Paljon että tekis mieli tappaa itsensä? Mulle on ehdotettu jotain tuetun asumisen muotoa mutta sekin ahdistaa niin paljon että kuolisin mieluummin.
Mietin jo sellaistakin että ostais jonkun muovikuula aseen ja menis sillä uhkailemaan ihmisiä ison kaupungin keskustaan. Pääsis ainakin tästä kuntoutus paska ahdistuksesta eroon jos sen jälkeen ei enää tarvisi käydä siellä. Tarpeeks kun uhkailee niin voi tulla vaikka vankilareissu.
Mietin jo sellaistakin että ostais jonkun muovikuula aseen ja menis sillä uhkailemaan ihmisiä ison kaupungin keskustaan. Pääsis ainakin tästä kuntoutus paska ahdistuksesta eroon jos sen jälkeen ei enää tarvisi käydä siellä. Tarpeeks kun uhkailee niin voi tulla vaikka vankilareissu.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ajattelin vielä hyökätä poliisejakin kohti niin sillä varmistan asian ettei tarvitse enää käyttää mielenterveyspalveluja. En kyllä haluaisi turvautua tällaisiin temppuihin mutta alkaa tuntua siltä ettei kohta ole enää muita vaihtoehtoja.
Älä rupea riehumaan. Mielenterveysongelmataustalla ei päädy vankilaan vaan mielisairaalaan jos alkaa meuhkata poliiseja vastaan. Siellä sitten pakkolääkitys vuosikausiksi ja asiat on pahemmin kuin alunperin oli. Koita keksiä muu tapa ilmaista itseä.
Niin että kun on "hullu" niin päätyykin aina mielisairaalaan vankilan sijasta jos alkaa riehumaan tai uhkailemaan muita ihmisiä?
No joo en oikeasti ajatellutkaan alkaa riehumaan tai uhkailemaan ketään. Enemmänkin tämä oli tällainen hätähuuto jos sais tätä kautta jotain ideoita tai näkökulmia kuinka voin päästä ulos tästä ahdistavasta tilanteesta. On tässä alkanut jo fyysinenkin terveys reistailemaan jatkuvan ahdistuksen kanssa. Tilanne oli paljon helpompi kun sain olla melkein yli vuoden rauhassa ilman että multa vaadittiin mitään.
No mikä se pojua ahistaa
Voi että =0
Onnex en joutunu samaan jamaan kuin sä, sillä mä oon kans semmonen jääräpää, etten diggaa siit, jos mua pompoteltas, mut oon aika onnellises asemas , koska oon saanu eläkepaperit, niin enpä usko, että ne veis mua kuntouttavaan, sillä oon saanu sairaseläkepaperit.
Kyllä ne muaki vähän aikaa kuntoutti, mutta huomas mun karttavan ihmisiä, joten ne antoi periksi, kun huomas mun mielenterveyden menevän alas PAHEMMI.
Mitä vähemmä oon tekemisissä ihmisten kanssa, sitä terveempi olen.
Se meinaa juuri sitä autismin lievempää muotoa, mikä näkyy tuollaisena.
Suurin osa menee alas niije terveys, jos ne ei nää ihmisiåä, mutta mulla on toisinpäin.
Mitä enemmä oon yksin eikä kukaan kontrolloi mua, sitä parempi mieli mulla on.
Heti alkaa sairaalloinen ujous ja ahdistus ja masennus, jos vähänki pityää olla sosiaalinen.
Tulkaa joo sitten vaan haukkumaan mua suoli24-sivujen trollikiusaajat, tulkaa vaan ja oikein "urakalla", mua ei haittaa eikä vois vähempää kiinnostyaa, mitä haluutte sanua.
Ootte mulle kuolleita ihmisiä, semmoset on mun reaktiot teitä kohtaan.
Kyllähä mulle postissa tuli kirje, jossa ne haluaa ehdottaa meitä eläkeläisiäkin työmaailman saloihin, mutta kyse ei ollu pakottamisesta. Mun tietääkseni Suomessa ei voi ketään eläkeläistä pakottaa työhön.
Voihan se vielä mennä jopa siihen, jos Suomessa tää tilanne menis niin pahaksi, MUTTA ENPÄ IHAN USKO XD.
Mulle myönnettii sairaseläkepaperit, saan takuueläkettä.
Itte menisin kyllä aika pihalle, jos pakotettas töihin, ei mun terveys kestäisi sitä, oon ihan pihalla sosiaalisesti jos pitäs toimii ihmisten kanssa.
Ihan pihalla, ihan down, kokemuksia on paljonki, miten mielenterveys menee alas, jos pitää toimia ihmisten parissa.
Hetkessä olotila menee masennustilaan, jos tilanne on hankala, jossa kärsin tästä aspergerin jutustani.
Toissa päivänä oli hyvä esimerkki, olin salitreenissä, jossa oli porukkaa ja mun piti keskeyttää treenit, koska johtui epäsosiaalisuudestani. En vastannu kenenkään kommentteihin sielä.
Katsoivat mua aika pitkään. Olin ihan henkisesti out!
Masennusta, sairaalloista ujoutta, en puhunu mitään, kun isä avasi mulle suutansa, niin jotain pienellä muminalla vastasin, kun normaalisti kotioloissa oon ylivilkas isäni seurassa.
Ihmisten ilmoilla oon ihan pihalla ja ulkopuolinen.
HErmosto ei kestä myöskään työntekoa kovin pitkään.
Ongelmasi taustalla on vain se että yleensä kaikki uusi alussa ahdistaa. Ihminen tottuu lepäämään ja olemaan laakereillaan ja sitten kun harmoniaa rikotaan niin mieli hämmentyy. Jos uusi tuntuu ylivoimaiselta niin jännitys on entistä voimakkaampi. Olet ymmärtääkseni sairauslomalla joko fyysisen tai mielen vaivan vuoksi ja nyt on tullut vaihe että pitäisi päästä eteenpäin ja vaikka työelämään. Oletko ollut ihan rehellinen hoitotahon kanssa ja tulevaisuutesi suunnittelussa. Kenenkään sisään ei voi toinen nähdä? Onko tuleva haaste sinulle ylivoimainen ja oletko ollut rehellinen ja kertonut avoimesti, ettet koe jaksavasi sinulle suunniteltua kuntoutusta. Ei kai ole vieläkään liian myöhäistä ottaa yhteyttä hoitavaan tahoon ja kertoa että voimasi eivät taida riittää kuntoutukseen. Saattaa kyllä olla turhaakin pelkoa. Mitään hölmöilyjä ei kannata suunnitella ja ei tilanne ole itsemurhaa vaativa. Kyllä sinulle tila ja paikka on tässä maailmassa.
No mihinkään työelämään minua ei sentään yritetä saada, sen myönsi jopa kela että olen liian huonossa jamassa mihinkään työelämä kuntoutukseen. Sen sijaan jotain sellaista kuntoutusta meinataan että kävisin ihmisten parissa ja olis sosiaalista elämää vaikka tuntuu että se sosiaalisuus ja ennestään vieraiden ihmisten seurassa oleminen on suorastaan kirosana minulle.
Myös jotain tukea kaupassa käyntiin on suunniteltu kun sekään ei meinaa aina onnistua minulta mutta mieluummin kävisin kuitenkin vaikka väkisin itsenäisesti kuin jonkun viranomaisen kanssa kaupassa. Eiköhän sitä sitten tavalla tai toisella tule kuitenkin ravintoa hankittua kun jääkaapissa ei pala enää kuin valo ja on niin kova nälkä että näköä haittaa.
Onpa pojulla elämä huonossa jamassa. Aiotko heittää lusikan nurkkaan?
Jaa niin, tilaa sapuskasi kotiin. Kyllä kauppias tuo. Sovi että soittaa ovikelloa ja tyrkkää rahat kouraan. Ei tarvi ahistua kun et näe kaverin lärviä
ne myrkkyjen syönnit pikkuhiljaa ja ala elättään ittes niin löytyy syy elää...
loisena eläminen on saatanallista rehellisille ihmiselle.