Onko kellään kokemuksia Gippomatic spinnupuomin käytöstä?
http://www.arolyth.se/txg.html
Sellainen tuli veneen mukana, joten kiinnostaa
- vinkkejä miten asennus spinnun nostossa (köydet ym.), toimiiko ja hoituuko jiipit avotilasta käsin, mitä ongelmia, miten säilytetään?
Jos tuon linkin kautta näet ensimmäisen kerran mistä on kyse, niin ei tarvitse vastata. En kaipaa spekulaatioita - itsekin osaan arvella että patentti ei ole vailla huonoja puolia. Muutenhan puomityyppi ei olisi niin harvinainen. Käytännön kokemusta on sen verran että 75 mm * 4,5 m Gippomatic systeemeineen on aika raskas.
http://www.arolyth.se/txg.html
Sellainen tuli veneen mukana, joten kiinnostaa
- vinkkejä miten asennus spinnun nostossa (köydet ym.), toimiiko ja hoituuko jiipit avotilasta käsin, mitä ongelmia, miten säilytetään?
Jos tuon linkin kautta näet ensimmäisen kerran mistä on kyse, niin ei tarvitse vastata. En kaipaa spekulaatioita - itsekin osaan arvella että patentti ei ole vailla huonoja puolia. Muutenhan puomityyppi ei olisi niin harvinainen. Käytännön kokemusta on sen verran että 75 mm * 4,5 m Gippomatic systeemeineen on aika raskas.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Näin ensimmäisen kerran ko. systeemin, mutta vastaan kiellosta huolimatta.
Linkkaamallasi sivulla on linkki " GIPPOMATIC broschyr ", josta saat kysymyksiisi vastaukset ja lisäksi muutakin tietoa. Kai mastossa on valmiiksi kiinnike, kun kerran veen mukana tuli puomikin.
Tietysti on kiinnike, ja varmaan myös plokit "jiippiköysille".
Juu, olen lukenut brosyyrin ja kaikki mitä kuukkelilla löysin, även på svenska - ja se on yllättävän vähän. Siksipä kyselen jos joku on käyttänyt ko. systeemiä.
Omassa veneessä vastaava tuomiopäivän systeemi. Pari kertaa kokeiltu ja toivottomaksi todettu. Perinteinen spinnupuomi toimii varmemmin ja on helpompi kaikin puolin.
Hieman off-topic: Voiko tuplaskuuteilla ajettaessa end-to-end -puomissa pitää molempia takagaijoja kiinni puomissa koko ajan (toinen toisessa päässä ja toinen toisessa) ? Helpottaisi jiippaamista kun tarvitsisi vain siirtää puomi puolelta toiselle ilman köysien haromista. Vai vaatisiko tämä erilaiset puomin päätyhelat tuplalenkeillä ?
Minusta gaijoja ja skuutteja ei pidä pistää kiinni,puomiin vaan purjeeseen. Siis tuplatkin. Silloin vapaana olevaa löysää gaijaa ei tarvise haroa ilmasta vaan sen voi ottaa kannelle ja pistää käsin kitaan. Hetken platlenssiä ajamalla voi purjeen fiksoida keskiveneeseen toisella köysiparilla ja toinen pari on löysänä operaatioihin
Olisin melkein vielä ehdottomampi kuin seppomartti ja kieltäisin kiinnittämisen puomiin. Dippi tai end-to-end, löysällä oleva köysi on aina jiipatessa helppo saada puomin koukkuun. Sen kun voi pitää kädessä, eikä tarvitse haroa.
Tarkemmin ottaen itse en kiinnitä purjeeseen kuin gaijan, skuutin laitan gaijan helaan. Silloin tuulen kevetessä voi ennen kevyeen skuutiin vaihtamista ensin keventää skuutin painon verran.
Ethän sinä gaijalla voi skuutata, koska se tulee keskiveneestä. Tai onnistuuhan se jotenkuten plattiksella.
Minusta gaija tai takagaija on gaija vaikka tulisi peräpeilistä. Usein kai se on skuuttia edemmäksi skuutattuna muttei pakosta keskiveneeseen. Jos gaija on keskiveneessä niin kulmahan on plattiksella tosi huono säätämään spinnupuomia eteen- taakse, koska myös puomi on keskiveneessä ja gaija vetäisi vain alaspäin. Aivan keskiveneessä olen joskus käyttänyt sekä gaijaa, että skuuttia, jos jotain puuhataan ilman puomia. Spinnu heijaa silloin vähemmän kovassa tuulessa. Muutoin skuuttipiste aina hyvin takana ja puomin alasveto alagaijalla, minkä veto tulee suuntautua etuviistoon.
Heittoplokeilla skuuttipistettä gaijallekin voi säädellä. Heittoplokit vaan tahtovat olla liian heikkoja kovaan tuuleen.
Miten tulaskuutit kytketään puomin läpi purjeeseen onkin sitten mielenkiintoinen yksityiskohta, Yllä oli yksi vaihtoehto.
Huono sanavalintani johti väärinymmärrykseen. Toki takagaijat kiinni purjeessa, mutta molemmat gaijat kulkisivat puomin helan kautta, myös siis suojan puolen "käyttämätön" gaija. Jiipissä sitten lenssillä otettaisiin spinnu skuuttien varaan, löysättäisiin tuulen puolen gaija, siirrettäisiin puoli toiselle puolelle (end-to-end), ja kiristettäisiin uusi tuulen puolen gaija. Vaatisi siis tuplalenkit puomin päihin, toinen mastoon kiinnittämiseen, toinen gaijaa varten. Mutta gaija siis vain kulkisi lenkin läpi ja olisi purjeessa kiinni.
Spinnuköysillä+on+monia+nimiä,+mutta+yleisin+lienee+tuplaskuuttien+yhteydessä+kutsua+niitä+edempää+tulevia+gaijoiksi+(kuten+kaikkia+muitakin+spinnnupuomin+paikan+säätelyyn+tarkoitettuja+köysiä)+ja+taaempaa+tulevia+skuuteiksi.+Jälkimmäiset+eivät+koskaan+mene+tuplaskuuteilla+puomin+kautta.
Mikä olisi se merkittävä hyöty, joka tuosta tulisi? Vapaa gaijahan on helppo laittaa puomiin, kun se siirretään puolelta toiselle ja toinen gaija irtoaa itsestään laitettaessa puomi mastolenkkiin.
Haittaa tuosta on ainakin spinnua laskettaessa ja todennäköisesti myös spinnua ajettaessa. Se vapaa gaijahan tulisi istuinlaatikosta plokille, kaidevaijerit ja vantit kiertäen mastolle sekä lopulta puomin pään kautta purjeeseen. Tuossa on monta mutkaa ja hankauskohtaa, joten vapaa gaija ei juokse lainkaan hyvin. Vapaa gaija siis estää skuutin päästämistä ja mahdollisesti myös skuutin kiristämistä tiukalle slöörille.
Terminologia vaihtelee ja on osin epäselvä ainakin suomalaisille. Köysi, jolla säädetaan spinnupuomin asentoa on minusta gaia, tai takakaija, guy tai afrterguy, Achterholer jne. Vaihtuu nimeltää skuutiksi jiipattaessa, ellei ole tuplat. Eiköhän se näin ole selvintä.
Miksi gaia ei saisi mennä puomin kidan läpi?
Etugaija, alagaija, foreguy, downhaul nimiä sitten voidaan käyttää toisesta köydestä.
Etu olisi keulagastin homman yksinkertaistaminen, ei tarvitsisi tehdä muuta kuin siirtää puomia. Tämän osaisi lapsi tms täysin kokematon tehdä. Voisi myös olla aallokossa turvallisempaa, gaijan kiinnitys ja irroitus vaativat kahta kättä. Toki tuo köyden lisääntynyt kitka voi olla jossain tilainteessa ongelma, se riippuu myös lenkin koosta ja muusta geometriasta.
Minun tuntemassani terminologiassa gaija on se, joka menee puomille ja skuuti purjeen vapaassa kulmassa, tulevat sitten veneessä mihin tulevat. Omassa veneessä käytäntö sen suhteen onkin jossain määrin harvinaisempi, gaijat tulevat taakse, skuutit veneen leveimmällä kohdalla oleville plokeille. Se nyt sattuu parhaiten sopimaan vanhan veneen runkomuotoon. Lenssillä gaija tulisi keskiveneestä toivottoman jyrkkään kulmaan alaspäin, skuuti taas on ikään kuin barberi olisi vedetty sisään ja spinnu lentää stabiilisti. Jossain kohtaa sitten slöörin tiukentuessa vain vaihdetaan skuutilta leessä veto gaijaköydelle. Ja vanha vene kun on, varustukseen kuuluu jakkipuomi. Ennenkuin jakkipuomi otetaan käyttöön, heitetään heittoploki varvaslistaan metrin päähän taittoplokin etupuolelle, joka siirtää gaijan paino takimmaisen mantookitolpan yläpäästä sen tyveen. Setuppi on kokemuksen mukaan tuollaiseksi kehittynyt ja toimii.
Minulla oli edellisessä veneessä gippomatic puomi ja käytin sitä, minkä halusit tietää. Laajemmat käyttäjäkokemukset saattaisivat mennä spekulaation puolelle laitteen mahdollisen väärinkäytön ja yleisen taitamattomuuden vuoksi, joten ei niistä sen enempää.
Kiitos vastaajille, lopulta löytyi pari kirjoittajaa, jotka ovat käyttäneet gippomatikkia:
"Pari kertaa kokeiltu ja toivottomaksi todettu" ja "Minulla oli edellisessä veneessä gippomatic puomi ja käytin sitä"
Oliko ensimmäinen lausunto "yleisen taitamattomuuden vuoksi" annettu, vai ei? Kaikesta huolimatta ainakin yritetään virittää puomi, ja todeta oman taitavuuden tai taitamattomuuden taso sen suhteen, kuten wanhakansa sanoo: "Yrittänyttä ei laiteta"
Onhan mahdollista että lopputulos on tuo toivottaksi toteaminen, jolloin puomi pitäisi vaihtaa. Tuskin gippomatikkia kannattaa yrittää modifioida normaaliksi dippipuomiksi (?) vaan suosiosta hommata uusi hiilikuituinen. Sen vuoksi myös mastokiinnityksen hela pitää vaihtaa, ja silloin pitäisi valita symmetrisen ja dippiversion väliltä. Spinnun koko 105 m2 tosiaan luki purjepussissa, ehkä se on kuitenkin pienempi kuten Joakim arvioi?
Ehkä symmetrinen puomi yksillä skuuteilla? Hiilikuituisena se olisi kuitenkin aika kevyt käsitellä ja käyttö olisi lähinnä leppoisilla myötäisillä lomareissuilla.
Hyvää talvipäivänseisausta kaikille tänään klo 16:28 - vesillelaskuun enää neljä ja puoli kuukautta eli 19 viikkoa :)