Maailmassa on paljon kansoja, joilla ei ole omaa itsenäistä valtiota ja kotimaata. Monet elävät edelleenkin puutteellisissa oloissa, sorrettuina ja hädänalaisina. On suurta Jumalan johdatusta ja siunausta, että me suomalaiset olemme saaneet oman isänmaan.
Taivaallinen Isä on ”kutsunut” meidät juuri tähän aikaan, tähän maahan, omille vanhemmillemme. Emme ole voineet mitenkään vaikuttaa näihin elämämme kannalta ratkaiseviin seikkoihin, ne ovat lahjaksi saatuja.
Kukaan ihminen ei synny sattumalta, vaan Jumalan säätämyksestä. Ihmisen jokainen elinpäivä on nähty jo ennen kuin yksikään niistä on toteutunut (Ps. 139:16).
Asumisen rajat
Apostoli Paavali toteaa puheessaan Ateenan Areoipagilla, kuinka taivaan ja maan Herra on säätänyt kaikille kansoille määräajat ja asuma-alueiden rajat, jotta ihmiset etsisivät Jumalaa ja löytäisivät hänet (Apt.17:26–27). Tämä toteutuu myös yksittäisen ihmisen elämässä.
Monia kansoja ja valtakuntia on syntynyt ja kukistunut aikojen kuluessa. Kansojen kohtalot ja eri vaiheet ovat taivaan Jumalan sallimuksen mukaisia.
Myös maallisten hallitsijoiden valta annetaan ylhäältä (Joh.19:11). Koska vallankäyttäjät ovat saaneet valtansa Jumalalta, jokaisen on myös suostuttava esivallan alaisuuteen, ei ainoastaan rangaistuksen pelosta, vaan myös omantunnon vaatimuksesta (Room. 13:1–5).
Isänmaa – lahja ja tehtävä
Jokainen voi palvella isänmaataan omilla lahjoillaan. Näin voi tehdä esimerkiksi olemalla kuuliainen esivallalle, valmistumalla ammattiin ja tekemällä työnsä mahdollisimman hyvin.
Taivaallinen siunaus ja varjelus näkyy yhteiskunnassamme, mutta erityisesti Jumalan valtakunnan työssä. Jumala on siunannut kansaamme niin, että saamme nyt elää eräässä maapallon vauraimmista ja turvallisimmista maista. Täällä kuulutetaan yhä kutsua Jumalan armon osallisuuteen.
Kohti ikuista isänmaata
Jumalan armo opettaa elämään hurskaasti ja siveästi maailman keskellä. Uskovainen ihminen ei voi omantuntonsa takia mukautua synnilliseen elämään. Siksi hän saattaa kokea pilkkaa, pahoja puheita ja kiusaamista uskonsa takia.
Kristuksen vuorisaarnan puhe uskovaisen osasta toteutuu vielä nykyäänkin, samalla tavalla kuin alusta alkaen on ollut. Vapahtajamme muistuttaa kuitenkin, että on syytä iloita ja riemuita, koska taivaassa maksettava palkka on suuri (Matt. 5:10–12).
Koettelemukset ja oma syntisyys ahdistavat monta kertaa uskonkilvoittelijaa, mutta katuva syntinen saa vastoinkäymisten keskellä Jumalan valtakunnan evankeliumista uutta voimaa.
Olemme iankaikkisuusolentoja
Samalla tavalla kuin entiset, uskossa täältä ajasta pois nukkuneet pyhät, nykyäänkin uskovainen tuntee usein itsensä vieraaksi ja muukalaiseksi. Hän kaipaa ja odottaa parempaa, taivaallista isänmaata (Hebr.11:13–16). Se toteutuu, kun heikko usko palkitaan kerran ihmeellisellä, käsittämättömän suurella palkinnolla Jumalan luona taivaassa.
Jumala ei ole luonut ihmistä vain ajallista elämää varten, vaan ennen kaikkea iankaikkisuusolennoksi. Tästä syystä, Kristuksen täydellisen syntien sovituksen takia, uskon kautta, voi toteutua ihmisen lopullinen määränpää. Se on todellinen isänmaa, taivaan kunnia.
Taivaallinen Isä on ”kutsunut” meidät juuri tähän aikaan, tähän maahan, omille vanhemmillemme. Emme ole voineet mitenkään vaikuttaa näihin elämämme kannalta ratkaiseviin seikkoihin, ne ovat lahjaksi saatuja.
Kukaan ihminen ei synny sattumalta, vaan Jumalan säätämyksestä. Ihmisen jokainen elinpäivä on nähty jo ennen kuin yksikään niistä on toteutunut (Ps. 139:16).
Asumisen rajat
Apostoli Paavali toteaa puheessaan Ateenan Areoipagilla, kuinka taivaan ja maan Herra on säätänyt kaikille kansoille määräajat ja asuma-alueiden rajat, jotta ihmiset etsisivät Jumalaa ja löytäisivät hänet (Apt.17:26–27). Tämä toteutuu myös yksittäisen ihmisen elämässä.
Monia kansoja ja valtakuntia on syntynyt ja kukistunut aikojen kuluessa. Kansojen kohtalot ja eri vaiheet ovat taivaan Jumalan sallimuksen mukaisia.
Myös maallisten hallitsijoiden valta annetaan ylhäältä (Joh.19:11). Koska vallankäyttäjät ovat saaneet valtansa Jumalalta, jokaisen on myös suostuttava esivallan alaisuuteen, ei ainoastaan rangaistuksen pelosta, vaan myös omantunnon vaatimuksesta (Room. 13:1–5).
Isänmaa – lahja ja tehtävä
Jokainen voi palvella isänmaataan omilla lahjoillaan. Näin voi tehdä esimerkiksi olemalla kuuliainen esivallalle, valmistumalla ammattiin ja tekemällä työnsä mahdollisimman hyvin.
Taivaallinen siunaus ja varjelus näkyy yhteiskunnassamme, mutta erityisesti Jumalan valtakunnan työssä. Jumala on siunannut kansaamme niin, että saamme nyt elää eräässä maapallon vauraimmista ja turvallisimmista maista. Täällä kuulutetaan yhä kutsua Jumalan armon osallisuuteen.
Kohti ikuista isänmaata
Jumalan armo opettaa elämään hurskaasti ja siveästi maailman keskellä. Uskovainen ihminen ei voi omantuntonsa takia mukautua synnilliseen elämään. Siksi hän saattaa kokea pilkkaa, pahoja puheita ja kiusaamista uskonsa takia.
Kristuksen vuorisaarnan puhe uskovaisen osasta toteutuu vielä nykyäänkin, samalla tavalla kuin alusta alkaen on ollut. Vapahtajamme muistuttaa kuitenkin, että on syytä iloita ja riemuita, koska taivaassa maksettava palkka on suuri (Matt. 5:10–12).
Koettelemukset ja oma syntisyys ahdistavat monta kertaa uskonkilvoittelijaa, mutta katuva syntinen saa vastoinkäymisten keskellä Jumalan valtakunnan evankeliumista uutta voimaa.
Olemme iankaikkisuusolentoja
Samalla tavalla kuin entiset, uskossa täältä ajasta pois nukkuneet pyhät, nykyäänkin uskovainen tuntee usein itsensä vieraaksi ja muukalaiseksi. Hän kaipaa ja odottaa parempaa, taivaallista isänmaata (Hebr.11:13–16). Se toteutuu, kun heikko usko palkitaan kerran ihmeellisellä, käsittämättömän suurella palkinnolla Jumalan luona taivaassa.
Jumala ei ole luonut ihmistä vain ajallista elämää varten, vaan ennen kaikkea iankaikkisuusolennoksi. Tästä syystä, Kristuksen täydellisen syntien sovituksen takia, uskon kautta, voi toteutua ihmisen lopullinen määränpää. Se on todellinen isänmaa, taivaan kunnia.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jeesus on tie, totuus ja elämä.
Missä Raamatussa ilmenee, että Taivas on iankaikkisuus.
Avaruuteenhan langenneet enkelit heitetään tuomion päivänä, milleniumin jälkeen.
Miksi sitten taivaissa on Jumalan tykönä iankaikkinen maja?
2. Kor. 5:1
Sillä me tiedämme, että vaikka tämä meidän maallinen majamme hajotetaankin maahan, meillä on asumus Jumalalta, iankaikkinen maja taivaissa, joka ei ole käsin tehty.
Sinähän ajattelet raadollisen maallisesti ja yrität pummilla Jerusalemiin.
Raamattu ajattelee näin;
Ilm 21;1 Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole.
2 Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niinkuin morsian, miehellensä kaunistettu.
3 Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: "Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa;
4 ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt."
5 Ja valtaistuimella istuva sanoi: "Katso, uudeksi minä teen kaikki". Ja hän sanoi: "Kirjoita, sillä nämä sanat ovat vakaat ja todet".
6 Ja hän sanoi minulle: "Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi.
Niin, Jumala ihmisten keskellä Jerusalemissa.
Asia on vahvistettu VT;ssä .Jes. 65:17, Jes. 66:22, Jes. 52:1, 3. Moos. 26:11,12; Hes. 37:27; Sak. 2:14
Miten tup Paven homma, vain maninta.
Tämä koskee niitä, jotka Jumala synnyttää uudelleen taivaalliseen toivoon Henkensä kautta, Jeesuksen hallitsijatovereiksi Jumalan Valtakunnassa.
Tämä on lukumäärältään 144000 kuten Ilmestyskirja paljastaa. Tämä on ensimmäinen koottava joukko ja ensimmäisellä vuosisadalla se oli ainoa päämäärä. Kun tämä joukko on koottu, alkoi maallisen "suuren joukon" kokoaminen lopun aikana, jotka tulevat olemaan Valtakunnan alamaisia maan päällä ja tähän "muiden lampaiden" joukkoon tulevat ylösnousemuksen kautta liittymään myös vanhanajan uskolliset, myös Johannes Kastaja, joka kuoli, ennen kuin avautui tie Jeesuksen ylösnousemuksen kautta taivaaseen.
Tälle pienelle laumalle Jeesuksen hallitsijatovereita soveltuvat muun muassa seuraavat Raamatun jakeet:
1.Piet.1:
"3. Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka suuren laupeutensa mukaan on uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleistanousemisen kautta,
4. turmeltumattomaan ja saastumattomaan ja katoamattomaan perintöön, joka taivaissa on säilytettynä teitä varten"
"23. te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta."
1.Korinttilaisille 15:
"42. Niin on myös kuolleitten ylösnousemus: kylvetään katoavaisuudessa, nousee katoamattomuudessa"
"50. Mutta tämän minä sanon, veljet, ettei liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa, eikä katoavaisuus peri katoamattomuutta."
Muille lampaille soveltuvat muun muassa nämä jakeet:
Psalmit 37:
"9. Sillä pahat hävitetään, mutta jotka Herraa odottavat, ne perivät maan"
"22. Sillä hänen siunaamansa perivät maan, mutta hänen kiroamansa hävitetään."
"29. Vanhurskaat perivät maan ja asuvat siinä iankaikkisesti."
Jumalan Valtakunta, kuten Jeesus sanoo, ”tulee maailmaan” lähes kymmenen kertaa ja VT vahvistaa sen.
Se ei ole vielä täällä, mutta lähellä;
Luuk. 10:11
'Me pyyhimme pois pölynkin, joka teidän kaupungistanne on jalkoihimme tarttunut -- pitäkää hyvänänne! Mutta tietäkää, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle!'
Taivaaseen pääsee 7 vuodeksi vain Pyhät, Jeesuksen omat, jotka sinne temmataan.
1. Tess. 4:17
Meidät, jotka olemme vielä elossa ja täällä jäljellä, temmataan sitten yhdessä heidän kanssaan pilvissä yläilmoihin Herraa vastaan. Näin saamme olla aina Herran kanssa.
>>Tämä on lukumäärältään 144000 kuten Ilmestyskirja paljastaa. Tämä on ensimmäinen koottava joukko ja ensimmäisellä vuosisadalla se oli ainoa päämäärä.** Miksi yrität vääristää Raamatun tekstiä, sillä tämä joukko on VAIN israelilaisia, 12 sen heimoa, siinä ei ole yhtään pakanaa.
Pieni joukko oli se, joka Vuorisaarnassa JÄI kuulemaan viljelijä vertauksen selostusta, Kerholla sillä ei ole mitään yhteyttä, eikä erillistä Taivaaseen nousua, vaan se tapahtuu aikanaan, kun haudat avautuvat.
Kopioit ilmeisesti vahingoissa tämän jakeen; "29. Vanhurskaat perivät maan ja asuvat siinä iankaikkisesti."
Näin se on, ianakikkisuus on Jerusalmissa.