Herranen aika, mä en voi uskoa itteeni...
Mun elämä paranee päivä päivältä! Mä kirjoitin tässä jossain vaiheessa loppusyksyä samaiselle palstalle, kuinka epätoivoinen mun tilanne oli jännittämisen ja ahdistuksen takia, mutta nyt en voi uskoa oloani! Joka päivä herään nykyään pirteänä, enkä enää jännitä paljoa mitään. Syksyllä lintsasin useita esitelmiä, nyt olen kohdannut niitä erittäin menestyksekkäästi!
Kahvikuppineuroosini on vielä tallella, mutta se ei enää rajoita elämääni!
Aloin vuoden vaihteessa syömään B-vitamiinia, liikkumaan vähän enemmän, kuuntelemaan rentoutus/suggestiokasetteja ja uudistamalla kaveripiiriäni. En käsitä, mistä moinen positiivinen muutos elämääni on tullut.. Positiivisia kokemuksia päivä toisensa jälkeen ja yhä vähemmän negatiivisuutta. Ihan kuin olisin uusi ihminen, ja jaksan jopa uskoa unelmiini taas!
Jaksan taas naurattaa kavereitani ja nauraa heille ja olla ystävällinen ja ulospäinsuuntautunut. Lisäksi tuleva kevät tekee mielen entistäkin iloisemmaksi.
Mistä tää kaikki vois johtua?? Onko kukaan kokenut samanlaista?? Viimeksi tunsin elämäni näin hyväksi kesällä.. ja nyt taas yhtäkkiä tuo ihana tunne on palannut.
Luulisin, että apu on tullut joko B-vitamiinista tai sitten noista kaseteista. Kumpi olisi todennäköisempää? Lisäksi voin sanoa, että pelottavien tilanteiden välttäminen lisää pelkoa entisestään! Itse pelkäsin vähän aikaa sitten erästä esitelmää kuollakseni, mutta minä pakotin itseni menemään siihen! Nappasin vähän lääkettä ja kuvittelin "Mä perhana kyllä menen nyt sinne, vaikka sitten lääkkeiden avulla" . Tilanteesta suoriuduin täydellisesti! Ja tuon positiivisen kokemuksen ansiosta itsetuntoni on kohonnut huomattavasti ja nykyään en enää taidakaan tyytyä lääkkeeseen, vaan positiivisiin mielikuviin.
Täällä palstoilla on varmasti monia, kenen tilanne on äärimmäisen hankala ja toivoton. Niin mullakin oli syksyllä ja vielä kuukausikin sitten, kunnes elämä alkoi päivä päivältä osoittaa paranemisen merkkejä. Muistan, kun ajattelin syksyllä koko ajan, etten jännittämisestä pääsisi ikinä eroon. Sitten tuli taas vähän parempi jakso, sitten taas joku kauhea tilanne laukaisi oireet ja pelkäsin taas! Mutta nyt, "poikkeuksellisen" hyvä olo on jo jatkunut useita viikkoja ja uskon tai ainakin toivon, että minä hallitsen nyt pelkojani, eivätkä pelot minua.
Tässä listaan asioita, joista itse olen huomannut olevan helpotusta jännittävissä tilanteissa (kokeilkaa toki!):
- B-vitamiini (en tiedä, auttoiko mulla, mutta voi olla)
- Jännittämiseen liittyvät kirjat (voi opetella erilaisia hengitysharjoituksia ja sisältävät paljon tietoa jännittämisestä ja sen syntymekanismeista)
- Rentoutusäänitteet (ehdottomasti on ollut ainakin vähäsen hyötyä. Opit rentoutumaan ja vaipumaan oikein syvään lepotilaan, jota säännöllisesti harjoitettuna tulokset saattavat alkaa olla pysyviä)
- Luontaistuotekaupoista saatavat jännitystä lieventävät tuotteet (ei ole henk.koht. kokemusta, mutta kuulemma auttavat)
- Puhuminen asiasta esim. perheenjäsenelle tai hyvälle ystävälle (Tätä suosittelen ehdottomasti!! Me suomalaiset olemme sellaista kansaa, että haudomme ongelmia päissämme kertomatta niistä muille ja sitten kärsimme. Siksi johdammekin itsemurhatilastoa. Puhukaa, please! Ihmiset ovat YLLÄTTÄVÄN ymmärtäväisiä)
- Psykologi (on ollut sellaista hyötyä, että juttelu helpottanut ja häneltä saanut hyviä neuvoja. Ei psykologilla käyntiä tarvitse hävetä.)
- Säännöllinen liikunta ja hyvä ruokavalio (elimistö pysyy tasapainossa ja liikkuminen ehdottomasti laukaisee turhan jännittämisen)
- Riittävä yöuni (Mitä enemmän nukun, sitä pirteämpi olen seuraavana päivänä, joka taas tehokkaasti ehkäisee ahditusta).
- Mieluisat harrastukset
- Pelkojen kohtaaminen
---
Siinä siis listattuna tärkeimmät seikat.
Toivon teille kaikille jännittäjille sydämeni pohjasta tsemppiä! Parantuminen ei ole mahdotonta, muttei myöskään mahdollista, jos ette tee asian eteen mitään!
Mun elämä paranee päivä päivältä! Mä kirjoitin tässä jossain vaiheessa loppusyksyä samaiselle palstalle, kuinka epätoivoinen mun tilanne oli jännittämisen ja ahdistuksen takia, mutta nyt en voi uskoa oloani! Joka päivä herään nykyään pirteänä, enkä enää jännitä paljoa mitään. Syksyllä lintsasin useita esitelmiä, nyt olen kohdannut niitä erittäin menestyksekkäästi!
Kahvikuppineuroosini on vielä tallella, mutta se ei enää rajoita elämääni!
Aloin vuoden vaihteessa syömään B-vitamiinia, liikkumaan vähän enemmän, kuuntelemaan rentoutus/suggestiokasetteja ja uudistamalla kaveripiiriäni. En käsitä, mistä moinen positiivinen muutos elämääni on tullut.. Positiivisia kokemuksia päivä toisensa jälkeen ja yhä vähemmän negatiivisuutta. Ihan kuin olisin uusi ihminen, ja jaksan jopa uskoa unelmiini taas!
Jaksan taas naurattaa kavereitani ja nauraa heille ja olla ystävällinen ja ulospäinsuuntautunut. Lisäksi tuleva kevät tekee mielen entistäkin iloisemmaksi.
Mistä tää kaikki vois johtua?? Onko kukaan kokenut samanlaista?? Viimeksi tunsin elämäni näin hyväksi kesällä.. ja nyt taas yhtäkkiä tuo ihana tunne on palannut.
Luulisin, että apu on tullut joko B-vitamiinista tai sitten noista kaseteista. Kumpi olisi todennäköisempää? Lisäksi voin sanoa, että pelottavien tilanteiden välttäminen lisää pelkoa entisestään! Itse pelkäsin vähän aikaa sitten erästä esitelmää kuollakseni, mutta minä pakotin itseni menemään siihen! Nappasin vähän lääkettä ja kuvittelin "Mä perhana kyllä menen nyt sinne, vaikka sitten lääkkeiden avulla" . Tilanteesta suoriuduin täydellisesti! Ja tuon positiivisen kokemuksen ansiosta itsetuntoni on kohonnut huomattavasti ja nykyään en enää taidakaan tyytyä lääkkeeseen, vaan positiivisiin mielikuviin.
Täällä palstoilla on varmasti monia, kenen tilanne on äärimmäisen hankala ja toivoton. Niin mullakin oli syksyllä ja vielä kuukausikin sitten, kunnes elämä alkoi päivä päivältä osoittaa paranemisen merkkejä. Muistan, kun ajattelin syksyllä koko ajan, etten jännittämisestä pääsisi ikinä eroon. Sitten tuli taas vähän parempi jakso, sitten taas joku kauhea tilanne laukaisi oireet ja pelkäsin taas! Mutta nyt, "poikkeuksellisen" hyvä olo on jo jatkunut useita viikkoja ja uskon tai ainakin toivon, että minä hallitsen nyt pelkojani, eivätkä pelot minua.
Tässä listaan asioita, joista itse olen huomannut olevan helpotusta jännittävissä tilanteissa (kokeilkaa toki!):
- B-vitamiini (en tiedä, auttoiko mulla, mutta voi olla)
- Jännittämiseen liittyvät kirjat (voi opetella erilaisia hengitysharjoituksia ja sisältävät paljon tietoa jännittämisestä ja sen syntymekanismeista)
- Rentoutusäänitteet (ehdottomasti on ollut ainakin vähäsen hyötyä. Opit rentoutumaan ja vaipumaan oikein syvään lepotilaan, jota säännöllisesti harjoitettuna tulokset saattavat alkaa olla pysyviä)
- Luontaistuotekaupoista saatavat jännitystä lieventävät tuotteet (ei ole henk.koht. kokemusta, mutta kuulemma auttavat)
- Puhuminen asiasta esim. perheenjäsenelle tai hyvälle ystävälle (Tätä suosittelen ehdottomasti!! Me suomalaiset olemme sellaista kansaa, että haudomme ongelmia päissämme kertomatta niistä muille ja sitten kärsimme. Siksi johdammekin itsemurhatilastoa. Puhukaa, please! Ihmiset ovat YLLÄTTÄVÄN ymmärtäväisiä)
- Psykologi (on ollut sellaista hyötyä, että juttelu helpottanut ja häneltä saanut hyviä neuvoja. Ei psykologilla käyntiä tarvitse hävetä.)
- Säännöllinen liikunta ja hyvä ruokavalio (elimistö pysyy tasapainossa ja liikkuminen ehdottomasti laukaisee turhan jännittämisen)
- Riittävä yöuni (Mitä enemmän nukun, sitä pirteämpi olen seuraavana päivänä, joka taas tehokkaasti ehkäisee ahditusta).
- Mieluisat harrastukset
- Pelkojen kohtaaminen
---
Siinä siis listattuna tärkeimmät seikat.
Toivon teille kaikille jännittäjille sydämeni pohjasta tsemppiä! Parantuminen ei ole mahdotonta, muttei myöskään mahdollista, jos ette tee asian eteen mitään!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mikäs sen parempaa ujona ihmisenä kuin kuulla muiden
selviytymistarinoita jännittämisestä. Ne nimittäin antavat varmasti jokaiselle jännittälle uskoa, että
ehkä siitä onkin mahdollista päästä osittain tai kokonaan eroon. Itsellänikin oli elämä aikoinaan erittäin epätoivoista, mutta ehkä se elämän aurinko kuitenkin alkaa sieltä pikku hiljaa loistaa kovan taistelun jälkeen. Ihan hyviä vinkkejä olit kirjoitellut. Varsinkin liikuntaa olen pitänyt itse hyvänä jännityksen poistajana.
Ei ihmiset pure ja muutki jännittää esiintymisii vaik ois kuinka sosiaalinen ja muuten puhuu paljo se on luonnollista. Elämä menee hukkaan jos ottaa paineita jännittämisestä jne. Kukaan ei ole täydellinen...
Nautitaan elämästä
Voi miten ihana kuulla et joku muukin on "toipunut"itse olen toipumaan päin,(en uskalla sanoa parantunut)koska ei tiedä mitä elämä tuo tullessaan,mut vaikeaa sos.tilanteiden pelkoa ym.masennus oireita vuosia kärsineenä,sitä on kiitollinen jokaisesta hyvästä päivästä..elämä tuntuu ihan siedettävältä!!avun sain Seroxatista ja terapiasta,ja just niin kuin jo mainittiin ulkoilu,ja kaikki itsensä hoitaminen ja helliminen on tosi täkeitä juttuja,sitä mukaa kun vain sairaudeltaan jaksaa!!Voimia kaikille lähetän,jokaisesta päivästä kun etsii jonkun ilon aiheen..ei sen iso juttu tarte olla.
olen todella hyvin jo paranemaan päin, kohta uskaltaisin väittää että jo parantunut:)
ja mulla myös täysin sama tilanne. syksy oli yhtä helvettiä. lintasasin yhestä esitelmästä, lähin luokasta kesken äikän tunnin, kahvikuppineuroosia, kohtauksia ja muuta p*askaa. (anteeks kielenkäyttöni!)
ehkäpä se psyko- ja hypnoterapeutti sitten tosiaan auttoikin jotain, sillä tuntuu että elämä hymyilee taas.
olen pakottanut itseni vaikeisiin ja ahdistavilta tuntuviin tilanteisiin, pidin jopa kaksi esitelmää, joista suoriuduin hyvin. tämä nosti itsetuntoa niin paljon että ääneen lukemiset ynnä muut vastaamiset tuntuvat ihan tavallisilta tilanteilta.
vielä vähän aikaa sitten söin propralia kymmenen milligrammaa joka päivä, mutta nykyään tarvitsen ehkä kerran viikossa, jos sitäkään.
ihmiset, te kaikki jotka kärsitte jännitäämisestä niin teillä on vielä toivoa!! :)
pitää vaan uskoa itseensä ja luottaa omiin kykyihinsä