täältä pois. En enää ikävöi sinua mies enkä ikävöi ketään. Nyt elämässäni on vain tylsyys ja tyhjyys, mutta kyllä minä jotain aina keksin siihen en siis aina ja siksi satunnaisesti kirjoitan täällä mitä sattuu. Jos se on sallittua niin voisin ihan terveellisellä itserakkaudella kehua itseäni rohkeaksi. Olen valmis menemään ja laittamaan itseni likoon enkä säikähdä vastoinkäymisiä. Ajattelen myös muita ja haluan olla kaikille parhaani mukaan hyödyllinen. Se, että keskityn vain yhteen asiaan kerrallaan sopii minulle todella hyvin. Taistelija luonteella pääsee pitkälle. Itse puuttumalla asioihin voit olla hyödyksi niin itselle ja muille.
Luulin jo päässeeni
hyvääyötätänne
11402
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Puuttumatta asioihin on monesti se syy ettei irti pääse. Jos asiat hoidetaan oikein ja totuudella silloin ne ei jää vaivaamaan. Itse sinä olet tämän hoitanut tähän. Kun annat ajan kulua ja jätät rauhaan voidaan vaikka vuosien päästä vaikka ihan tervehtiä jos nähdään. Niin kauan kun jatkat tuota ikuista näyttelemistä että kaikki on hyvin niin et ole silloin asiaa saanut päätökseen. Täällähän me ollaan ja kuittaillaan sinulla syy mikä?
Syy tylsä elämä ja ihmissuhteiden vähyys. Olen sellainen, että minusta ei pidetä, mutta mitä sitten? Olen tottunut siihen ja olen tottunut olemaan erilainen ja se ihme tyyppi, joka yrittää esittää normaalia olematta sitä kuitenkaan. Kaikki luulevat minun olevan joku ihme sairas salamurhaaja tai huumeiden vetäjä, salailija, tyhmä mitäänsaavuttamaton idiootti enkä yhtään liioittele. Todellisuudessa olen vain tylsä turvallinen ihminen, jolla ei ole mitään elämää kavereita tai jännitystä. Pelkään helvetisti kaikkea jännityksestä puhumattakaan. Olen aina varautunut kaikkeen ja pelkään tulla huomioiduksi. Ja yleensä siihen aina päädyn vaikka sitä välttelen. Se ei ole hyvää huomiota vaan sitä huonoa ja noloa. Näyttelen, että asiat on hyvin niin teen, mutta niin tekevät muutkin.
Joskus yksinäisyys teettää kummia ajatuskuvioita. Lähtemällä liikkeelle jostain pienestäkin, voit saada elämääsi sisältöä. Pian huomaat, että jokainen ihminen painiskelee oman elämänsä kanssa jossain vaiheessa, kuka mitenkin.
Ota selvää oman kaupunkisi harrastusmahdollisuuksista, yhdistyksistä, seuroista. Vapaaehtoisiakin tarvitaan moneen mukaan auttamaan. Tee sisältö elämääsi.
Sisältöä on liikaakin elämässäni, mutta se on tylsää ja rasittavaa. Ei minulla ole aikaa muihin maksaviin harrastuksiin jonnekin hyppimään muiden kanssa. On velvollisuuksia ja muita asioita missä olen kiinni. Tylsäähän ja yksinäistä tämä on, mutta ei voi mitään. Eniten puuduttaa tämä, kun ihmiset loittonevat minusta ja pitävät ihan jonakin mitä minä en ole. Eli siis voisiko sanoa, että sosiaalinen vapaa-ajan elämäni on kuollutta, mutta muuten elämässäni sisältöä riittää ja aikaa ei jää ylimääräisiin hyppimisiin. Mikään vaikuttaminen sun muut esilläolemiset eivät yhtään kiinnosta ja sen takia en ole missään yhdistyksissä tai seuroissa.
Surullista, mutta ei kovin mairittelevaa jollekin olla vain tyhjyyden täytettä... :(
Olishan se pitänyt tajuta kun et halua IRL...
Herätys pahvi tuskin olen hän ja täällä kirjoittaa aika moni nainen kaipuustaan. Ihastuminenhan on sitä, että kaivataan jotakin piirteitä mitä toisella on itselle ja joillekin ihastuminen on piristysruiske tylsään elämään (flirttailu esimerkiksi tuntemattomille) kuten myös varatuilla piristys tylsään parisuhteeseen.
Ihastuminen on aivojen biokemiallinen reaktio. Se mikä aiheuttaa kyseisen reaktion taas on monimutkainen juttu.
Juurihan selitin mikä sen aiheuttaa? Jos miettii ihastusta sanana niin se jo kertoo kaiken. Toista osapuolta siis ihaillaan eli toisen piirrettä/piirteitä, käytöstä, ulkonäköä tai jotakin tiettyä asiaa ihaillaan. Takana ajatus "haluan olla kuten hän voi kun itse olisin yhtä ihana, ihastuin häneen ja haluan oppia millainen hän on" tai jokin muu motiivi kuten "hänellä on paljon rahaa, vaikutusvaltaa, suosiota"
Yleensä ihastutaan omista puutteista. Toisella on jotakin mitä minulla ei ole. Oli se sitten itsevarmuutta, ulkonäköön liittyvää tai juuri näitä edellämainittuja.
Lisäisin vielä, että usein tutustuessa ihastuminen voi lässähtää, koska toinen ei olekaan niin täydellinen, kun pintapuoli antaa näyttää. Siksi tunteiden loputtua toiselle annetaan pakkeja tai etäännytetään tai jos itse et ole kiinnostunut toisesta. Toinen pahin virhe on sanoa rakastavansa toista vaikka kyse on ihastumisesta. Jos ei tunne toista muuten kuin pinnalta niin sitten on vain ihastunut. Rakastunut edellyttää pitkää tuntemista ja molemminpuolisia tunteita.
Ei sillä kuule niin väliä minua tuskin on täällä kaipailtu tai oltu kiinnostuneita. Tai muuallakaan.