Haluan kovasti lääkikseen (mieluiten psykiatrin ammattiin) ja olen myös oikeustiedettä ajatellut.
Olen nyt 8-luokalla ja keskiarvoni oli 9.7 seiskalla.
Matikka, painotettu: 10
Englanti: 10
Biologia: 10
Kemia: 10
Fysiikka: 10
Terveystieto: 10
Äidinkieli: 9
Ruotsi: 10
Maantieto: 10
Uskonto: 10
Historia: 10
Tässä seiska luokan lukuaineet.
Tällä hetkellä matikka on mennyt vähän heikommin ja olen saanut kaseja, mutta aion silti ottaa pitkän matikan lukiossa. Koulussamme vaihtuu usein opettajia ainakin viime aikoina, niin numerot eivät ole olleet niin vahvoja. Yritän kovasti parhaani pitää matematiikan ainakin ysissä.
Kertokaa minkälaisia aineita lukiossa kannattaisi ottaa, jotta lääkikseen haku olisi helpompaa :)
Olen nyt 8-luokalla ja keskiarvoni oli 9.7 seiskalla.
Matikka, painotettu: 10
Englanti: 10
Biologia: 10
Kemia: 10
Fysiikka: 10
Terveystieto: 10
Äidinkieli: 9
Ruotsi: 10
Maantieto: 10
Uskonto: 10
Historia: 10
Tässä seiska luokan lukuaineet.
Tällä hetkellä matikka on mennyt vähän heikommin ja olen saanut kaseja, mutta aion silti ottaa pitkän matikan lukiossa. Koulussamme vaihtuu usein opettajia ainakin viime aikoina, niin numerot eivät ole olleet niin vahvoja. Yritän kovasti parhaani pitää matematiikan ainakin ysissä.
Kertokaa minkälaisia aineita lukiossa kannattaisi ottaa, jotta lääkikseen haku olisi helpompaa :)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tällä hetkellä lääketieteelliseen haettaessa saa pisteitä neljästä ylioppilastutkinnon kokeesta. 1) äidinkieli, 2) pitkä vieras kieli tai toinen kotimainen kieli, 3) biologia, fysiikka tai kemia ja 4) matematiikka tai muu kuin kohtaan 3 käytetty ainereaali.
Lääketieteen pääsykoe taas perustuu tällä hetkellä biologian, fysiikan ja kemian lukiokursseihin.
Vaikuttaa tällä hetkellä siltä, että kannattaa ottaa lukiossa kaikki kurssit ainakin äidinkielestä, englannista, ruotsista, biologiasta, fysiikasta ja kemiasta. Mutta moni asia varmaan muuttuu ennen kuin olet hakemassa yliopistoon.
Pisteitä annetaan mm. yo-kokeesta "2) pitkä vieras kieli tai toinen kotimainen kieli". Siinä lukee tai, ei siis ja. Jos eivät kielet kiinnosta tai ei ole kovin lahjakas niissä, niin ei ainakaan silloin ole mitään järkeä kirjoittaa ruotsia, jonka opiskelemiseen kuluu aikaa, jonka olisi voinut käyttää englannin tai jonkin muun hyödyllisemmän asian opiskeluun. Turhaan käyttää resursseja sekä englantiin että ruotsiin ja heikentää näin mahdollisuuksiaan saada jommasta kummasta (lue: englannista) erinomainen arvosana. Ruotsillahan nyt harva tekee yhtikäs mitään.
Suositus olisi ehkä ymmärrettävä, jos olisi varmaa, että pisteet tulee saamaan vain toisesta kielestä. Sitä ei kuitenkaan tiedä, mistä pisteet 5 vuoden päästä annetaan. Sen vuoksi ei kyllä kannata yllyttää lyömään laimin niin usein kirjoitettuja aineita kuin englanti tai ruotsi.
Tuolla logiikalla kannattaa lukea kaikki mahdolliset aineet ja kirjoittaa ne myös. Mistä sitä tietää, että viiden vuoden kuluttua lääkäreitä ei valita kargyraa -kurkkuääni-performanssiesitysten perusteella.
Ei tuo logiikka perustunut siihen, että mistä tahansa voidaan antaa pisteitä. Se perustui siihen, että pisteitä annetaan usein niistä aineista, joita kirjoitetaan usein. Sekä englanti että ruotsi ovat sellaisia. Historian tai uskonnon kanssa voi aika turvallisin mielin löysätä, samoin sen kurkkulaulun kanssa.
Hyvä juttu, että olet saanut noin hienoja numeroita. On kuitenkin huomattava, että lukiossa mat, kem ja fys muuttuvat vaikeammiksi. Matemaattiset aineet muuttuvat entistä matemaattisemmiksi. Kouluaikanani en kemian harrastajana oikein sellaisesta tykännyt.