Tällä viikolla pitäis päättää oonko vuoden vai puoli intissä, mutta sitä ennen ois ihan hyödyllistä tietää,että onko esim. opintoviikkojen suorittamisessa siitä etua jos on sotilasarvoltaan jääkäri tai alikessu?Tekuun ajttelin hakeutua...
Armeijan hyöty opiskeluelämässä
Mica
71019
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllä inssin pitää olla vähintään aliupseeri, ellei upseeriksi pääse. Tekniikan miehiä johdetaan rrautaisesti, osin intistä saaduin opein ja työnantaja arvostaa natsoja!
Jonkun koulun kannalta armeija on ihan yks hailee.
Armeijan käynnistä saatava hyöty on epäsuoraa. Siellä tutustuu ihmisiin, joiden tuntemisesta on etua myöhemmin. Kun bisneksessä törmää vanhoihin armeijatuttuihin, he tietävät kokemuksesta, että tämän tyypin kanssa asiat hoituu.
Mitä pidemmälle armeijassa viitsii ja pystyy etenemään, sitä hyödyllisempää porukkaa siellä tapaa. Sitä asiaa ei älyä silloin intissä ollessa, vaan vasta vuosia sen jälkeen.
Ei akateemisessa tiedealan työssä (biologi, lääkäri, kemisti, fyysikko esim.) ole mitään hyötyä intin käymisestä. Pyrkiminen ja arvosanat ne ovat tärkeimpiä.
Ja kukaan fiksu tiedealan ihminen ei edes oleta törmäävänsä työssään inttikavereihinsa. Se on tod. epätodennäköistä.
Turha se intti minunkin alani kannalta oli. Paska reissu, tuli käytyä muuten vain.
Mutta tellisuudet johtajat ovat niitä, jotka tätä maailmaa - valitettavasti - pyörittävät. He taas ovat perinteisesti, ja hyvin usein myös nykyään, niitä reservin vänrikkejä ja luutnantteja.
Siitä voisikin joku tehdä pienen tutkimuksen. Verrataan teknillisten yliopistojen miesopiskelijoiden sotilasarvoja perinteisten humanististen yliopistojen vastaaviin. Veikkaisin tekniikan tohtoreista löytyvän suhteessa enemmän reservin upseereita kuin filosofian tohtoreissa.
Suomen ehkä kuuluisin fyysikko Esko Valtaoja on muuten entinen sivari.
"Mutta tellisuudet johtajat ovat niitä, jotka tätä maailmaa - valitettavasti - pyörittävät"
Yleinen asevelvollisuus on sen verran harvinainen tapaus nykypäivän maailmassa, että voidaan rajata melko suurin määrin armeijan käyneet teollisuusjohtajat Suomen rajojen sisäpuolelle mitkä nekin menettäää merkitystään nykypäivän maailmassa. Kauppalehdessä oli taannoin uutinen siitä kuinka sotilasarvosta on jopa mainittaessa haittaa kansainvälisessä työssä :o
Tekniikan ihmisenä sanoisin että, kyllä tuosta armeija touhuilusta ja sotilasarvoista on oltava hiljaa eurrooppaan päin asioidessa, eikä se retostelu armeijaasioissa ole suomessakaan suvaittavaa. Eurooppa on saanut sodista kyllikseen ja sanoisin ettei saksaan päin parane antaa mitään kuvaa militarismista, on vain vahingoksi yritykselle ja itselle jos näin esiinnytään. Jotka täälä palstoilla meuhaa armeija taustallaan ovat keskenkasvuisia eivätkä tiedä mitään sodan runtelevasta vaikutuksesta eikä siitä mitä euroopassa yleensä on jouduttu kärsimään sodista ja terrorismista lähivuosinakin. Kokemuksesta sanoisin etttei ole mitään hyötyä nykyisin oletko käynyt armeuja vai et, yksilön taidot ratkaisevat ja olen jopa huomannut, että vähempi armeijakuolutusta omaavat ovat sosiaalisilta taidoiltaan huomattavasti parempia. Ei pidä luulla. että armeijan käyneet ovat parempia johtajia mutta toisaalta heidän rasistinen suhtautumisensa sivareihin ym. vapautettuihin, varsinkin nuorempien työnjohtajien, aiheuttaa kismaa työpaikoilla. Siviilijohtaminen on aivan muuta kuin armeijassa opittu malli ja johtavassa asemassa olevan on nöyrästi päivitettävä tietonsa, että kykynsä johtaa jos mielii pysyä työpaikalla tehtävissään. Huonon johtajan edesottamuksista valitetaan yleensä heti eikä työterveyshuollon kontaktit tältä alueelta ole mukavia. Kun asioita aletaan setviä palavereissa näkyy usein häpeäviä ja punoittavia kasvoja.
Siis kasvakaa ihmisinä ja ajatelkaa napaanne pidemmälle, että menestyisitte elämässä.
Lyhyt vastaus: Armeijasta ei ole mitään hyötyä opiskelun kannalta. Haittaa kylläkin sitäkin enemmän. Lykkää opiskeluja usein vuodella, pahimmassa tapauksessa kahdellakin