Miten RapuN KaurisM sopivat yhteen? monet yhteensopivuus laskurit liputtavat suhteen puolesta, mut miten käytännössä? Kauris mies piirittää minua ja olen yrittänyt tapella ihastumista vastaan, sillä pelkään aloittaa uutta suhdetta, epäonnistuneiden suhteiden jäljiltä.
RapuN + KaurisM
yks vaan
9807
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
seurustelin kauriin kanssa vuoden. aluksi kaikki oli todella ihanaa ja kauris oli todella rakastava. sit kaikki rupes muuttuun helvetiksi. kauriilla ei enään "ollut aikaa nähdä minua" oli kavereidensa kanssa jossain ja läksyt jne. jne.
tosiasiassa hän ei vaan halunnut enään olla minun kanssa, mutta ei pystynyt sanomaan minulle että nyt se on loppu. tota kesti pari kuukautta, kunnes jätkä sit päissään lopetti suhteen. parin kuukauden kuluttua tuli ruikuttaan takas. en ottanut enään.
Itse olen rapu ja seurustellut kaurismiehen kanssa kohta puolitoista vuotta. Rakastetaan toisiamme, mutta olemme toistemme vastakohdat. Onko tämä kauris mies perinteinen kauris? töitä, rahaa, mainetta, töitä rahaa, mainetta..? minun on:) ennen siitä tuli ongelmia kun olimme niin erilaisia, mutta nykyään kun siihen osaa suhtautua,ei ongelmia. Kun riitelemme, se oli ennen inhottavaa, nykyään (meillä oli neljän kk ero välissä) siitä ei tule paineita, kun tietää että toinen ei ole pitkävihainen ja tietää, että sopiminen on aina ihana!
kiinnostaa tuo yhteensopivuus minuakin. reilu 4v. yhdessä, koko aikana alle 10 yötä erossa toisistamme. alku oli ihanaa, nyt vaan tökkii. kumpikin mustasukkaista tyyppiä, mutta: minä uhrasin jopa ystäväni hänen vuokseen ja hän puolestaan "piirittää" muita naisia. (ei seksi mielessä. syvä ystävyys loukkaakin mielestäni enemmän kuin seksi!).
naimisiin mentiin viime keväänä. tosi pienet ja vaatimattomat "häät". ei krumeluureja.. HALUAISIN NIIIIIIIIIIN PALJON ENEMMÄN!!! Hänen kuuluisi palvoa minua, eikä puhua rahasta (säästää) väärissä paikoissa. hän olisi varmasti hyvä isä ym. mutta entä minä??? koen jääväni huomiotta, enkä jaksaisi siitä huomauttaa, enää.. (yritetty on.) inhottavaa nalkuttaa, mutta vielä kamalampaa on olla kaksinkin yksin! turha sanoa, että kitisen. tältä minusta tuntuu. en jaksais aina opettaa ja ottaa vastuuta, kaikesta. enkä saa suhteesta mitään, enää. tuntuu pahalta tunnustaa, mutta se on tosiasia. en osaa enää muuta kuin arvostella ja moittia. riidan jälkeen/ aikana hän yrittää lepytellä kukkasilla. ei tehoo muhun. yrityksestä saa pisteen, mutta kaikki tapahtuu "viiveellä" tai kun mä sanon mitä tekee väärin. itsekästäkö vain? en vaan jaksais YRITTÄÄ enää. miks ei se voi lukea mua kuin avointa kirjaa??? sellaista prinssiä kai odotan, salaa..
en ollut edes kiinnostunut miehestäni aluksi, jaksoi vaan piirittää ja erehdyin luulemaan prinssiksi. kakanmarjat. jatkaako hänen kanssaan niin kaun, että 2. meistä vaan katkee, vaiko erota? jälkimmäinen tuntuisi julmalta, mutta en tod. saa MITÄÄN ko. suhteesta. tai no päänvaivaa.
vielä vuosi takaperin kaikki näytti hyvältä, vai uskottelinko niin itselleni. tuntuu, etten voi lähteä, murruttais molemmat, mutta tää on kamalaa.
vesieläintäkö etsimään?? ei ole oikein hänellekään tämä. paha paha mieli. olen yrittänyt puhua, avautunut, mutta turhaan. seksiä ei n.6kk.. kamalaa!!! mutta kun ei siitäkään saa mitään enää ja 2. on vaan tumpelo, kun vaistoo mun aatokset.. parisuhdeneuvojalleko?
Hirveitä syytöksiä miestäsi kohtaan, mietippä olisko itsessäkin jotain vikaa?? En yhtään ihmettele jos se ei viitsi osottaa sulle sen enempää huomiota, et kuulosta ainakaan siltä että olisit sitä ansainnut.
kuten sanoin pahalta tuntuu. olen yrittänyt itseeni mennä ja tiedän miten pitäisi häntä huomioida.. en vaan voi, kun koen jo tehneeni kaiken. tai kaiken minkä minä voin.
ehkä on syytä valottaa tarinaa syvemmin:
tavatessamme hän oli päihderiippuvainen ja minä kai sitten "läheisriippuvainen". en itseäni "ylentäisi", mutta autoin häntä pääsemään irti. ja "kestin" "lievät" mielenterveysongelmatkin.
nyt tuntuu, ettei oma mieli tasapainossa ja 2. porhaltaa OMASSA elämässään eteenpäin. (koulutus ym.) Olen yrittänyt puhua (ja "opettaa", lempeästikin..), mutta viestini eivät saavuta hänen tajuntaansa. Hän tietää, mutta ei toimi. Se loukkaa. Edelleen, en saa tästä suhteesta enää mitään. (äiti olo pikemminkin) Joten rapu ja kauris, tuhoon tuomitut??? No eihän se täysin horoskoopeista riipu, mutta.. kokemuksia, samanKALTAISIA edes?? Vinkkejäkin otan vastaan, mielelläni. Ei tunnu oikealta hylätäkään, vaikka nyt onkin "tolpillaan". QUE?
Sama kohtalo. Rakastan poikaystävääni (ystävätkin jäi miehen takia, hän ei kyllä ole mustis), mutta jo kerran ollaan oltu erossa kun ei enää yhtäkkiä minua halunnut ja vaihtoi toiseen. Kuitenkin palattiin yhteen. Väittää että tietää mitä haluaa eli minut ja kanssani on kuulemma hyvä ja seesteinen olla. En luota häneen ja hän tietää sen, en edes osaltani usko että hän todella minua rakastaisi. Paha olla ja hän tietää sen, muttei silti osoita tunteitaan, vaikka tietää että juuri sitä kaipaan! En pysty lähtemään suhteesta sillä rakastan häntä, mutta nyt kun luin viestisi, en halua ainakaan samanlaista tulevaisuutta..
niinpä niin.. kukapa haluaisi. ilokseni voin kertoa, että löysimme yhteisen sävelen. ajattelimme molemmat, toisiamme. :) oivalsin asioita, kun "sanoin ääneen" häiritsevät asiat. (ensiksi kirjoitinkin tänne..) kerroin kaiken miehelleni, kaunistelematta. (luulin jo kertoneeni kaiken, mutta yllätyinpä itsekin..) on vaikeaa sanoa toiselle jotakin minkä titää loukkaavan. sanat ei kuitenkaan haavoita niin kuin puhumattomuus. hyvää (/ parempaa) jatkoa kaikille rapu - kaurispareille! :) suhde toimii, jos haluatte sen toimivan. (vaatimaton mielipiteeni). rakastakaa, avoimesti.
Kyllä hän vaikuttaa olevan peruskauris, rahaa, hienoja vaatteita, uusi auto yms. Kuitenkin olen huomaavinani et hän ei ole niin itsevarma kuin haluaa viestittää.. uskon sisällä asvan pienen avuttoman pojan, mut hän haluaa esittää olevansa itsevarma ja cool.. Voihan sitä hienolla ulkokuorella yrittää peittää sisintään... en kuitenkaan voi olla varma mitä tämä henkilö oikeasti ajattelee.. Kyl hän jonkin verran puhuu asioistaan mut jotain kaipaisin enemmän. Välillä huomaan ettei hän kuuntle mitä sanon hänelle.. Ainakin jälkeenpäin hän ei muista että olisin mainunnut jostain asiasta vaikka itse muistan sanoneeni sen... Lisäksi hän on kova ottamaan viinaa. Viikonloput menee yleensä baarissa ryypäten.. Rauhoittuvatko he edes silloin kun löytävät kumppanin? vaikeaaa!!
Ne kaurismiehet, jotka tunnen hyvin eli oma mieheni ja sukulaismies, ovat pysyneet pitkään kakaroina. Vastuun ottaminen perheestä on tullut mukaan kuvioihin toisella kolmevitosena ja toisella yli nelikymppisenä. Työ on arvoasteikolla ykkönen ja harrastukset kakkonen. Omalla miehelläni on myös viina turhan paljon mukana kuvioissa vieläkin, mutta baarit ovat jääneet paikkakunnan vaihdoksen myötä. Ennen kuului "kantabaarin" vakiokaartiin.
Loppupeleissä parinvalinta on tahdon asia eli tahdotko jakaa lähes kaiken elämästäsi sen toisen kanssa. Aina on huonoja päiviä, mutta ovatko hyvät päivät enemmistönä? Väkivaltaan ei tietenkään saa alistua, jos sellaista tulee esille, mutta sitä ongelmaa meillä ei ainakaan ole ollut. Paremminkin ylitsevuotava hellyys aiheuttaa joskus ahdistusta, kun aina pitäisi olla pussailemassa ja halailemassa muusta puhumattakaan. Ja rakkaudentunnustuksia tulee useaan kertaan päivässä. Vaihtaisin mielelläni muutaman halauksen ja pusun täytettyyn tiskikoneeseen tai vietyyn roskapussiin.