Elämäni on ollut pitkään jo hyvin alavireistä ja en löydä iloa enää mistään.
Minulla ei ole moneen vuoteen tai oikeastaan aikuisiällä yhtään ystävää.
Jatkuuko loppuelämäni tällaisena?
Käyn säännöllisissä keskusteluissa, mutta niitäkin on niin harvoin. Mitään muuta kontakstia minulla ei ole ulkomaailmaan.
Tuntuu, että en enää jaksa.
Lääkäri jota tapaan silloin tällöin on todella mukava nainen ja ikäiseni. Voisiko meistä tulla ystäviä tai nolaanko itseni jos ehdotan sitä hänelle?
Minulla ei ole moneen vuoteen tai oikeastaan aikuisiällä yhtään ystävää.
Jatkuuko loppuelämäni tällaisena?
Käyn säännöllisissä keskusteluissa, mutta niitäkin on niin harvoin. Mitään muuta kontakstia minulla ei ole ulkomaailmaan.
Tuntuu, että en enää jaksa.
Lääkäri jota tapaan silloin tällöin on todella mukava nainen ja ikäiseni. Voisiko meistä tulla ystäviä tai nolaanko itseni jos ehdotan sitä hänelle?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Loppuelämäsi ei jatku tuolaisen ellet salli sitä,
olet erittäin fiksu ja osaava monella alalla, tiesitkö?
Sen lisäksi osaat keskutella aiheesta kuin aiheesta varsin vaivatta ja tulet juttuun ihmisten kanssa kunhan jää on murrettu.
Eniten ja laajinta ystävätoimintaa suomessa tarjoaa SPR:n ystävätoiminta, ota selvää voi suositella sitä, sillä sieltä Ragnikin löysi juttuseuraa asuessaan yksin opiskelupaikalla missä ei yhtä ainoaa tuttua eikä kaveria mailla halmeilla, ja kyllä siinä alkoi pikuhiljaa menemään mieli matalaksi, eli turha kipristellä viiltävässä yksinäisyydessä kun sieltä löytyy kaveri vaikka elokuviin , festareilla tai mihinnyt tykkää kaffeelle ja kävelylle, tansseihin, ravintolaan niin ei tarvi yksin norkoilla neljän seinän sisällä.
Lääkärit puolestaan palaisivat loppuun tehokkaasti jos kaveeraisi asiakkaiden kanssa vielä yksityisesti, käsittääkseni se on jollain tasolla heitä ohjeistettukin pitämään ammatillinen etäisyys että voivat hoitaa tehokkaammin ja pysyä obkektiivisina -- joten kavereiksi heistä tokko on.
Rohkaisen sinua vielä kertaalleen tässä : Sinä olet todella hieno tapaus ja usko huviksesi että noissa ystävähommeleissa sinut otettaisiin ilolla vastaan, löytäsist sieltä ajan kuluessa kaltaisiasi : ihania viisaita sivistyneitä ihmsiä , kuka tietää jopa sydämen ihanaisen valitun! Anna palaa !