Hassusti haluaisin että nainen omistautuisi mulle. Ja nyt en tarkoita mitään sadomaso tai patriarkka-fantasioita. Tiedän että olen vaativa ja vaikea. Mutta sitten ihastun aina kunnianhimoisiin. Ehkä parempi olisi joku casual juttu. Ja en nyt tarkota pelkkää seksiä myöskään
Musta tullut sovinisti sillä lailla
Miesmietiskelee
13466
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Pitäiskö tyhjästä paskaviestistä tulla kultaa?
Hohhoijaa oliko muuta. Haluat ihailua eiköhän tämä ole jo tullut selväksi.
Hyvä se on suunnitella elämää ja tärkeä kuunnella itseä. Sovinisti kuulostaa aika vahvalta sanalta.
Tarkotatko vahvaa egoa?
Enpä usko, että kukaan omistautuu sulle, oot liian täynnä omaa ittees.
Miksei kunnianhimoinenkin nainen voisi olla omistautuva? Ehkä vain olet ihastunut naisiin, joille se oma ura on tärkein ja parisuhde vain kiva lisä.
Nyrkin ja hellan väliin ja sitä rataa?
Jippijaijei paluu naisten sortokauteen ja kotiäitiyteen. Mies käy töissä. valittaa ja räyhää kotona ja juoksee vieraissa ja nainen kuuraa kotona lattioita, hoitaa lapsia,pesee paskaset vaatteet ja ruokkii miehen joka tulee kotiin nälkäisenä panemasta vierasta naista, muttei omista OMAA ELÄMÄÄ
Vähänkö vanhanaikainen ajatus ja naisten kannalta masentava elämä. Kysyiköhän kukaan noihin aikoihin naisilta onko ne onnellisia ja mitä he tarvitsisivat elämäänsä ja onko niistä nyt niin kivaa hinkata luutulla paskasia lattioita ja kuunnella räyhäävää pettävää miestään?
Soo soo J-mies, ei naisen (naisten?) täydy sulle miksikään omistautuviksi orjiksi heittäytyä vain siksi että herra J kaipaa loputonta palvontaa. Tyranni olet!
Ajatukseni aloituksesta oli sellainen, että aloittaja kaipaa senkaltaista rakkautta, jossa ihmiset ovat ikään kuin luodut toisilleen. Että sellainen ei riitä, jossa on ns. ihan kiva kumppani, eletään saman katon alla, mutta kuitenkin ollaan jotenkin "omaa elämäänsä elävät yksilöt", jos joku ymmärtää tuosta, mitä tarkoitan. Ajattelin, että aloittaja kaipaa sellaista rakkautta, jossa "rakastuneet kietoutuvat toisiinsa" ja elävät yhteistä elämää toistensa kanssa, ovat jollain tavalla yhtä.
En tietenkään tiedä, mitä aloittaja oikeasti tarkoitti, mutta noin minä käsitin. Menikö lähellekään? :)
Näin minäkin sen hiffasin. Ja että saisi ehkä sitä huomiota ja tukea kumppaniltaan, sekä satunnaista hemmottelua.
Ei kiitos ainakaan minulle sellaista elämää, mieluummin valitsen yksin olemisen.
Tuohan olisi ihanne: Nainen katsoo Miestä ylöspäin, jos mies ei käytä valtaansa väärin, ei alista (nainen kyllä alistuu, tavallaan, ihan omasta tahdostaankin) ikävällä tavalla, ei loukkaa jne. Tuo kai lienee ihan ok , jos nyt ei " luonnonlaki" niin jotain siihen suuntaan. Mielellään nainen hoitaa oman "tonttinsa", jos mies ohjaa suuria linjoja. Mutta paljon menetetään, ellei suorastaan kaikki, jos luottamus menetetään. Nykymaailma tosin vaatii naiseltakin monia sellaisia taitoja/ tekoja, jotka luontaisesti hoituisivat mieheltä paremmin.
Luulin tuolla tavoin ajattelevien kuolleen jo sukupuuttoon. Outoa miten ovatkin päässeet lisääntymään....
Pariskuntaa vihittäessä pappi useimmiten kehoittaa kilpailemaan toinen toisensa kunnioittamisessa.
Vaikutat Jussilta aloittaja... Osuinko oikeaan?