Potilas kirjaus osastolla

Istuuhan insinööritkin suunnittelutoimistoissaan koneensa ääressä toimistossa, samoin konttoristit kaupungintalolla istuvat koneen ääressä toimistoissaan, kirjanpitäjät tilitoimistoissaan istuvat koneen ääressä, palkanlaskija tuntikirjurit ne vasta istuvatkin??? Kaikki em. mainitut voisi kirjata puhelimen kautta asiansa asiansa eikä vaan istua toimistossa koneen ääressä. Tehokkuus kunniaan. Potilaan hoidon jälkeen heti kaivaa puhelin taskustaan ja likaisilla käsineillä vaan kirjaus siinä potilaan vieressä ja seuraavan luokse, eipähän unohdu kirjatessä että mitä teki. Ja vetoketju taskuun jotta ei pyttyyn putoa potilasta vessaan auttaessa.
Ainiin ja myyjille puhelimiin myyntiohjelmat niin ei tarvii kassan ääressä istua. Samalla hyllyttäessä voisi kassaohjelmaa näpytellä ja rahastaa hyllyn välissä. Kaikki konttori-insinööritkin vaan puhelin kourassa baanalle kävelemään ja hommiin puhelimen kanssa samalla, aivotkin tuulettuu kun ei kuppasessa metson rakennuksessa tarvitse mädäntyä ja istua. Saa suunnittelukin uutta puhtia.
Sellaiset puhelimet pitäsi kaikille tuommoisille hommata. Olen aina katsonut kulkiessani ja ärsyttänyt moiset istumiset ja juoruamiset. Kelan konttoristeillekin puhelimeen ne ohjelmat niin voisivat papereita eestaas kuskaesaa samalla kirjata asiakkaan asiat.
Naurettavinta oli kun maanmittaustoimistossa piti virkailijan konttoriin mennä koneen ääreen asiaansa katsomaan???? Tsiisus mitä ajan tuhlausta. Jos olisi ollut kännykässä ohjelma, olisi asia voitu hoitaa siinä käytävällä.
Kerrotko vielä missä sinä olit duunissa. Sielläkin taitaa olla tehokkuudessa pikkusen parantamisen varaa ja kännykkään siirtymisen mahdollisuutta.

Potilashuoneissa on myös käsienpesuallas,ei tartte toimistoon kävellä. Ja käsidesiä löytyy myös joka sängyn päädystä. Eihän kotihoidossa lähdetä heti hoidetun asiakkaan luota toimistolle. Kyllä sielläkin hoidetaan ihan sairaalaan kuuluvia potilaita

Kotisairaanhoitajat tekevät arvokasta työtä ilman arvostusta. Kiire, kiire, ei pysty yhden vanhuksen luona kauaa olemaan, kun pitää jo olla seuraavassa osoitteessa. Voi miten olisikaan mukavaa rupatella kaikessa rauhassa sen yksinäisen vanhuksen luona! Mutta ei.
Sinne jää vanhus yksinäisyyteen, haluttomana olemaan yksin kun yö tulee, pelottaa ja vakavat vaivat rasitteena. Ei ole sijaa mukavaan ja lämpimään hoitokotiin, koska jalat kantaa jotenkuten, sekä mieli kutakuinkin elossaoleva,
Kotiinhoidetut vanhukset(nykypäivän trendi), ovat yksinäisiä, masentuneita, pelokkaita, oman onnen nojissa olevia unohdettuja vanhuksia!
Dementikot pidetään viimeiseen asti kotihoidossa>hätä, pelko, harhaluulot, ahdistus seuranaan ja yksin kotonaan.
Tätä on Suomen vanhustenhoito, eivät ole arvokasta, tuotteliasta materiaa yhteiskunnalle!

Kyllä sairaalan osastoillakin sillä "puhelimella" kirjataan "arvot". Siellä on vaan niin paljon muuta kirjattavaa, ettei niitä erkkikään millään "puhelimella" saa työpäivän aikana kirjattua. Lisäksi sairaalassa hoidetaan _sairaita_, joten se päivittäinen kirjaaminen on tarkkaa ja laajaa, toisin kuin kotihoidossa, jossa asiakkaalta ei välttämättä löydy sanaakaan kirjauksia kahdelta viikolta. Jokainen risaus pitää sairaalassa kirjata potilaan turvallisuuden ja potilaan ja hoitajan oikeusturvan vuoksi.

Ja kyllä siellä tehdään valtavasti muita tehtäviä koneella, kuten käsitellään lääkelistoja, lääkärin määräyksiä, tutkimusasioita... Se on sitä työtä mikä ei potilaille näy, mutta jos se jäisi tekemättä, ei potilasta käytännössä hoidettaisi mitenkään.

Mitähän aloittaja haluaa sanoa?
Keskustellaanko
1 potilaskirjauksesta osastolla ?
Vai
2 potilaasta kirjausosastolla?

Vai onko kyseessä peräti kolme eri aihetta?
- potilaat, kirjaukset ja osastot?
koska ne on kaikki erikseen mainittu

Ydyssanat ei noin vaikeita sentään ole.

Tyhmin keksintö kotihoitoon oli toi puhelin. Nyt asiakkaan sijasta hoidan puhelinta. Ne näytöt oksettaa, mahtavatko olla puhtaita kun seuraava työntekijä ottaa sen käyttöönsä?
Lisäksi aikaa menee enemmän asiakkaan luona ja työ on minuuttiapeliä, jos haluaa listansa tehdä työajan puitteissa. Ennen asiakkaan luokse pääsi kun katsottiin osoite kortista, ilman hosumista mitä nykyään on,