyvästeli kyläpaikan toteamalla, että Taivaassa tavataan, jota jäin nuorena ihmettelemään.

Kaikki tekevät elämässä virheitä, mutta oppiiko niistä. Vanhoina päivinään isä sanoi miettineensä, että tärkeintä on elää niin, että ihmisestä jää hyvät muistot. Siitä, että äiti lätkii luuria korvaan eikä pyydä anteeksi, jää ilkeät muistot.

29.3.2018:

Kun tapahtuu jotain ikävää, pinnan alta voi alkaa nousta kaikkea muutakin. Nähtävästi tarvittiin madot päästäkseen paljon syvempien asioiden äärelle. Kaikki se vähättely, jota olen saanut osakseni. En käy sitä likakaivoa nyt tyhjentämään, mutta aamusivuihin olen purkanut sitä vuosien varrella paljon. - On voinut sanoa töykeästi milloin huvittaa. Torjuva ele; että tytär ymmärtäisi pitää suunsa kiinni tai puhua hiljempaa. Ääni on epäsopiva tai liian kova tyttärelle äidin jatkeena.

Kukapa ikävistä asioista tykkäisi, sen äiti on tehnyt selväksi. Eipä ole hänelle voinut juuri ikäviä asioita kuljettaa ja ymmärtänyt kaiken omalla tavallaan. Ei voinut iloita äidin sanoista kerrottuaan, "että yksikin hyvä ihmissuhde riittää lapsen normaaliin kehitykseen". Vasta tänä talvena luin, kenen https://www.aamulehti.fi/hyvaelama/lapsena-minut-hylattiin-tieteen-nimissa-lastenpsykiatrian-emeritaprofessori-tuula-tamminen-sai-itse-kokea-elamansa-alussa-vaarat-kasvatusopit-200639412 suusta tulivat nuo sanat, joissa ei oteta huomioon lapsen kärsimystä, jos hänellä on vain yksi hyvä ihmissuhde, jos sitäkään. Jos vielä aikuisena stressaa ja kropassa ja reisissä sattuu se, että vanhempi kääntää selkänsä, mitä se tekee paljon nuoremmalle ihmisenalulle tai lapselle.

Meitä on tässä nyt ainakin kaksi aikuista, jotka eivät näyttele tai mielistele mitään. Mikäli se ei pitäisi paikkaansa, mitä olen kertonut, olisin antanut heti periksi ja sovitellut asiaa. Mutta tästä on riidelty vuosien varrella jo niin monia kertoja, että kissa pitää madottaa eikä se saisi kulkea pöytien päällä. Koko ajan on tullut liian pitkiä taukoja ja madottamista vähätelty niin, että tartuntoja on voinut saada kuka vaan.

Kysymys on myös, että tämmöistäkö se oli silloin lapsenakin, jolloin dissosioin luettuani siitä vasta aikuisena. Isän riehuessa äiti pyysi meitä lapsia menemään metsään, jossa siskoni iski hysteerisenä, kun taas minulla oli ihan rauhallinen, leijuva ja poissaoleva tunne. Se unenomainen, leijuva tunne on ollut sielunmaisemaani niin kauan kuin muistan, ja vasta nyt kiinnostuin lukemaan siitä http://traumajadissosiaatio.fi/dissosiaatio-pahkinankuoressa/ enemmänkin. Elämä on paskaa ja rankkaa, mutta minä se täällä vaan leijailen.

Miten edellinen tilanne päättyi, se selviää https://cutt.ly/W5iM7i tuolta:

"Jatkaessani 4.5.2018 edelleen rankan illan jälkeen, jolloin äitikin soitti lähes kahden ja puolen kuukauden tauon jälkeen. Kun on niin ikävä, hän sanoi juuri samana päivänä, kun olin toivonut omaa kuolemaani. Olin ihan riekaleina sen puhelun jälkeen, ja itkin ja itkin vaan ilman, että kaikki olisi ok. Emmehän me voi puhua mistään lätkittyään luuria korvaani. Aivan liian paljon asioita oli noussut tänä aikana mieleeni äidin pantatessa omaa soittoaan. Olin ollut sellainen soittoautomaatti vaan, joka oli laittanut omat murheensa sivuun antaen äidin kertoa omistaan. Kerrottuani jotain omistani äidin ymmärrys ei juuri riittänyt. Miksei ennen ollut sellaista homeongelmaa, hän saattoi ihmetellä monta kertaa. Sain kertoa vaikka kuinka monta kertaa, ettei ennen tullut vesiä sisään, lämmitetty asuntoja vesijohtovedellä, oli ulkosaunat ja -vessat eikä tasakattoisia taloja. Eipä hän tuntunut ymmärtävän kroonisesta borrelioosistakaan paljoa saati sieni-infektiosta mitään."

- Ehkäpä hänet sai liikkeelle äitienpäivän läheisyys kääntääkseen https://cutt.ly/j5HA50 kaiken hyväksi taas, niin kuin mitään ongelmaa ei olisi ollutkaan, onnistumatta siinä. Ei voi tehdä toiselle noin, etteikö siitä jäisi mitään ryppyjä rakkauteen. Varsinaisen äitienpäiväkortin sijaan lähtikin pari hengellistä korttia vaan toivottaen hyvää äitienpäivää keksimälläni lempinimellä ilman äiti-sanaa ja ilman sydämiä, joita yleensä piirtelin.

Eikä tuon jälkeen ehditty kuin kesään, niin sain maistaa aimoannoksen äidin ymmärtämystä taas, josta kirjoitin "Lähimmäinen vai kauimmainen vierelläsi?" https://goo.gl/Gs1Fc1 jutussani.

Enpä vaan olisi uskonut, että ennen kesää tänä vuonna äidin kanssa paukahtaa taas, tämän ketjun aiheeseen liittyen. Koska kissaa ei ollut madotettu vuosiin, ei oltu ratkaistu ongelmaakaan, joka oli jatkanut rehottamista valtoimenaan.

Olimme vieneet äidille paremman imurin, mutta hän vaan kehui, ettei jaksa imuroida, että siivoaa muuten. Sanoin hänelle, että kyllä hänen pitäisi siivota enemmän, että koko hänen asuntonsa on täynnä madonmunia, luettuani siitä kuinka kestäviä ne ovat https://cutt.ly/S5HSEw kemikaalejakin vastaan, säilyen https://cutt.ly/t5HSS8 jopa vuosia.

Vaikka olin kertonut kärsineeni jo vuosia vatsantärinästä, johon vasta suolistoloisten häätökuurit olivat auttaneet, sitäpä ei äiti halunnutkaan kuulla. - Sä et tiedä, miten paljon mä olen kärsinyt, ehdin todeta vain äidin katkaistessa puhelun tylysti. Olin poissa tolaltani äidin käytöksestä, mutta päätin soittaa vielä perään sanoen, etten soittaisi enää, toivottaen hänelle kauniita unia ja oikein hyvää jatkoa, että tavataan sitten taivaassa, jos ei nähdä ennen sitä, äidin vastatessa siihen vihaisesti vain "joo!" katkoessaan senkin puhelun.

Tuo tapahtui toukokuun viimeisenä päivänä, jonka jälkeen päivitin aamusivuani 1.6.2019 näin:

"Kello on 10.59 aloittaessani jo lapsuudesta asti tutussa tunteessa, surun syvässä kuilussa, jonka sisällä olen täydellisessä yksinäisyydessä. Se tunne on kotini, jossa lapsena elin olosuhteiden pakosta voimatta ympärilläni oleville ihmisille mitään. Äidillekään - joka oli ja on sellainen kuin on. Äitien julmuudesta nimenomaan omille tyttärilleen on kirjoittanut Martti Paloheimo kirjoissaan Lapsuuden haavat ja Kotivammaisuuden synty. Minulle oma äitini on varannut näkymättömän roolin, josta poiketessani suuntaan, joka ei häntä miellytä, tuloksena on täydellinen torjunta ja tukahduttaminen. Selän kääntäminen, lähteminen pois, linjat poikki, piittaamatta yhtään tekojensa vaikutuksesta toisen terveyteen tai uniin. Eipä äiti vastannut mitään toivottaessani hänelle kauniita unia eilenkin ennen puhelun katkaisemista raa'asti oman lapsensa korvaan."

Torjunnastaan huolimatta tai juuri sen takia lähetin äidille postin mukana muutamia https://cutt.ly/S5KQxd valittuja printtejä parasiiteistä ja niiden torjunnasta saamatta mitään vastausta. Vasta heinäkuun puolen välin jälkeen äiti motivoituu soittamaan ilman, että kuulisin hänen puheluaan. Soitan myöhemmin takaisin samalla lopputuloksella. Kuluu pari päivää ja on äidin nimipäivä, jota en halua muistaa. Mutta äitipä soittaa ilman, että kuulisin puheluaan. Näen kyllä, että hän on soittanut, mutten halua soittaa takaisin; en onnitella enkä puhua höpöjä sellaisen käytöksen ja niin pitkän tauon jälkeen enkä pilata hänen päiväänsäkään, soittaessaan samalla tuloksella illalla vielä uudestaan puhelimeni ollessa äänettömällä.

Seuraavana päivänä soittaessani hänelle reilun puolentoista kuukauden tauon jälkeen en mainitse nimipäivistään mitään; eihän hän ole itsekään muistanut lastensa, minunkaan merkkipäiviä enää; ei sen enempää syntymä- kuin nimipäiviäkään, jonka vietossa minulla oli 15 vuoden trauma isän ruumiinavauksen johdosta, joka tehtiin seuraavana päivänä, nimipäivänäni katolta tippumisensa jälkeen. Eipä vaan äiti näyttänyt ymmärtävän traumojani aiheuttaessaan itsekin niitä, vaikka kaikista asioista pitäisi voida puhua.

sanasinko kirjoitti:

Miten edellinen tilanne päättyi, se selviää https://cutt.ly/W5iM7i tuolta:

"Jatkaessani 4.5.2018 edelleen rankan illan jälkeen, jolloin äitikin soitti lähes kahden ja puolen kuukauden tauon jälkeen. Kun on niin ikävä, hän sanoi juuri samana päivänä, kun olin toivonut omaa kuolemaani. Olin ihan riekaleina sen puhelun jälkeen, ja itkin ja itkin vaan ilman, että kaikki olisi ok. Emmehän me voi puhua mistään lätkittyään luuria korvaani. Aivan liian paljon asioita oli noussut tänä aikana mieleeni äidin pantatessa omaa soittoaan. Olin ollut sellainen soittoautomaatti vaan, joka oli laittanut omat murheensa sivuun antaen äidin kertoa omistaan. Kerrottuani jotain omistani äidin ymmärrys ei juuri riittänyt. Miksei ennen ollut sellaista homeongelmaa, hän saattoi ihmetellä monta kertaa. Sain kertoa vaikka kuinka monta kertaa, ettei ennen tullut vesiä sisään, lämmitetty asuntoja vesijohtovedellä, oli ulkosaunat ja -vessat eikä tasakattoisia taloja. Eipä hän tuntunut ymmärtävän kroonisesta borrelioosistakaan paljoa saati sieni-infektiosta mitään."

- Ehkäpä hänet sai liikkeelle äitienpäivän läheisyys kääntääkseen https://cutt.ly/j5HA50 kaiken hyväksi taas, niin kuin mitään ongelmaa ei olisi ollutkaan, onnistumatta siinä. Ei voi tehdä toiselle noin, etteikö siitä jäisi mitään ryppyjä rakkauteen. Varsinaisen äitienpäiväkortin sijaan lähtikin pari hengellistä korttia vaan toivottaen hyvää äitienpäivää keksimälläni lempinimellä ilman äiti-sanaa ja ilman sydämiä, joita yleensä piirtelin.

Eikä tuon jälkeen ehditty kuin kesään, niin sain maistaa aimoannoksen äidin ymmärtämystä taas, josta kirjoitin "Lähimmäinen vai kauimmainen vierelläsi?" https://goo.gl/Gs1Fc1 jutussani.

Enpä vaan olisi uskonut, että ennen kesää tänä vuonna äidin kanssa paukahtaa taas, tämän ketjun aiheeseen liittyen. Koska kissaa ei ollut madotettu vuosiin, ei oltu ratkaistu ongelmaakaan, joka oli jatkanut rehottamista valtoimenaan.

Olimme vieneet äidille paremman imurin, mutta hän vaan kehui, ettei jaksa imuroida, että siivoaa muuten. Sanoin hänelle, että kyllä hänen pitäisi siivota enemmän, että koko hänen asuntonsa on täynnä madonmunia, luettuani siitä kuinka kestäviä ne ovat https://cutt.ly/S5HSEw kemikaalejakin vastaan, säilyen https://cutt.ly/t5HSS8 jopa vuosia.

Vaikka olin kertonut kärsineeni jo vuosia vatsantärinästä, johon vasta suolistoloisten häätökuurit olivat auttaneet, sitäpä ei äiti halunnutkaan kuulla. - Sä et tiedä, miten paljon mä olen kärsinyt, ehdin todeta vain äidin katkaistessa puhelun tylysti. Olin poissa tolaltani äidin käytöksestä, mutta päätin soittaa vielä perään sanoen, etten soittaisi enää, toivottaen hänelle kauniita unia ja oikein hyvää jatkoa, että tavataan sitten taivaassa, jos ei nähdä ennen sitä, äidin vastatessa siihen vihaisesti vain "joo!" katkoessaan senkin puhelun.

Tuo tapahtui toukokuun viimeisenä päivänä, jonka jälkeen päivitin aamusivuani 1.6.2019 näin:

"Kello on 10.59 aloittaessani jo lapsuudesta asti tutussa tunteessa, surun syvässä kuilussa, jonka sisällä olen täydellisessä yksinäisyydessä. Se tunne on kotini, jossa lapsena elin olosuhteiden pakosta voimatta ympärilläni oleville ihmisille mitään. Äidillekään - joka oli ja on sellainen kuin on. Äitien julmuudesta nimenomaan omille tyttärilleen on kirjoittanut Martti Paloheimo kirjoissaan Lapsuuden haavat ja Kotivammaisuuden synty. Minulle oma äitini on varannut näkymättömän roolin, josta poiketessani suuntaan, joka ei häntä miellytä, tuloksena on täydellinen torjunta ja tukahduttaminen. Selän kääntäminen, lähteminen pois, linjat poikki, piittaamatta yhtään tekojensa vaikutuksesta toisen terveyteen tai uniin. Eipä äiti vastannut mitään toivottaessani hänelle kauniita unia eilenkin ennen puhelun katkaisemista raa'asti oman lapsensa korvaan."

Torjunnastaan huolimatta tai juuri sen takia lähetin äidille postin mukana muutamia https://cutt.ly/S5KQxd valittuja printtejä parasiiteistä ja niiden torjunnasta saamatta mitään vastausta. Vasta heinäkuun puolen välin jälkeen äiti motivoituu soittamaan ilman, että kuulisin hänen puheluaan. Soitan myöhemmin takaisin samalla lopputuloksella. Kuluu pari päivää ja on äidin nimipäivä, jota en halua muistaa. Mutta äitipä soittaa ilman, että kuulisin puheluaan. Näen kyllä, että hän on soittanut, mutten halua soittaa takaisin; en onnitella enkä puhua höpöjä sellaisen käytöksen ja niin pitkän tauon jälkeen enkä pilata hänen päiväänsäkään, soittaessaan samalla tuloksella illalla vielä uudestaan puhelimeni ollessa äänettömällä.

Seuraavana päivänä soittaessani hänelle reilun puolentoista kuukauden tauon jälkeen en mainitse nimipäivistään mitään; eihän hän ole itsekään muistanut lastensa, minunkaan merkkipäiviä enää; ei sen enempää syntymä- kuin nimipäiviäkään, jonka vietossa minulla oli 15 vuoden trauma isän ruumiinavauksen johdosta, joka tehtiin seuraavana päivänä, nimipäivänäni katolta tippumisensa jälkeen. Eipä vaan äiti näyttänyt ymmärtävän traumojani aiheuttaessaan itsekin niitä, vaikka kaikista asioista pitäisi voida puhua.

Lue lisää

"Varsinaisen äitienpäiväkortin sijaan lähtikin pari hengellistä korttia vaan toivottaen hyvää äitienpäivää keksimälläni lempinimellä ilman äiti-sanaa ja ilman sydämiä, joita yleensä piirtelin."

Tuon koko virkkeen voi poistaa edeltä kuvatessani siinä tämän vuoden enkä viime vuoden äitienpäivää.

Koska täällä ei voi korjata virheitään, fiksattuna koko stoori https://cutt.ly/vwqaATt tuolla.

- Käsitellyt tuota ja muuta ajankohtaista aamusivussani, joka seuraavassa lähes kokonaan:

"Sunnuntaina 4/8∙2019

Rakas Jumala, siunaa ja varjele ja ole aina kanssani. Kiitos kaikesta.

ღ

Kello on 9.01 aloittaessani herättyäni jo kahdeksan tienoilla ajattelemaan kaikkea, mikä rasittaa minua --

Yöllä olisin halunnut kirjoittaa vielä, mutta alettuani nukahdella yhden jälkeen, siitä ei tullut enää mitään, pystymättä ajattelemaan sellaisilla aivoilla. Äsken kipeässä kohdassa päälaellani vihlaisi ilkeästi syötyäni neljä palaa -- suklaata. Muutoinkin kipeä kohta päälaella ja oikealla puolella kalvavat ja kutisevat ilman hilsettä niin, että olen alkanut rapsuttaa niitä päänahan hierojalla, jonka päässä on pyöristetyt piikit. Myös oikea korvani kutisi eilenkin kovasti aloitellessaan sitä nytkin.

Kello on 0.08 ja 5.8.2019 puolella jatkaessani päälaen sattuessa ja kalvaessa taas syötyäni makkarasoppaa pari pientä kipollista. Jopa hiusponnari kiristää ikävästi päälaen kipeässä kohdassa.

--

Kirjoitin päivällä Homesairaudet-palstalle viimeaikaisista käänteistä tajuten perään muistaneeni vuodet väärin niin, että on käsiteltävä virheitään.

- Herra, suojele lastani ja rakkaitani. Ole aina kanssamme ja päästä meidät pahasta ja sairauksista. Ylistetty olet rakas Taivaan Isämme ja Jeesus, kallis Vapahtajamme! Kiitos kaikesta huolenpidostasi ja rakkaudestasi, ettet hylkää meitä koskaan. Aamen.

(Kello 0.25 ja 5.8.2019 puolella keskeltä päälakea kalvaen.)"

sanasinko kirjoitti:

"Varsinaisen äitienpäiväkortin sijaan lähtikin pari hengellistä korttia vaan toivottaen hyvää äitienpäivää keksimälläni lempinimellä ilman äiti-sanaa ja ilman sydämiä, joita yleensä piirtelin."

Tuon koko virkkeen voi poistaa edeltä kuvatessani siinä tämän vuoden enkä viime vuoden äitienpäivää.

Koska täällä ei voi korjata virheitään, fiksattuna koko stoori https://cutt.ly/vwqaATt tuolla.

- Käsitellyt tuota ja muuta ajankohtaista aamusivussani, joka seuraavassa lähes kokonaan:

"Sunnuntaina 4/8∙2019

Rakas Jumala, siunaa ja varjele ja ole aina kanssani. Kiitos kaikesta.

ღ

Kello on 9.01 aloittaessani herättyäni jo kahdeksan tienoilla ajattelemaan kaikkea, mikä rasittaa minua --

Yöllä olisin halunnut kirjoittaa vielä, mutta alettuani nukahdella yhden jälkeen, siitä ei tullut enää mitään, pystymättä ajattelemaan sellaisilla aivoilla. Äsken kipeässä kohdassa päälaellani vihlaisi ilkeästi syötyäni neljä palaa -- suklaata. Muutoinkin kipeä kohta päälaella ja oikealla puolella kalvavat ja kutisevat ilman hilsettä niin, että olen alkanut rapsuttaa niitä päänahan hierojalla, jonka päässä on pyöristetyt piikit. Myös oikea korvani kutisi eilenkin kovasti aloitellessaan sitä nytkin.

Kello on 0.08 ja 5.8.2019 puolella jatkaessani päälaen sattuessa ja kalvaessa taas syötyäni makkarasoppaa pari pientä kipollista. Jopa hiusponnari kiristää ikävästi päälaen kipeässä kohdassa.

--

Kirjoitin päivällä Homesairaudet-palstalle viimeaikaisista käänteistä tajuten perään muistaneeni vuodet väärin niin, että on käsiteltävä virheitään.

- Herra, suojele lastani ja rakkaitani. Ole aina kanssamme ja päästä meidät pahasta ja sairauksista. Ylistetty olet rakas Taivaan Isämme ja Jeesus, kallis Vapahtajamme! Kiitos kaikesta huolenpidostasi ja rakkaudestasi, ettet hylkää meitä koskaan. Aamen.

(Kello 0.25 ja 5.8.2019 puolella keskeltä päälakea kalvaen.)"

Lue lisää

Nukuttuani muutaman yön yli nenä tukkoisena heräten muistamisessa on vielä kaluttavaa, ettei tuo tainnutkaan olla kokonaan väärin, muttei kokonaan oikeinkaan. Pari korttia taisi lähteä samassa kuoressa jo viime vuonna, mutta lempinimeä käytin vasta tänä vuonna. Äidin läiskittyä luuria jo viime vuonna korvaan, kuten edeltä voi lukea, lienenkö piirrellyt sydämiä enää silloinkaan tai pitkin hampain vaan muistaessani ihmistä, joka ei viitsi muistaa omien lastensakaan merkkipäiviä enää, vaikka pystyisi vielä. Yritin näyttää äidille viime keväänä hänen omalta äidiltään saamaani synttärikirjettä vain kolmisen viikkoa ennen kuolemaansa kirjoitettuna huteralla käsialalla seuraavan kesän toivossa, jota ei koskaan enää tullut, muttei äiti halunnut koskea kirjeeseen, että tulisi paha mieli vaan, että oli nähnyt kirjeen muka aiemminkin, joka ei ollut yhtään varmaa - ja jos olikin, aikaa oli kulunut hirveästi kirjeen ollessa vuodelta 1976, kun en ollut täyttänyt vielä 16 vuottakaan silloin. Äidinäidiltä olikin kuollut kaksi lasta pieninä surressaan näitä vanhoille päivilleen, pitämättä mitään itsestäänselvyytenä kuten oma äitini näytti pitävän, jolle kukaan ei voinut yhtään mitään. Otettuaan sen linjan, ettei muista enää ketään, hän ei ole muistanut äitienpäivän jälkeistä esikoisensakaan syntymäpäivää odottaessaan itse onnitteluja ja kortteja vaan. Ehkä kallonmurtuma ja aivoverenvuoto pari vuotta sitten on vaikuttanut jotain, vaikka parantuikin ennalleen, käytöksensä pahennuttua minua kohtaan vaan.

Ikä tekee tehtävänsä ja myös sairaudet heikentävät vointia ja muistia, jonka itsestänikin olen huomannut, joka edelläkin näkyy muistettuani vähän jotakin sinnepäin. Sitä paitsi tulehdussairaudet on yhdistetty Alzheimeriin, jonka takia ne olisi tärkeää hoitaa ennaltaehkäisevästi Suomessakin laitoshoidon ollessa hurjan paljon kalliimpaa, ks. https://cutt.ly/2wrO3w7 ja https://cutt.ly/ewrPjN5 sekä https://cutt.ly/uwrO1kr tuolta.

Olen joutunut kärsimään kroonisesta poskiontelontulehduksestakin https://goo.gl/1Bm2ZG jo kohta kymmenen vuotta, joka ei ole voinut olla vaikuttamatta heikentävästi terveyteeni ja https://cutt.ly/ewrPjN5 aivoihini. Sairaus on saanut ja saa ihan rauhassa tuhota aivoni lääkäreiden piittaamatta siitä yhtään palvoessaan mieluummin vanhentuneita https://goo.gl/89jtvs ja vääriä teorioitaan.

Heitteillejätettynä oikeaa hoitoa vailla lähimuistini on suorastaan romahtanut. Ellen kirjoittaisi aamusivuja, en muistaisi mitään. Mistä en ole tuoreeltaan kirjoittanut, siitä en voi olla varma. Voisin kertoa vaikka kuinka paljon esimerkkejä siitä, kuinka surkeasti muistan enää verrattuna entiseen ja miten sekoitan, sotken ja hukkaan sanoja.

Kaiken apunsa - niin parasiittiongelmaan kuin muuhunkin - on pitänyt keksiä itse ja etsiä vertaistukea muilta heitteillejätetyiltä, josko heiltä löytyisi jotain konstia, millä helpottaa oloaan. Ja koska lääkärinapua ei saa, vaivoihinsa ei saa oikeita lääkkeitäkään, vaan on tyytyminen kiskurihintaisiin luontaistuotteisiin, joiden tehosta ja toimivuudesta ei ole mitään takeita. Pahimmassa tapauksessa apua saa vain toiselta puolelta maapalloa, jos sieltäkään, jos posti ei kulje eikä osaa kieltä.

Koska poskionteloitteni oikea ja vasen puoli on leikattu eri lailla ja varsinkin oikea puoli otsaonteloista tukkoilee koko ajan liman pääsemättä valumaan normaalisti alas, olen joutunut jo vuosia käyttämään Xlearia, jota tiputan sieraimiini selällään maaten sängyssä niin, että roikotan päätäni taakse- ja alaspäin, jonka jälkeen kiepsautan itseni ympäri ja taivutan niskaani eteen- ja alaspäin saadakseni vaikuttavan aineen leviämään mahdollisimman laajasti. Tällainen itsensä hoitaminen on rasittavaa, hankalaa ja vaarallistakin, jos venäytän https://cutt.ly/6wrNPzS niskani tai tipun lattialle yrittäessäni pitää tukkoilevat röörini auki Tampereen https://cutt.ly/KwrNNQR hyvinvointipalveluissa, joista muutkin, kuten https://cutt.ly/swrNMWK tuolla, ovat valittaneet.

Kuten olen huomannut, aika monet rohdot, kuten black walnut eli musta saksanpähkinä, yllättävät laaja-alaisuudellaan. Siinä, missä ne tehoavat esimerkiksi https://cutt.ly/Bwt5oa1 spirokeettoihin, ne häätävät muitakin parasiitteja https://cutt.ly/hwt5DgD pois elimistöstä. Artemisia annuaa käytetään myös malariaa https://cutt.ly/bwyzBGe vastaan, ja Artemisiasta löytyy myös kitkerämpi mali eli absintti, Artemisia absinthium. Omakin yrttini paljastui Artemisia absinthiumiksi annuan sijaan tilattuani sitä kuivattuna yrttinä ison pussillisen borrelioosia vastaan, jolloin pönttöön alkoi ilmestyä muitakin parasiitteja vatsantärinän hellittäessä samalla. Malista eli absintista kerrotaan muun muassa https://cutt.ly/BwyqAXA seuraavaa: "Mali on ikivanha rohdos- ja maustekasvi. Egyptiläisessä papyruskäärössä 3.600 vuoden takaa kuvaillaan hyvin yksityiskohtaisesti sen käyttöä sisälmysloisten häätämiseen." Ei pidä unohtaa vaan madonmunien häätämistä neilikalla https://cutt.ly/Cwyz5gw unohtamatta tehokkainta https://cutt.ly/FwyxrfQ valkosipuliakaan.

sanasinko kirjoitti:

Nukuttuani muutaman yön yli nenä tukkoisena heräten muistamisessa on vielä kaluttavaa, ettei tuo tainnutkaan olla kokonaan väärin, muttei kokonaan oikeinkaan. Pari korttia taisi lähteä samassa kuoressa jo viime vuonna, mutta lempinimeä käytin vasta tänä vuonna. Äidin läiskittyä luuria jo viime vuonna korvaan, kuten edeltä voi lukea, lienenkö piirrellyt sydämiä enää silloinkaan tai pitkin hampain vaan muistaessani ihmistä, joka ei viitsi muistaa omien lastensakaan merkkipäiviä enää, vaikka pystyisi vielä. Yritin näyttää äidille viime keväänä hänen omalta äidiltään saamaani synttärikirjettä vain kolmisen viikkoa ennen kuolemaansa kirjoitettuna huteralla käsialalla seuraavan kesän toivossa, jota ei koskaan enää tullut, muttei äiti halunnut koskea kirjeeseen, että tulisi paha mieli vaan, että oli nähnyt kirjeen muka aiemminkin, joka ei ollut yhtään varmaa - ja jos olikin, aikaa oli kulunut hirveästi kirjeen ollessa vuodelta 1976, kun en ollut täyttänyt vielä 16 vuottakaan silloin. Äidinäidiltä olikin kuollut kaksi lasta pieninä surressaan näitä vanhoille päivilleen, pitämättä mitään itsestäänselvyytenä kuten oma äitini näytti pitävän, jolle kukaan ei voinut yhtään mitään. Otettuaan sen linjan, ettei muista enää ketään, hän ei ole muistanut äitienpäivän jälkeistä esikoisensakaan syntymäpäivää odottaessaan itse onnitteluja ja kortteja vaan. Ehkä kallonmurtuma ja aivoverenvuoto pari vuotta sitten on vaikuttanut jotain, vaikka parantuikin ennalleen, käytöksensä pahennuttua minua kohtaan vaan.

Ikä tekee tehtävänsä ja myös sairaudet heikentävät vointia ja muistia, jonka itsestänikin olen huomannut, joka edelläkin näkyy muistettuani vähän jotakin sinnepäin. Sitä paitsi tulehdussairaudet on yhdistetty Alzheimeriin, jonka takia ne olisi tärkeää hoitaa ennaltaehkäisevästi Suomessakin laitoshoidon ollessa hurjan paljon kalliimpaa, ks. https://cutt.ly/2wrO3w7 ja https://cutt.ly/ewrPjN5 sekä https://cutt.ly/uwrO1kr tuolta.

Olen joutunut kärsimään kroonisesta poskiontelontulehduksestakin https://goo.gl/1Bm2ZG jo kohta kymmenen vuotta, joka ei ole voinut olla vaikuttamatta heikentävästi terveyteeni ja https://cutt.ly/ewrPjN5 aivoihini. Sairaus on saanut ja saa ihan rauhassa tuhota aivoni lääkäreiden piittaamatta siitä yhtään palvoessaan mieluummin vanhentuneita https://goo.gl/89jtvs ja vääriä teorioitaan.

Heitteillejätettynä oikeaa hoitoa vailla lähimuistini on suorastaan romahtanut. Ellen kirjoittaisi aamusivuja, en muistaisi mitään. Mistä en ole tuoreeltaan kirjoittanut, siitä en voi olla varma. Voisin kertoa vaikka kuinka paljon esimerkkejä siitä, kuinka surkeasti muistan enää verrattuna entiseen ja miten sekoitan, sotken ja hukkaan sanoja.

Kaiken apunsa - niin parasiittiongelmaan kuin muuhunkin - on pitänyt keksiä itse ja etsiä vertaistukea muilta heitteillejätetyiltä, josko heiltä löytyisi jotain konstia, millä helpottaa oloaan. Ja koska lääkärinapua ei saa, vaivoihinsa ei saa oikeita lääkkeitäkään, vaan on tyytyminen kiskurihintaisiin luontaistuotteisiin, joiden tehosta ja toimivuudesta ei ole mitään takeita. Pahimmassa tapauksessa apua saa vain toiselta puolelta maapalloa, jos sieltäkään, jos posti ei kulje eikä osaa kieltä.

Koska poskionteloitteni oikea ja vasen puoli on leikattu eri lailla ja varsinkin oikea puoli otsaonteloista tukkoilee koko ajan liman pääsemättä valumaan normaalisti alas, olen joutunut jo vuosia käyttämään Xlearia, jota tiputan sieraimiini selällään maaten sängyssä niin, että roikotan päätäni taakse- ja alaspäin, jonka jälkeen kiepsautan itseni ympäri ja taivutan niskaani eteen- ja alaspäin saadakseni vaikuttavan aineen leviämään mahdollisimman laajasti. Tällainen itsensä hoitaminen on rasittavaa, hankalaa ja vaarallistakin, jos venäytän https://cutt.ly/6wrNPzS niskani tai tipun lattialle yrittäessäni pitää tukkoilevat röörini auki Tampereen https://cutt.ly/KwrNNQR hyvinvointipalveluissa, joista muutkin, kuten https://cutt.ly/swrNMWK tuolla, ovat valittaneet.

Kuten olen huomannut, aika monet rohdot, kuten black walnut eli musta saksanpähkinä, yllättävät laaja-alaisuudellaan. Siinä, missä ne tehoavat esimerkiksi https://cutt.ly/Bwt5oa1 spirokeettoihin, ne häätävät muitakin parasiitteja https://cutt.ly/hwt5DgD pois elimistöstä. Artemisia annuaa käytetään myös malariaa https://cutt.ly/bwyzBGe vastaan, ja Artemisiasta löytyy myös kitkerämpi mali eli absintti, Artemisia absinthium. Omakin yrttini paljastui Artemisia absinthiumiksi annuan sijaan tilattuani sitä kuivattuna yrttinä ison pussillisen borrelioosia vastaan, jolloin pönttöön alkoi ilmestyä muitakin parasiitteja vatsantärinän hellittäessä samalla. Malista eli absintista kerrotaan muun muassa https://cutt.ly/BwyqAXA seuraavaa: "Mali on ikivanha rohdos- ja maustekasvi. Egyptiläisessä papyruskäärössä 3.600 vuoden takaa kuvaillaan hyvin yksityiskohtaisesti sen käyttöä sisälmysloisten häätämiseen." Ei pidä unohtaa vaan madonmunien häätämistä neilikalla https://cutt.ly/Cwyz5gw unohtamatta tehokkainta https://cutt.ly/FwyxrfQ valkosipuliakaan.

Lue lisää

Erittäin "rennon" joulun jälkeen, kuten tuoltakin https://tinyurl.com/vtppqlh voi lukea, mikäs sen mukavampaa kuin valvoa jälleen kerran vatsantärinässä aamuun pystymättä nukkumaan. Asuessamme niin paljon lähempänä äitiä kyläilläkin voi useammin - ja saada vatsansa kipeäksi useammin. Kissa jäi loikoilemaan lähtiessäni samalle pöydälle, josta äiti oli tarjonnut vähän aikaisemmin kahvia ja joululeivonnaisia, halatessani vielä äitiä ja poistuessani ovesta ulos kissankarva nielussani.

Tätä on tapahtunut pari kertaa aiemminkin nyt, ja ennen muuttoa mainittuani äidille asiasta luuria tuli taas korvaan niin, että soitin perään ja sanoin, että saa soittaa itse seuraavalla kerralla sitten, kun huvittaa. Vanhuuden seniiliyden kolkutellessa äiti kai kuvittelee ongelman ratkeavan torjumisella, mutta eihän se ole niin. Jos kissaa ei madoteta, ihmisten on nautittava matokuureja päästäkseen oireista eroon.

Muuton jälkeen äidistä ei kuulunutkaan viikkoon pariin mitään, kunnes soitti ja kysyi kuulumisia.

Vanhuuden pehmittämältä äidiltä ei voi kaiketi odottaakaan sellaista ajattelua, mihin nuorempien pitäisi pystyä, veljeni vietyä äidille kissansa lohduttamaan isän tapaturmaisen kuoleman jälkeen. Jostain syystä kissan madottaminen tökki koko ajan eikä sitä ole tehty kunnolla ollenkaan, viimeisen kerran oltua merkintöjen mukaan kai kesällä 2014 vain yhdellä tabletilla, jonka jälkeen seuraava yritys oli pakkauksesta jääneellä vanhentuneella tabletilla kesällä 2018 sillä lopputuloksella, että kissa sylkäisi tabletin suustaan suostumatta nielaisemaan sitä. Veljellenihän kissan omistajana olisi kuulunut pitää huolta madottamisesta, mutta asenteensa oltua se, mikä on ollut https://tinyurl.com/ryefmdz lähes koko ajan, en ole pystynyt rasittamaan itseäni https://my.su/ebof muistuttamisella kirjoittamisenkin jäätyä liian raskaana jäihin. Kaiken lisäksi äiti haluaa jääräpäisesti asua asunnossa, jossa pesee pyykkinsäkin käsin eikä käytä siivoamiseen juuri koskaan pölynimuria, lopputuloksena kämppä, jossa madonmunat saavat lennellä ympäriinsä. Huomauttaessaan siitä luuria on saanut korvaan.

Pullotin jo ennen muuttoa vahvaa yrttijuomaani jääkaappiin niin, ettei sitä tarvitsisi alkaa heti keittelemään. Nyt vaan vahvin uutos on loppu ja jäljellä miedommat, joiden tehostakaan ei ole mitään takeita. Kun tätä on tapahtunut nyt pari kertaa aiemminkin, pari yötä on mennyt kerralla kärvistellessään ja valvoessaan saadakseen itsensä edes vähän parempaan kuntoon. Mykotoksiineista reikäinen suolistoni ei näköjään oireilematta kestä toukkien vaeltamista suolistonseinämien läpi keuhkoihin ja nieluun ennen muuttumistaan oikeiksi madoiksi, joita on aiemmin jopa kuvattu. Droppini ovat vaan sen verran vahvoja, että maksan kohtaa on välillä kalvanut, jota olen alkanut hoitaa jauhemaisella https://tinyurl.com/qtucypj NAC:llä aina tarvittaessa.

"Hei,
oletko päässyt loisistasi?"

- Tässä https://tinyurl.com/y7zzupp5 vähän introa:

"Of the 3200 species of parasites, over a 1000 of these parasites can live in the human body. Unfortunately, we can only test for 50-60 species which means that the vast majority of parasites can remain undetected. Scientists estimate that we play host to around 100 parasites, which begs the question of whether we really wish to support these unwelcome guests."

- Eli 3200 parasiittilajista yli 1000 pystyy elämään ihmiskehossa, mutta vain 50-60 lajia pystytään testaamaan, joten suurin osa parasiiteista jää havaitsematta tiedemiesten arvioidessa, että olemme isäntiä noin 100 parasiitille.

Kirjoitat myös:

"Tiedän mistä puhut kun puhut tärinästä."

- Kymmenen vuoden kärsimyksen jälkeen ilman, että olisin saanut lääkäreiltä mitään apua, pääsin oikeille jäljille vatsantärinän osalta pilattuaan sitä ennen liian monet yöuneni. Jo pelkkä hermostosta https://tinyurl.com/yc5pe7lc johtuva tärinä häiritsee unta, mutta nukupa vatsantärinässä - rauhallisesta unesta ei ole silloin tietoakaan! Eipä unet ole hääppöisiä herätessään parin tunnin kuluttua samaan tärinään.

Oman kokemukseni mukaan nielaistuaan suolinkaisen munia kuluu vain muutama tunti, kun se pirullinen vatsantärinä alkaa, mutta vasta vähän aikaa sitten löysin tarpeeksi tarkkaa tietoa https://tinyurl.com/y8yp3yfb siitä, kuinka nopeasti nielaisemisen jälkeen munat muuttuvat toukiksi, jotka tunkeutuvat suolen limakalvoon aloittaen vaeltamisen suoliston seinämien läpi - ärsyttäessään ainakin omaa, mykotoksiineista vaurioitunutta suolistoani vatsantärinään asti:

"The eggs hatch into larvae in the jejunum a few hours after being swallowed. The larvae penetrate the intestinal mucosa, migrate via the portal vessels and lymphatic system into the liver from where they are carried through the heart into the lungs."

Kuten Wikipediassakin https://tinyurl.com/yxulr5kz huomautetaan, kutsumattomien vieraiden häätö voi olla vaikeaa: "Osa munista ajautuu verenkierron mukana maksaan ja munuaisiin, sydämeen ja keuhkoihin, joten perinteinen suolistolääkitys apteekin matolääkkeillä ei välttämättä tuo toivottua tulosta."

Luettuani neilikkaöljyn tappavan jopa madonmunia tilasin https://tinyurl.com/ybfgy2ul öljyä, jota voi käyttää myös sisäisesti nauttiessani sitä yhdessä koiruohon eli Artemisia absinthiumin ja mustapähkinän eli Juglans nigran kanssa kuuriluontoisesti - uusimpana löytönäni se, että neilikka eli Eugenia caryophyllata häätää muiden parasiittien ohella myös Lymeä, ks. https://tinyurl.com/yaju7qdn "Clove Oil: A Powerful Tool In The Fight Against Lyme Disease". Kun en ollut lukenut vielä tuosta, ehdin ihmetellä jo pari kertaa sitä, että jalkani lämpenivät ja veri alkoi kiertää hyvin nautittuani pari tippaa neilikkaöljyä manukahunajaan ja kuumaan veteen sekoitettuna, ääreisverenkiertoni romahdettua vuoden 2012 https://tinyurl.com/yamjyp7c punkinpureman jälkeen kärsittyäni https://tinyurl.com/y7qvjfq4 Raynaudista punkkiseudulla https://tinyurl.com/yb4bss4a jo lapsena.

Päivitettyä lisätietoa:

Intestinal parasites - Suolistoparasiitit
https://www.one-tab.com/page/NR2peCDNQaWap5htDeiRjA
https://tinyurl.com/ycapxfmc

Jk. Nopeastihan sitä postaa pari riviä tänne, mutta kirjoitapa vähän pidempi viesti linkkeineen, niin johan alkaa aikaa kulumaan. Kirjoittamisessa meni taas https://tinyurl.com/ycsqg22a aamuun ilman, että olisin jaksanut oikolukea ja postata viestiä enää aamusivunkin ollessa tuolloin kirjoittamatta vielä loppuun. Tärisen kauttaaltani vieläkin herättyäni vain parin tunnin surkeiden unien jälkeen samaan tärinään, johon olin nukahtanutkin, täristyäni jo kolmena aamuna peräkkäin.

Mitä tärinään tulee, vastaan tuli https://tinyurl.com/yacnk8z5 tuollainenkin, että myrkytkin voivat aiheuttaa sitä. Koostamastani laajasta lukupaketista https://tinyurl.com/ycapxfmc edellä selviää sekin, miten harmittomina pidetyt loiset voivat olla yhteydessä https://tinyurl.com/yaz27jpf keliakiaan (CD), tulehdukselliseen suolistosairauteen (IBD), ärtyvän suolen oireyhtymään (IBS), iho-ongelmiin https://tinyurl.com/ya4mwpnc kuten atopiaan ja jopa https://tinyurl.com/ybaqxo6j munuaisten vajaatoimintaan - kun Hesarissakin https://tinyurl.com/y7cx6dwq on otsikoitu kissojen levittämän toksoplasmoosin olevan luultua tappavampi, ihmetellen miksei sitä oteta vakavasti.