Venäjä oli Saksan liittolainen Talvisodassa

"Vai niin, mutta tulivat kuitenkin"

Mutta vasta sen jälkeen kun Venäjä oli hyökännyt 22.6.1941.

"Natsien koneet olivat Utissa jo ennen sotaa ja hyökkäsivat Utista käsin NL: alueelle."

Ellei Venäjä olisi hyökännyt Suomeen, mitään sotatoimia ei Saksa olisi voinut suorittaa Suomesta käsin, joten mitä sinä yrität puupää selittää?

"Suomenlahtea miinoitettiin yhdessä Saksan kanssa jo ennen sotaa ym. ym."

Tottakai sitä miinoitettiin Venäjän hyökkäyksen varalle. Eihän Venäjän olisi tarvinnut mennä miina-alueelle jos miinoja pelkäsi.

Suomi todellakaan ei ole historiansa aikana hyökännyt yhtään kertaa yhtään mihinkään.

Venäjä sai Talvisodassa niin nolosti turpaansa, että pelkästään tappionsa takia päätti jo tuolloin että revanssi on saatava vaikka tekosyyn avulla.

Tämän takia alkoi jatkosota.

Suomen suurin virhe oli, että passiivisuuden ja "puolueettomuuden" sijaan olisimme voineet reilusti hyökätä Saksan kanssa jo ennen 22.6.1941 ja vallata Nevanlinnan joka jokatapauksessa on vanha suomalainen kaupunki joka ei kuulu ryssälle.

"Tämän takia alkoi jatkosota."

Oletko edes lukenut historian kirjoja koulussa? NL hyökkäsi Suomeen jatkosodassa, koska Suomi oli Natsi-Saksan puolella. Suomi oli myös liittynyt Natsi-Saksan johtamaa operaatio Barbarossaan Pietarin miehitystä varten, toinen syy miksi Venäjä ajoi Saksalaisten ja Suomalaisten joukkoja pois ihan Suomen rajaan asti, sillä aikaan itä-Euroopassa NL ryntäsi kohti Berliiniä.

fsadgsdgsdghsd kirjoitti:

"Tämän takia alkoi jatkosota."

Oletko edes lukenut historian kirjoja koulussa? NL hyökkäsi Suomeen jatkosodassa, koska Suomi oli Natsi-Saksan puolella. Suomi oli myös liittynyt Natsi-Saksan johtamaa operaatio Barbarossaan Pietarin miehitystä varten, toinen syy miksi Venäjä ajoi Saksalaisten ja Suomalaisten joukkoja pois ihan Suomen rajaan asti, sillä aikaan itä-Euroopassa NL ryntäsi kohti Berliiniä.

Lue lisää

Suomi ei ollut liittoutunut natsien kanssa.

Vielä 21.6.1941 Suomen hallituksen kielto Saksalle käyttää maaperäänsä hyökkäämiseen oli voimassa.

Venäjä hyökkäsi 22.6.1941 ja silloin kaikki muuttui.

Jatkosota oli Venäjälle puhtaasti imagosota ja uusi yritys saada Suomi vallattua.

Huonosti kävi taas kerran teille ryssille mutta vielä huonommin käy seuraavalla kerralla.

Suomi valitettavasti ei osallistunut Nevanlinnan piirittämiseen 1941 lähtien mutta toivottavasti ensi kerralla sekin asia hoidetaan kuntoon ja kaupunki palaa suomalaisten omistukseen.

ryssälle.tukiopetusta kirjoitti:

Suomi ei ollut liittoutunut natsien kanssa.

Vielä 21.6.1941 Suomen hallituksen kielto Saksalle käyttää maaperäänsä hyökkäämiseen oli voimassa.

Venäjä hyökkäsi 22.6.1941 ja silloin kaikki muuttui.

Jatkosota oli Venäjälle puhtaasti imagosota ja uusi yritys saada Suomi vallattua.

Huonosti kävi taas kerran teille ryssille mutta vielä huonommin käy seuraavalla kerralla.

Suomi valitettavasti ei osallistunut Nevanlinnan piirittämiseen 1941 lähtien mutta toivottavasti ensi kerralla sekin asia hoidetaan kuntoon ja kaupunki palaa suomalaisten omistukseen.

Lue lisää

Mikä helvetin Nevanlinna?Tarkoitatko Leningradia?Turha haikailla jotain esihistoriallista valloitusta ei näin pöhköä Suomi-fasistista esitystä ole nähty aikoihin.

Venäjä on hölmö fasistinen esitys eivätkä sen trollitkaan korkealle sontaläjästään yllä kurkottelemaan.

Kukaan ei ole maailman historiassa saanut niin perusteellisesti turpaansa kuin NL/Venäjä, paitsi tämä meidän kaikkien yhdessä kurmootettu ikihiiri.

Kusimato kaikenkaikkiaan ja nyt lopullisesti erotettu idäntäeläimestään putinista.

JoBäckman kirjoitti:

Mikä helvetin Nevanlinna?Tarkoitatko Leningradia?Turha haikailla jotain esihistoriallista valloitusta ei näin pöhköä Suomi-fasistista esitystä ole nähty aikoihin.

Nevalinnapa hyvinkin, sillä hyllyvälle suolle tuo on rakennettu, aivan kuin sinunkin perustuksesi, jotka painuvat vääjämättömällä voimalla kohti lopullista tuhoa.

"Vai niin, mutta tulivat kuitenkin, eikä vastaan pantu ja vaan autettiin missä vaan suinkin pystytyttiin. Natsien koneet olivat Utissa jo ennen sotaa ja hyökkäsivat Utista käsin NL: alueelle."

Pitää paikkansa. Suomella ei ollut kyllä oikein suurta halua hyökätä, mutta Neuvostoliitto katsoi Suomen osallistuneen jo sotaan salliessaan Saksan käyttää lentokenttiään ja aluettaan pohjoisimmassa Suomessa eli Lapissa. Suomi kävi toisaalta erillissotaa, mutta esimerkiksi jatkosodassa oli luovuttanut koko pohjoisen rintama saksalaisille. Eteläisin piste, jossa oli saksalaisia joukkoja oli Lieksan kauppala, jota suojasi Saksan ilmavoimien yksikkö.

"Älä siis lässyttele paskaasi, sillä Suomi ja Saksa olivat kuin paita ja perse yhdessä sotimassa ja yhdessä myös hyökkäämässä ja yhdessä saivat myös turpiinsa."

Vaikka Suomi oli jonkunlainen Saksan liittolainen niin kyseessä ei ollut paita ja peffa. Yhdysvallat esimerkiksi katsoi, että Suomi kävi erillistä sotaa. Britit julistavat sodan Suomelle, mutta Suomessa oli pitkään Yhdysvaltain diplomaattista toimintaa. Amerikan Yhdysvallat pitivät sotaa jonkinlaisena erillissotana niin kuin Suomi halusi esittää sen. Erillissota hyväksyttiinkin Amerikoissa aina kesään 1944, jolloin jenkit vasta laittoivat diplomaattisest suhteet poikki Suomeen, kun Ryti vakuutti seisovansa presidenttinä Saksan rinnnalla sodan loppuun asti. Suomi ei tehnyt monesti niin kuin Saksa halusi vaan Mannerheimilla oli eri päämäärät kuin Hitlerillä. Suomi tiesi hyvin varhaisessa vaiheessa sen, että Saksa voi hävitä sodan, miksi ei haluttu olla mahdollisen häviäjän puolella selvästi. Jostain historiantutkimuksesta olen lukenut, että Mannerheim taisi ajatella jo vuonna 1943 sitä, että Saksa häviää sodan mitä ilmeisemmin.

fsadgsdgsdghsd kirjoitti:

"Tämän takia alkoi jatkosota."

Oletko edes lukenut historian kirjoja koulussa? NL hyökkäsi Suomeen jatkosodassa, koska Suomi oli Natsi-Saksan puolella. Suomi oli myös liittynyt Natsi-Saksan johtamaa operaatio Barbarossaan Pietarin miehitystä varten, toinen syy miksi Venäjä ajoi Saksalaisten ja Suomalaisten joukkoja pois ihan Suomen rajaan asti, sillä aikaan itä-Euroopassa NL ryntäsi kohti Berliiniä.

Lue lisää

Idiootti hoi! "Suomi todellakaan ei ole historiansa aikana hyökännyt yhtään kertaa yhtään mihinkään". Mitä muuta Suomi teki muuta kuin hyökkäsi jatkosodassa syvälle Neuvostoliittoon? Olivatko Suomen sotavoimat marjastamassa, vai tappamassa yhdessä natsien kanssa? Vai oli muka jonkunlainen liittolainen? Haha! Yhdessä hyökkäsivät ja yhdessä ottivat myös turpiinsa.

ironmikess kirjoitti:

Idiootti hoi! "Suomi todellakaan ei ole historiansa aikana hyökännyt yhtään kertaa yhtään mihinkään". Mitä muuta Suomi teki muuta kuin hyökkäsi jatkosodassa syvälle Neuvostoliittoon? Olivatko Suomen sotavoimat marjastamassa, vai tappamassa yhdessä natsien kanssa? Vai oli muka jonkunlainen liittolainen? Haha! Yhdessä hyökkäsivät ja yhdessä ottivat myös turpiinsa.

Lue lisää

Naama umpeen, valehteleva ryssätrolli!

Suomi ei ole koskaan käynyt hyökkäyssotaa NL:a tai Venäjää vastaan.

Hyökkäyssota on sota, jota käydään ilman laillista syytä.

Sekä Talvisodassa että jatkosodassa Venäjä hyökkäsi Suomeen. Kyse jatkosodassa oli menetettyjen alueiden palauttamisesta mikä oli laillinen sotatoimi eli ei siis sotaoikeuden mukaan hyökkäyssotaa.

Suomi olisi voinut hyvin omintunnoin edetä Nevanlinnaankin asti ja vallata sen saksalaisten kanssa ja siltikään kyse ei olisi ollut hyökkäyssodasta Suomen taholta.

Saksan taholta kyseessä oli hyökkäys mutta se oli saksalaisten asia.

Faith.Hope.Love kirjoitti:

"Vai niin, mutta tulivat kuitenkin, eikä vastaan pantu ja vaan autettiin missä vaan suinkin pystytyttiin. Natsien koneet olivat Utissa jo ennen sotaa ja hyökkäsivat Utista käsin NL: alueelle."

Pitää paikkansa. Suomella ei ollut kyllä oikein suurta halua hyökätä, mutta Neuvostoliitto katsoi Suomen osallistuneen jo sotaan salliessaan Saksan käyttää lentokenttiään ja aluettaan pohjoisimmassa Suomessa eli Lapissa. Suomi kävi toisaalta erillissotaa, mutta esimerkiksi jatkosodassa oli luovuttanut koko pohjoisen rintama saksalaisille. Eteläisin piste, jossa oli saksalaisia joukkoja oli Lieksan kauppala, jota suojasi Saksan ilmavoimien yksikkö.

"Älä siis lässyttele paskaasi, sillä Suomi ja Saksa olivat kuin paita ja perse yhdessä sotimassa ja yhdessä myös hyökkäämässä ja yhdessä saivat myös turpiinsa."

Vaikka Suomi oli jonkunlainen Saksan liittolainen niin kyseessä ei ollut paita ja peffa. Yhdysvallat esimerkiksi katsoi, että Suomi kävi erillistä sotaa. Britit julistavat sodan Suomelle, mutta Suomessa oli pitkään Yhdysvaltain diplomaattista toimintaa. Amerikan Yhdysvallat pitivät sotaa jonkinlaisena erillissotana niin kuin Suomi halusi esittää sen. Erillissota hyväksyttiinkin Amerikoissa aina kesään 1944, jolloin jenkit vasta laittoivat diplomaattisest suhteet poikki Suomeen, kun Ryti vakuutti seisovansa presidenttinä Saksan rinnnalla sodan loppuun asti. Suomi ei tehnyt monesti niin kuin Saksa halusi vaan Mannerheimilla oli eri päämäärät kuin Hitlerillä. Suomi tiesi hyvin varhaisessa vaiheessa sen, että Saksa voi hävitä sodan, miksi ei haluttu olla mahdollisen häviäjän puolella selvästi. Jostain historiantutkimuksesta olen lukenut, että Mannerheim taisi ajatella jo vuonna 1943 sitä, että Saksa häviää sodan mitä ilmeisemmin.

Lue lisää

"Suomella ei ollut kyllä oikein suurta halua hyökätä"

Vallatun alueen takaisin valtaamista ei pidetä sotaoikeudessa hyökkäyssotana joten "Suomen hyökkäämisestä" ei voi puhua.

"Neuvostoliitto katsoi Suomen osallistuneen jo sotaan salliessaan Saksan käyttää lentokenttiään ja aluettaan pohjoisimmassa Suomessa eli Lapissa."

Ei voinut katsoa sillä Saksa nimenomaan ei käyttänyt noita kenttiä sotatoimiin ennen 22.6.1941.

Eli kyseessä on pelkkiä tekosyitä joilla Neuvostoliitto pyrki oikeuttamaan laittoman sotatoimensa. Todellisuudessa Neuvostoliitto aiheutti itse sotatoimet Suomen alueelta vasta hyökätessään itse Suomeen.

"Suomi kävi toisaalta erillissotaa, mutta esimerkiksi jatkosodassa oli luovuttanut koko pohjoisen rintaman saksalaisille."

Suomella oli hyökkäyksen kohteena hyvä syy turvata alueensa puolustus parhaaksi katsomallaan tavalla.

"Vaikka Suomi oli jonkunlainen Saksan liittolainen"

Asiasta on liikkellä jos jonkinlaista selitystä, joten otetaan laki avuksi: Suomi nimenomaan ei ollut Saksan liittolainen mikä tarkoittaa, että sotatoimen tavoitteet ja oikeudet eivät olleet samat kuin Saksalla.

Suomella oli sotaoikeuden mukaan laillinen oikeus alueella niihin sotatoimiin mihin Saksalla ei ollut.

Tarkoittaa käytännössä:

Venäjällä ei ollut sotaoikeuden mukaan laillista perustetta hyökkäämiselleen Suomeen 22.6.1941, mutta Suomella oli myöhemmin laillinen oikeus edetä vanhoille suomalaisille alueille vallatakseen ne takaisin.

"Suomi ei tehnyt monesti niin kuin Saksa halusi vaan Mannerheimilla oli eri päämäärät kuin Hitlerillä."

Eri päämärät ja lisäksi meillä oli oikeus käymillemme sotatoimille mitä Saksalla ei ollut.

"Suomi tiesi hyvin varhaisessa vaiheessa sen, että Saksa voi hävitä sodan, miksi ei haluttu olla mahdollisen häviäjän puolella selvästi."

Ei välttämättä ole se oikea selitys. Pitää muistaa, että Mannerheim ei koskaan oppinut täysin luottamaan Hitleriin sillä tämähän oli mm. kieltänyt Italiaa myymästä aseita Suomelle 1939 Saksan ollessa liittoutunut Neuvostoliiton kanssa.

Tässä saattaa olla suuri syy sille miksi Saksan ja Suomen sodat jäivät erillissodiksi.

Kertauksena:

Ellei Venäjä olisi hyökännyt Suomeen 22.6.1941, Suomi ei olisi koskaan lähtenyt jatkosotaan vaikka Saksa olikin jo käynnistänyt operaatio Barbarossansa.

Kaikista väitetyistä etukäteissuunnitelmista huolimatta!

sotaoikeutta kirjoitti:

"Suomella ei ollut kyllä oikein suurta halua hyökätä"

Vallatun alueen takaisin valtaamista ei pidetä sotaoikeudessa hyökkäyssotana joten "Suomen hyökkäämisestä" ei voi puhua.

"Neuvostoliitto katsoi Suomen osallistuneen jo sotaan salliessaan Saksan käyttää lentokenttiään ja aluettaan pohjoisimmassa Suomessa eli Lapissa."

Ei voinut katsoa sillä Saksa nimenomaan ei käyttänyt noita kenttiä sotatoimiin ennen 22.6.1941.

Eli kyseessä on pelkkiä tekosyitä joilla Neuvostoliitto pyrki oikeuttamaan laittoman sotatoimensa. Todellisuudessa Neuvostoliitto aiheutti itse sotatoimet Suomen alueelta vasta hyökätessään itse Suomeen.

"Suomi kävi toisaalta erillissotaa, mutta esimerkiksi jatkosodassa oli luovuttanut koko pohjoisen rintaman saksalaisille."

Suomella oli hyökkäyksen kohteena hyvä syy turvata alueensa puolustus parhaaksi katsomallaan tavalla.

"Vaikka Suomi oli jonkunlainen Saksan liittolainen"

Asiasta on liikkellä jos jonkinlaista selitystä, joten otetaan laki avuksi: Suomi nimenomaan ei ollut Saksan liittolainen mikä tarkoittaa, että sotatoimen tavoitteet ja oikeudet eivät olleet samat kuin Saksalla.

Suomella oli sotaoikeuden mukaan laillinen oikeus alueella niihin sotatoimiin mihin Saksalla ei ollut.

Tarkoittaa käytännössä:

Venäjällä ei ollut sotaoikeuden mukaan laillista perustetta hyökkäämiselleen Suomeen 22.6.1941, mutta Suomella oli myöhemmin laillinen oikeus edetä vanhoille suomalaisille alueille vallatakseen ne takaisin.

"Suomi ei tehnyt monesti niin kuin Saksa halusi vaan Mannerheimilla oli eri päämäärät kuin Hitlerillä."

Eri päämärät ja lisäksi meillä oli oikeus käymillemme sotatoimille mitä Saksalla ei ollut.

"Suomi tiesi hyvin varhaisessa vaiheessa sen, että Saksa voi hävitä sodan, miksi ei haluttu olla mahdollisen häviäjän puolella selvästi."

Ei välttämättä ole se oikea selitys. Pitää muistaa, että Mannerheim ei koskaan oppinut täysin luottamaan Hitleriin sillä tämähän oli mm. kieltänyt Italiaa myymästä aseita Suomelle 1939 Saksan ollessa liittoutunut Neuvostoliiton kanssa.

Tässä saattaa olla suuri syy sille miksi Saksan ja Suomen sodat jäivät erillissodiksi.

Kertauksena:

Ellei Venäjä olisi hyökännyt Suomeen 22.6.1941, Suomi ei olisi koskaan lähtenyt jatkosotaan vaikka Saksa olikin jo käynnistänyt operaatio Barbarossansa.

Kaikista väitetyistä etukäteissuunnitelmista huolimatta!

Lue lisää

Enpä ala kiistelemään asiasta, sillä en ole historiantutkija ja mikään Suomenhistorian tohtori.

Suomi eteni vanhoista rajoista ohi Rukajärveltä Äänislinnaan. Kyseessä ei ollut vain omien alueitten takaisin ottamista vaan luotiin jonkunlainen torjunta-alue mahdolliselle Neuvostoliiton vastahyökkäykselle. Suomi ei siis ottanut vain alueitaan takaisin. Петрозаво́дск, Petrozavodsk muutettiin Äänislinnaksi. Joillakin oli jotain sellaisia Suur-Suomi ajastelua, että ei kaikki Suomen armeijan upseerit olleet vain omia alueita takaisin ottamassa vaan vapauttamassa suomensukuisia alueita Neuvostoliiton ikeestä.

Oikeastaan nuo olivat se verran vanhoja asioita, että kohta nuo asiat muistavat vanhukset ovat haudassa. Kohta ei ole enää toisenmaailmansodan rintamalla muistavia ihmisiä ollenkaan. Siksi niillä ei ole niin väliä.

Teknisesti Neuvostoliitto ei ollut Saksan liittolainen vaan jonkinlaisen hyökkäämättömyys sopimuksen tehnyt valtio, joka yhteysymmärryksessä jakoivat Molotov-Ribbenrop sopimuksessa välissään olevan Euroopan keskenään. Puolan he jakoivat keskenään. Neuvostoliitolle kuului Baltian maat ja Suomi siinä jaossa. Saksa noudatti talvisodan aikana tätä jakoa ja esti muun muassa Italian Mussoliinin avun Saksan alueen yli Suomelle. Hitler antoi sopimuksen mukaan Suomen Stalinille vielä vuoden 1940 alussa. Samana vuonna alkoi muistaakseni mieli muuttua Saksan ylimällä johdolla. Kesällä 1941 Suomi oli jo hyökkäysmaaperään Neuvostoliittoon.

Suomi säilyi Talvisodassa ehkä itsenäisenä sen takia, että Iso-Britannia ja Ranska olivat tulossa Suomen avuksi Neuvostoliitto vastaan. NL ei halunnut joutua sotaan näitä kahta imperíumia vastaan vuoden 1940 maaliskuussa? NL ei ollut Saksan liittolainen vain hyökkäämättömyysopimuksen tehnyt valtio, joka oli määrittänyt itselleen oman valta-alueen yhteisymmäryksessä Natsi-Saksan kanssa.

Ai, alle neljämiljoonainen kansakunta oikein hyökkäsi Neuvostoliittoon ?! Ahha, vähän kuin Madrid olisi hyökännyt Neuvostoliittoon, toooodella uskottavaa. Molotov-Ribbentrop sopimus olikin ihan lastentarah leikkipaperi ? Saksalaiset ja Neukut kätteli toisiaan puolivälissä Puolaa.

Faith.Hope.Love kirjoitti:

Enpä ala kiistelemään asiasta, sillä en ole historiantutkija ja mikään Suomenhistorian tohtori.

Suomi eteni vanhoista rajoista ohi Rukajärveltä Äänislinnaan. Kyseessä ei ollut vain omien alueitten takaisin ottamista vaan luotiin jonkunlainen torjunta-alue mahdolliselle Neuvostoliiton vastahyökkäykselle. Suomi ei siis ottanut vain alueitaan takaisin. Петрозаво́дск, Petrozavodsk muutettiin Äänislinnaksi. Joillakin oli jotain sellaisia Suur-Suomi ajastelua, että ei kaikki Suomen armeijan upseerit olleet vain omia alueita takaisin ottamassa vaan vapauttamassa suomensukuisia alueita Neuvostoliiton ikeestä.

Oikeastaan nuo olivat se verran vanhoja asioita, että kohta nuo asiat muistavat vanhukset ovat haudassa. Kohta ei ole enää toisenmaailmansodan rintamalla muistavia ihmisiä ollenkaan. Siksi niillä ei ole niin väliä.

Teknisesti Neuvostoliitto ei ollut Saksan liittolainen vaan jonkinlaisen hyökkäämättömyys sopimuksen tehnyt valtio, joka yhteysymmärryksessä jakoivat Molotov-Ribbenrop sopimuksessa välissään olevan Euroopan keskenään. Puolan he jakoivat keskenään. Neuvostoliitolle kuului Baltian maat ja Suomi siinä jaossa. Saksa noudatti talvisodan aikana tätä jakoa ja esti muun muassa Italian Mussoliinin avun Saksan alueen yli Suomelle. Hitler antoi sopimuksen mukaan Suomen Stalinille vielä vuoden 1940 alussa. Samana vuonna alkoi muistaakseni mieli muuttua Saksan ylimällä johdolla. Kesällä 1941 Suomi oli jo hyökkäysmaaperään Neuvostoliittoon.

Suomi säilyi Talvisodassa ehkä itsenäisenä sen takia, että Iso-Britannia ja Ranska olivat tulossa Suomen avuksi Neuvostoliitto vastaan. NL ei halunnut joutua sotaan näitä kahta imperíumia vastaan vuoden 1940 maaliskuussa? NL ei ollut Saksan liittolainen vain hyökkäämättömyysopimuksen tehnyt valtio, joka oli määrittänyt itselleen oman valta-alueen yhteisymmäryksessä Natsi-Saksan kanssa.

Lue lisää

On turha lainailla tänne venäläisten propagandaa koskien Talvi- ja jatkosotaa.

"Kyseessä ei ollut vain omien alueitten takaisin ottamista vaan luotiin jonkunlainen torjunta-alue mahdolliselle Neuvostoliiton vastahyökkäykselle. "

Kaikki alueet joille Suomen armeija Karjalassa eteni, olivat vanhoja suomalaisia alueita. Kyseessä ei nimenomaan ollut hyökkäyssota vaan sota vanhojen suomalaisten alueiden takaisin valtaamiseksi.

"Suomi eteni vanhoista rajoista ohi Rukajärveltä Äänislinnaan."

Nuo ovat alunperin suomalaisia alueita, ei venäläisiä tai neuvostoliittolaisia alueita.

"Teknisesti Neuvostoliitto ei ollut Saksan liittolainen vaan jonkinlaisen hyökkäämättömyys sopimuksen tehnyt valtio,"

Neuvostoliitto oli nimenomaan Saksan liittolainen. Maat sopivat yhdessä jopa hyökkäämisestä Puolaan ja Puolan jakamisesta ennen syyskuuta 1939. Tällöin oli jo puhetta Suomenkin kohtalosta Saksan ja Neuvostoliiton välillä.

Toisin kuin Saksa ja Suomi, Neuvostoliitto ja Saksa olivat liittolaisia nimenomaan myös teknisessä mielessä sillä molemmilla oli sodassa yhteinen päämäärä ja yhteinen suunnitelma sen toteuttamiseksi.

"Suomi säilyi Talvisodassa ehkä itsenäisenä sen takia, että Iso-Britannia ja Ranska olivat tulossa Suomen avuksi Neuvostoliitto vastaan"

Ethän sinä tiedä yhtään mistään mitään.

Britannia ei ollut tulossa Suomen avuksi vaan päinvastoin Britannia oli jakanut Suomen jo Stalinin kanssa idän ja lännen etupiireihin ja Churchill oli sopinut Stalinin kanssa siitä, että Stalin valtaa Suomen.

Nyt kuule alat opiskelemaan historiaan itsenäisesti sensijaan, että kopioit tänne venäläisten valehistoriaa.

sotaoikeutta kirjoitti:

On turha lainailla tänne venäläisten propagandaa koskien Talvi- ja jatkosotaa.

"Kyseessä ei ollut vain omien alueitten takaisin ottamista vaan luotiin jonkunlainen torjunta-alue mahdolliselle Neuvostoliiton vastahyökkäykselle. "

Kaikki alueet joille Suomen armeija Karjalassa eteni, olivat vanhoja suomalaisia alueita. Kyseessä ei nimenomaan ollut hyökkäyssota vaan sota vanhojen suomalaisten alueiden takaisin valtaamiseksi.

"Suomi eteni vanhoista rajoista ohi Rukajärveltä Äänislinnaan."

Nuo ovat alunperin suomalaisia alueita, ei venäläisiä tai neuvostoliittolaisia alueita.

"Teknisesti Neuvostoliitto ei ollut Saksan liittolainen vaan jonkinlaisen hyökkäämättömyys sopimuksen tehnyt valtio,"

Neuvostoliitto oli nimenomaan Saksan liittolainen. Maat sopivat yhdessä jopa hyökkäämisestä Puolaan ja Puolan jakamisesta ennen syyskuuta 1939. Tällöin oli jo puhetta Suomenkin kohtalosta Saksan ja Neuvostoliiton välillä.

Toisin kuin Saksa ja Suomi, Neuvostoliitto ja Saksa olivat liittolaisia nimenomaan myös teknisessä mielessä sillä molemmilla oli sodassa yhteinen päämäärä ja yhteinen suunnitelma sen toteuttamiseksi.

"Suomi säilyi Talvisodassa ehkä itsenäisenä sen takia, että Iso-Britannia ja Ranska olivat tulossa Suomen avuksi Neuvostoliitto vastaan"

Ethän sinä tiedä yhtään mistään mitään.

Britannia ei ollut tulossa Suomen avuksi vaan päinvastoin Britannia oli jakanut Suomen jo Stalinin kanssa idän ja lännen etupiireihin ja Churchill oli sopinut Stalinin kanssa siitä, että Stalin valtaa Suomen.

Nyt kuule alat opiskelemaan historiaan itsenäisesti sensijaan, että kopioit tänne venäläisten valehistoriaa.

Lue lisää

Britannia oli tosissaan tulossa mukaan, vaikka heitä kiinnosti Ruotsin rautamalmi ja Petsamon nikkeli enemmän kuin Suomen puolustaminen. Minusta tuntuu siltä, että sinä et tiedä tarkasti faktoja. Olen opiskellut yliopistossa sivuaineena Suomen historiaa, joten olen tenttinyt jopa hyvin arvosanoin tätä talvisotaa erityiskursssissa kirjatenttinä. En ole tänne laittanut mitään venäläisten valehistoriaa. Olen lukennut myös venäläisten kirjoittamia kirjoja talvisodasta, mutta pääaseisassa pohjaan kirjoittamani suomalaiseen tutkimukseen. Neuvostoliitto ei voi oikein sanoa Saksan liittolaiseksi, mutta Saksan näkökulmasta Suomi oli sellainen kesästä 1941 lähtien.

Kyseessä oli hyökkäämättömyyssopimus Saksan ja Neuvostoliiton välillä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Molotov–Ribbentrop-sopimus

Ranska ja Yhdistyneet Kuningaskunnat olivat tosissaan tulossa sotaan mukaan!

"Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta suunnittelivat retkikunnan lähettämistä Suomen avuksi. Englantilaisten suunnitelma oli nousta maihin Norjan rannikolla kahdessa osastossa. Näillä olisi kuitenkin ollut käskyt ensisijaisesti miehittää Kiirunan–Jällivaaran malmikentät sekä Ruotsin ja Norjan satamia, koska maat pelkäsivät Neuvostoliiton etenevän Suomesta Pohjois-Skandinaviaan asti ja toisaalta uskoivat Pohjois-Ruotsista tuodun rautamalmin olevan elintärkeää Saksan sotataloudelle.

Suomen puolustaminen olisi ollut sivutavoite ja vain pieni osa retkikunnasta olisi lähetetty Suomeen. Ranskalaiset suunnittelivat myös maihinnousua Petsamossa yhdistettynä Murmanskin saartoon Pohjoiselta jäämereltä[4] sekä hyökkäystä Neuvostoliittoon lähtien samanaikaisesti Suomesta ja Syyriasta.[5] Suunnitelmaa hyökätä Lähi-idästä käytettiin myöhemmin hämäämään retkikunnan varsinainen operaatioalue."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisodan_ulkomainen_apu

Minusta tuntuu siltä, että sinun kannattaisi itse perehtyä paremmin historiallisiin tutkimuksiin!

Hyvää Joulua Ja Onnellista Uutta Vuotta!

Faith.Hope.Love kirjoitti:

Britannia oli tosissaan tulossa mukaan, vaikka heitä kiinnosti Ruotsin rautamalmi ja Petsamon nikkeli enemmän kuin Suomen puolustaminen. Minusta tuntuu siltä, että sinä et tiedä tarkasti faktoja. Olen opiskellut yliopistossa sivuaineena Suomen historiaa, joten olen tenttinyt jopa hyvin arvosanoin tätä talvisotaa erityiskursssissa kirjatenttinä. En ole tänne laittanut mitään venäläisten valehistoriaa. Olen lukennut myös venäläisten kirjoittamia kirjoja talvisodasta, mutta pääaseisassa pohjaan kirjoittamani suomalaiseen tutkimukseen. Neuvostoliitto ei voi oikein sanoa Saksan liittolaiseksi, mutta Saksan näkökulmasta Suomi oli sellainen kesästä 1941 lähtien.

Kyseessä oli hyökkäämättömyyssopimus Saksan ja Neuvostoliiton välillä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Molotov–Ribbentrop-sopimus

Ranska ja Yhdistyneet Kuningaskunnat olivat tosissaan tulossa sotaan mukaan!

"Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta suunnittelivat retkikunnan lähettämistä Suomen avuksi. Englantilaisten suunnitelma oli nousta maihin Norjan rannikolla kahdessa osastossa. Näillä olisi kuitenkin ollut käskyt ensisijaisesti miehittää Kiirunan–Jällivaaran malmikentät sekä Ruotsin ja Norjan satamia, koska maat pelkäsivät Neuvostoliiton etenevän Suomesta Pohjois-Skandinaviaan asti ja toisaalta uskoivat Pohjois-Ruotsista tuodun rautamalmin olevan elintärkeää Saksan sotataloudelle.

Suomen puolustaminen olisi ollut sivutavoite ja vain pieni osa retkikunnasta olisi lähetetty Suomeen. Ranskalaiset suunnittelivat myös maihinnousua Petsamossa yhdistettynä Murmanskin saartoon Pohjoiselta jäämereltä[4] sekä hyökkäystä Neuvostoliittoon lähtien samanaikaisesti Suomesta ja Syyriasta.[5] Suunnitelmaa hyökätä Lähi-idästä käytettiin myöhemmin hämäämään retkikunnan varsinainen operaatioalue."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisodan_ulkomainen_apu

Minusta tuntuu siltä, että sinun kannattaisi itse perehtyä paremmin historiallisiin tutkimuksiin!

Hyvää Joulua Ja Onnellista Uutta Vuotta!

Lue lisää

Neuvostoliitto, toisin kuin Suomi, oli nimenomaan Saksan liittolainen 1939-40 sekä teknisessä että konkreettisessa mielessä.

1941 lähtien Saksa varoi kutsumasta Suomea liittolaiseksi mm. siitä syystä, että molemmilla oli omat päämäärät, motiivit ja erilaiset oikeudet sodankäynnille.

Se mitä kirjoitat briteistä, paljastaa, että et tunne historiaa syvällisesti.

Britannia ei ollut tulossa Suomen avuksi vaan päinvastoin Britannia oli jakanut Suomen jo Stalinin kanssa idän ja lännen etupiireihin ja Churchill oli sopinut Stalinin kanssa siitä, että Stalin valtaa Suomen.

"Ranska ja Yhdistyneet Kuningaskunnat olivat tosissaan tulossa sotaan mukaan!"

Mannerheim ei ottanut vastaan Finland War Aid -joukkoja mm. siitä syystä, että oli saanut tietää Churchillin sopimuksesta Stalinin kanssa.

Suomen puolustaminen ei siis ollut Churchillin tavoite vaan määrä oli miehittää Ruotsi
liittoutuneiden joukoilla (mm. malmin takia) kun taas Suomi oli sovittu luovuttaa Venäjän etupiiriksi.

Kuten jo edellisessä toin esille, jokamiehen Wikipedian sijaan sinun kannattaa todella alkaa opiskelemaan historiaa alkuperäisistä lähteistä ja tuoreista opuksista.

sotaoikeutta kirjoitti:

Neuvostoliitto, toisin kuin Suomi, oli nimenomaan Saksan liittolainen 1939-40 sekä teknisessä että konkreettisessa mielessä.

1941 lähtien Saksa varoi kutsumasta Suomea liittolaiseksi mm. siitä syystä, että molemmilla oli omat päämäärät, motiivit ja erilaiset oikeudet sodankäynnille.

Se mitä kirjoitat briteistä, paljastaa, että et tunne historiaa syvällisesti.

Britannia ei ollut tulossa Suomen avuksi vaan päinvastoin Britannia oli jakanut Suomen jo Stalinin kanssa idän ja lännen etupiireihin ja Churchill oli sopinut Stalinin kanssa siitä, että Stalin valtaa Suomen.

"Ranska ja Yhdistyneet Kuningaskunnat olivat tosissaan tulossa sotaan mukaan!"

Mannerheim ei ottanut vastaan Finland War Aid -joukkoja mm. siitä syystä, että oli saanut tietää Churchillin sopimuksesta Stalinin kanssa.

Suomen puolustaminen ei siis ollut Churchillin tavoite vaan määrä oli miehittää Ruotsi
liittoutuneiden joukoilla (mm. malmin takia) kun taas Suomi oli sovittu luovuttaa Venäjän etupiiriksi.

Kuten jo edellisessä toin esille, jokamiehen Wikipedian sijaan sinun kannattaa todella alkaa opiskelemaan historiaa alkuperäisistä lähteistä ja tuoreista opuksista.

Lue lisää

"Neuvostoliitto, toisin kuin Suomi, oli nimenomaan Saksan liittolainen 1939-40 sekä teknisessä että konkreettisessa mielessä."

Liittolainen on sellainen, jolla yhteisiä sotapäämääriä. NL oli Saksan suunnitelmassa pitkään hyökkäysalue, josta Hitler halusi sitä arjalaista elintilaa. NL haluttiin vain hetkeksi pois rintamalta hyökkäämättömyyssopimuksella.

"1941 lähtien Saksa varoi kutsumasta Suomea liittolaiseksi mm. siitä syystä, että molemmilla oli omat päämäärät, motiivit ja erilaiset oikeudet sodankäynnille."

Päinvastoin Hitler ilmoitti radiossa operaatio Barbarossa aluksi sen, että Suomi taistelee heidän rinnallaan vastoin Suomen johdon halua. Saksalla oli yhdysupseeri Suomessa ja he tarjoisivat Mannerheimin alaisuuteen suoraan saksalaisia joukkoja. Mannerheim ja osa Suomen johdosta ei ollut sen sijaan suuressa määrin Saksan kaveri vaan heillä oli osittain voimassa erilissota. Suomi ei katkaissut esimerkiksi Muurmanskin rataa, vaikka se oli mahdollista. Lisäksi Suomessa oli vuoden 1942 loppuun Yhdysvaltain suurlähettiläs. Diplomaattisuhteen USA pisti poikki vasta kesäkuun lopulla 1944. USA katsoi Suomen käyvän jonkinlaista erilissotaa ja siksi ei koskaan katsonut Suomea vihollisvaltioksi. Saksan näkökulmasta oli kyseessä jonkinasteinen liittolainen, varsinkin Rytin kirjeen jälkeen kesäkuun lopussa 1944. Ryti lupasi henkilökohtaisesti sen, että Suomi taistelee Saksan rinnalla sodan loppuun. USA ei julistanut koskaan Suomelle sotaa, mutta Saksan kanssa Suomi soti verissä päin karkoittaessaan saksalaisia joukkoja pohjoisesta Suomesta vuoden 1944 lopulla ja 1945 alussa. Suomi oli siis Liittoontuneiden puolella sodan lopun!

Koska tämä on Nato osiossa niin olen sitä mieltä, että Suomen ei kannattaisi liittyä Naton osaksi. Venäjän ei tarvitsi enää ajatella Suomea hyökkäystienä maahansa lännestä.

"Wikipedian sijaan sinun kannattaa todella alkaa opiskelemaan historiaa alkuperäisistä lähteistä ja tuoreista opuksista."

Samaa suosittelen sinulle, sillä minä olen lukenut myös venäläisten kirjoittamia opuksia talvisodassa. Minä olen perehtynyt talvisotaan aina Sörkässä olevaa Sota-arkistoa myöten. Tietysti voit olla sotakorkeakoulun sotahistoriantutkija, mutta mietteesi eivät kaikilta osin sellaiseen näytä riittävän.

Hyvää Joulua Sinulle Ja Onnellista Uutta Vuotta!

Itse en jatka enää keskustelua tästä aiheesta!

Enemmän kiinnostaa esimerkiksi lauantain 16.12.2017 Hesariin vuodatettu teksti sotilastiedustelun erikoisyksiköstä Tikkakoskella. Otan siitä yliopistolla valokopiot mahdollista tulevaa käyttöäni varten. Lopetan tämän keskustelun tähän.

ironmikess kirjoitti:

Idiootti hoi! "Suomi todellakaan ei ole historiansa aikana hyökännyt yhtään kertaa yhtään mihinkään". Mitä muuta Suomi teki muuta kuin hyökkäsi jatkosodassa syvälle Neuvostoliittoon? Olivatko Suomen sotavoimat marjastamassa, vai tappamassa yhdessä natsien kanssa? Vai oli muka jonkunlainen liittolainen? Haha! Yhdessä hyökkäsivät ja yhdessä ottivat myös turpiinsa.

Lue lisää

Suomella Talvisodassa sota oli puolustautumista ja muun muassa venäläisten saartamista, motittamista. Seuraavassa Sota-arkistosta saadusta Jääkäripataloljoona 4:n sotapäiväkirjasta. Tuota seuraavaa oli suomalaisten sota juuri Talvisodassa, jossa Venäjä ei ollut mikään Saksan liittolainen. Heillä oli vain hyökkäämättömyyssopimus ja Saksan lupa NL:lle vallata Suomi miten tahtoi. Tekstiä ei löydy mistään Internetistä, mutta voi käydä tarkistamassa Hiipijän sotapäiväkirjasta Sota-arkistosta. Suomi siis hyökkäsi puolustaen omilla alueillaan Talvisodassa. Jatkosodassa tilanne oli vähän toinen.

3.2.40

7.00 Pat. siirtyi uuteen paikkaan, jonne saapui n. klo 9,00. Kaivautuminen ja lepo.
13.30 Kom.kapt.Väänäsen(Mansikan) kom.paikalla, jossa myös luutn. Patojärvi ja Tuomainen sekä iskuryhmien johtajat. Neuvottelu Lemetti länt.itäosassa olevan tukikohdan valloituksesta:
1.Os. Vuori varmistaa.
2.Luutn. Patojärvi 3 syöksyryhmää purouoman suunnassa etelästä.
Os. Tuomainen 2 syöks.ryhmää pohjoisesta.
Hiipijä 2 syöksyryhmää kaakosta maantien eteläpuolelta purolle asti.
Käytettävänä raskas tyk.ptri ja 2 kev.tyk.ptri.
19.00 U 8 ja U 3:n sekä Moukarin kanssa sovittu ampuma-ajoista ja ammusmääristä.
19.00 Kom:n hyökk.käsky yks.päälliköille: 1. ja 3.K järjestävät syöksyryhmät 2.K on reservissä.
20.00 Yht. Muuraimeen: Mustalammella ryssän osasto. Muuten ei erikoista.
20.35 Sotasaalis 2.2.40 Lemetti länt. ”pirssistä".
25 tankkia
12 autoa
2 tykkiä
1 it.kk. 4 piipp.
1 pst. kanuuna
2 kk.
1 it.tykki
2 kenttäkeittiötä.

20.45 Luutn. Patojärvi: ilm. valmis.
20.50 Luutn. Tuomainen: ilm. valmis.
21.45 Luutn. Hahtela: ilm.:Lähtö klo 21,22. Tyk.valmistelu tuntui onnistuneen hyvin.
21.50 Kupariin ilm.:Ei erikoista. Itäinen ja läntinen Lemetti vaihtaneet valomerkkejä. Pyydetty vahvistusta, jos antavat toisilleen apua. Kupari ilm: Apua ei saa. Ilm.että mahd.lisävoima kerätään pion.sekä Väänäseltä.
22.10 Tehostettu leirin varmistusta.
23.20 Ilm.Hahtelalta että korsujen tuhoaminen on alkanut heidän toimestaan. Ryssät yrittävät heitellä käsikraneetteja vastaan ampuen käsikranaatteja.
23.55 Sai Patojärvi ensimmäisen korsun molotoitua.

Juuri tärkeintä on aina rauhaan kykenevät johtajat ja diplomaatit. Edeltävä sotapäiväkirja päättyy Talvisodan taisteluiden mukaan seuraavaan. Nato-maana Suomen teksti saattaisi olla jotain vähemmän kivaa jostain hämärässä tulevaisuudessa. Toisaalta Naton maahan ilmeisesti kukaan ei hyökkäisi, joten voi siitä jäsennyydestä teoriassa olla jotain hyötyäkin. Rauha on paras ratkaisu! :)

"13.3.40

8.00 Yö hiljainen. Se kului uudelleen ryhmittelyn merkeissä. Kaikki liiat ajoneuvot siirtyivät yön kuluessa Kotitsalammen pohjoispuolelle.
8.30 Partio Nordlund palasi miinoittamasta ryssän latuja ja tossupolkuja.
8.55 Hopean puhelinsanoma N:o 158.
Hiipijän komentajalle.

13.3.40 Päämaja on ilmoittanut, että rauhasta Suomen ja Venäjän välillä on sovittu ja, että vihollisuudet lopetetaan tänään klo 11,00."

Sodan loppu Hiipijän päiväkirjan pohjalta. Lähde: Sota-arkiston mikrofilmi.

Faith.Hope.Love kirjoitti:

"Neuvostoliitto, toisin kuin Suomi, oli nimenomaan Saksan liittolainen 1939-40 sekä teknisessä että konkreettisessa mielessä."

Liittolainen on sellainen, jolla yhteisiä sotapäämääriä. NL oli Saksan suunnitelmassa pitkään hyökkäysalue, josta Hitler halusi sitä arjalaista elintilaa. NL haluttiin vain hetkeksi pois rintamalta hyökkäämättömyyssopimuksella.

"1941 lähtien Saksa varoi kutsumasta Suomea liittolaiseksi mm. siitä syystä, että molemmilla oli omat päämäärät, motiivit ja erilaiset oikeudet sodankäynnille."

Päinvastoin Hitler ilmoitti radiossa operaatio Barbarossa aluksi sen, että Suomi taistelee heidän rinnallaan vastoin Suomen johdon halua. Saksalla oli yhdysupseeri Suomessa ja he tarjoisivat Mannerheimin alaisuuteen suoraan saksalaisia joukkoja. Mannerheim ja osa Suomen johdosta ei ollut sen sijaan suuressa määrin Saksan kaveri vaan heillä oli osittain voimassa erilissota. Suomi ei katkaissut esimerkiksi Muurmanskin rataa, vaikka se oli mahdollista. Lisäksi Suomessa oli vuoden 1942 loppuun Yhdysvaltain suurlähettiläs. Diplomaattisuhteen USA pisti poikki vasta kesäkuun lopulla 1944. USA katsoi Suomen käyvän jonkinlaista erilissotaa ja siksi ei koskaan katsonut Suomea vihollisvaltioksi. Saksan näkökulmasta oli kyseessä jonkinasteinen liittolainen, varsinkin Rytin kirjeen jälkeen kesäkuun lopussa 1944. Ryti lupasi henkilökohtaisesti sen, että Suomi taistelee Saksan rinnalla sodan loppuun. USA ei julistanut koskaan Suomelle sotaa, mutta Saksan kanssa Suomi soti verissä päin karkoittaessaan saksalaisia joukkoja pohjoisesta Suomesta vuoden 1944 lopulla ja 1945 alussa. Suomi oli siis Liittoontuneiden puolella sodan lopun!

Koska tämä on Nato osiossa niin olen sitä mieltä, että Suomen ei kannattaisi liittyä Naton osaksi. Venäjän ei tarvitsi enää ajatella Suomea hyökkäystienä maahansa lännestä.

"Wikipedian sijaan sinun kannattaa todella alkaa opiskelemaan historiaa alkuperäisistä lähteistä ja tuoreista opuksista."

Samaa suosittelen sinulle, sillä minä olen lukenut myös venäläisten kirjoittamia opuksia talvisodassa. Minä olen perehtynyt talvisotaan aina Sörkässä olevaa Sota-arkistoa myöten. Tietysti voit olla sotakorkeakoulun sotahistoriantutkija, mutta mietteesi eivät kaikilta osin sellaiseen näytä riittävän.

Hyvää Joulua Sinulle Ja Onnellista Uutta Vuotta!

Itse en jatka enää keskustelua tästä aiheesta!

Enemmän kiinnostaa esimerkiksi lauantain 16.12.2017 Hesariin vuodatettu teksti sotilastiedustelun erikoisyksiköstä Tikkakoskella. Otan siitä yliopistolla valokopiot mahdollista tulevaa käyttöäni varten. Lopetan tämän keskustelun tähän.

Lue lisää

Neuvostoliitolla ja Saksalla oli nimenomaan yhteiset päämäärät omissa hyökkäyssodissaan 1939 ja 1940 (mm. Puolan ja muun Euroopan jakaminen) mitä Suomella ja Saksalla ei ollut lainkaan sillä Suomen ja Saksan käymät sodat olivat erillisiä.

Saksa kävi hyökkäyssotaa ja Suomi puolustussotaa yhdellä ja samalla samalla rintamalla.

Neuvostoliiton ja Saksan liittolaisuus oli siinä määrin tiivistä 1939-40, että Neuvostoliittoa voi pitää yhtä paljon syyllisenä II maailmansodan alkamiseen kuin Saksaakin.

NL oli Saksan suunnitelmissa hyökkäysalue vasta vuodesta 1940 lähtien kun Hitlerille alkoi selvitä mikä Stalin oli miehiään.

Hitler saattoi ilmoittaa radiossa vasta Venäjän hyökättyä 22.6.1941, että Suomi taistelisi Saksan rinnalla, ei suinkaan "heti operaatio Barbarossan aluksi".

Myöhemmin Hitler kuitenkin varoi kutsumasta Suomea liittolaiseksi juuri siitä syystä, että molemmilla oli omat päämäärät, motiivit ja erilaiset oikeudet sodankäynnille.

"olen sitä mieltä, että Suomen ei kannattaisi liittyä Naton osaksi. Venäjän ei tarvitsi enää ajatella Suomea hyökkäystienä maahansa lännestä."

Venäjä ei ole koskaan voinut ajatella Suomea hyökkäystienä lännestä, sillä Venäjä on aina hyökännyt Suomeen itse tilanteessa jossa Suomi on ollut puolueeton.

Talvisodassa Venäjä ei voinut kokea uhkaa Saksan taholta, sillä Saksa oli Venäjän liittolainen joten tekosyy, että Venäjä tarvitsi lisää puskuria Suomesta on täysin järjetön muussa kuin siinä tapauksessa, että Venäjän salattu tarkoitus oli vallata koko Eurooppa.

Alusta asti on ollut selvää, että olet Venäjä -trolli ja varoitan teikäläisiä propagoimasta valehistoriaa suomalaisilla palstoilla sillä teikäläisiä inhotaan jo riittävästi Suomessa mm. historian vääristelynne takia.

On uskomatonta, että saatte propagoida Suomessa vapaalla jalalla, mutta kuinka kauan, se jää nähtäväksi.

"minä olen lukenut myös venäläisten kirjoittamia opuksia talvisodassa."

Sehän se juuri ongelmasi onkin. Myyt täällä nationalistista venäläistä propagandaa historiankirjoituksena ja liimaat sen suoraan tänne kopioimiisi Wikipedia -teksteihin saadaksesi läntistä katu-uskottavuutta.

Tosiasiassa lukijallesi on koko ajan selvää, ettet ole perillä siitä mistä yrität keskustella.

Otetaas uudestaan jos jäi epäselvyyttä:

Kaikki alueet joille Suomen armeija Karjalassa eteni, olivat vanhoja suomalaisia alueita joko itsenäisestä Suomesta tai Suomen suurruhtinaskunnasta 1581 lähtien.

Venäjän keisarikunta perustettiin vasta 1721, joten Neuvostoliitolla ei ollut mitään oikeutta esim. Inkerinmaahan joka Suomelta oli vallattu laittomasti 1703 hyökkäyssodassa.

"Hyökkääjänä Suomi"

Kyseessä ei Suomen taholta nimenomaan ollut hyökkäyssota vaan itsepuolustus ja sota vanhojen suomalaisten alueiden takaisin valtaamiseksi.

Ota kuule lakikirja käteen ja tarkista sieltä millainen sotilaallinen toiminta on sotaoikeudessa hyökkäyssotaa ja millainen ei.

Jatkosota nimenomaan ei ollut Suomen hyökkäyssotaa paitsi syystä, että Venäjä aloitti hyökkäyksen 22.6.1941, myös siitä syystä, että Suomen sotatoimet koskivat vain ja ainoastaan maan puolustamista ja vanhojen suomalaisten alueiden palauttamista.

"Kaikki alueet joille Suomen armeija Karjalassa eteni, olivat vanhoja suomalaisia alueita joko itsenäisestä Suomesta tai Suomen suurruhtinaskunnasta 1581 lähtien."

Minun luonani parhaimmillaan käymässä historian tohtoriopiskelija ja myös toinen jolla myös historiasta maisterintutkinto. He eivät oikein hyväksyneet tätä väitettäsi. Joku Pietarin kaupungin alue tai inkeriläisten alue voidaan katsoa jotenkin Suomeen liittyviksi, koska siellä on ollut suomalaista asutusta. Mutta se Karjalan alue, jonka pääkaupunki Petrozavotsk tai jotain sinne päin ei koskaan ole kuulunut Suomeen. Karjalankannas ja niin sanottu Laatokan Karjala ovat kuuluneet Suomeen. Viipuri ja Sortavala ovat vanhoja suomalaisia kaupunkeja, mutta Karjalan neuvostotasavallan pääkaupunki ei ole kuulunut Suomeen kuin vuosien 1941-1944 tapahtuneen miehityksen aikana. Sitä kaupungista suomalaiset käyttävät typerästi Petroskoi nimeä ja vielä typerämmin Äänislinnaa tuolloin 1940-luvulla.

Juttelen mieluummin kavereitteni kanssa historiasta, sillä heillä on loppututkinnot siitä ja toinen heistä on siinä historiassa opiskelemassa tohtoriksi. Täytyy tunnustaa se, että jutuissasi on niin paljon asiavirheitä, miksi juttusi suorastaan sanoen ärsyttää.

Jospa lukisit vähän enemmän historiallista kirjallisuutta joululomalla. Viasatilla on myös hyvä History -kanava. Sekin voisi sivistää Sinua!

Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta vielä kerran!

Faith.Hope.Love kirjoitti:

"Kaikki alueet joille Suomen armeija Karjalassa eteni, olivat vanhoja suomalaisia alueita joko itsenäisestä Suomesta tai Suomen suurruhtinaskunnasta 1581 lähtien."

Minun luonani parhaimmillaan käymässä historian tohtoriopiskelija ja myös toinen jolla myös historiasta maisterintutkinto. He eivät oikein hyväksyneet tätä väitettäsi. Joku Pietarin kaupungin alue tai inkeriläisten alue voidaan katsoa jotenkin Suomeen liittyviksi, koska siellä on ollut suomalaista asutusta. Mutta se Karjalan alue, jonka pääkaupunki Petrozavotsk tai jotain sinne päin ei koskaan ole kuulunut Suomeen. Karjalankannas ja niin sanottu Laatokan Karjala ovat kuuluneet Suomeen. Viipuri ja Sortavala ovat vanhoja suomalaisia kaupunkeja, mutta Karjalan neuvostotasavallan pääkaupunki ei ole kuulunut Suomeen kuin vuosien 1941-1944 tapahtuneen miehityksen aikana. Sitä kaupungista suomalaiset käyttävät typerästi Petroskoi nimeä ja vielä typerämmin Äänislinnaa tuolloin 1940-luvulla.

Juttelen mieluummin kavereitteni kanssa historiasta, sillä heillä on loppututkinnot siitä ja toinen heistä on siinä historiassa opiskelemassa tohtoriksi. Täytyy tunnustaa se, että jutuissasi on niin paljon asiavirheitä, miksi juttusi suorastaan sanoen ärsyttää.

Jospa lukisit vähän enemmän historiallista kirjallisuutta joululomalla. Viasatilla on myös hyvä History -kanava. Sekin voisi sivistää Sinua!

Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta vielä kerran!

Lue lisää

Voin vattu mikä pelle! Useaan kertaan sanot ettet halua keskustella enempää kun .......?
Ja kuitenkin jatkat päivän loppuun jankutustasi?
Ja vielä omakehuhaisee todella kauas ja vielä "kaverisikin" ovat niin "arvovaltaisia mestareita".
Mikä peräkylän hikinen pullero mahdat todellisuudessa olla?

Faith.Hope.Love kirjoitti:

"Kaikki alueet joille Suomen armeija Karjalassa eteni, olivat vanhoja suomalaisia alueita joko itsenäisestä Suomesta tai Suomen suurruhtinaskunnasta 1581 lähtien."

Minun luonani parhaimmillaan käymässä historian tohtoriopiskelija ja myös toinen jolla myös historiasta maisterintutkinto. He eivät oikein hyväksyneet tätä väitettäsi. Joku Pietarin kaupungin alue tai inkeriläisten alue voidaan katsoa jotenkin Suomeen liittyviksi, koska siellä on ollut suomalaista asutusta. Mutta se Karjalan alue, jonka pääkaupunki Petrozavotsk tai jotain sinne päin ei koskaan ole kuulunut Suomeen. Karjalankannas ja niin sanottu Laatokan Karjala ovat kuuluneet Suomeen. Viipuri ja Sortavala ovat vanhoja suomalaisia kaupunkeja, mutta Karjalan neuvostotasavallan pääkaupunki ei ole kuulunut Suomeen kuin vuosien 1941-1944 tapahtuneen miehityksen aikana. Sitä kaupungista suomalaiset käyttävät typerästi Petroskoi nimeä ja vielä typerämmin Äänislinnaa tuolloin 1940-luvulla.

Juttelen mieluummin kavereitteni kanssa historiasta, sillä heillä on loppututkinnot siitä ja toinen heistä on siinä historiassa opiskelemassa tohtoriksi. Täytyy tunnustaa se, että jutuissasi on niin paljon asiavirheitä, miksi juttusi suorastaan sanoen ärsyttää.

Jospa lukisit vähän enemmän historiallista kirjallisuutta joululomalla. Viasatilla on myös hyvä History -kanava. Sekin voisi sivistää Sinua!

Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta vielä kerran!

Lue lisää

Lue ajatuksen kanssa vielä kerran.

Nevanlinna ja Inkerinmaa todellakin ovat suomalaisia alueita joita Suomi ei ole koskaan vapaaehtoisesti luovuttanut Venäjälle eikä Neuvostoliitolle.

Mitä tulee väitteeseesi hyökkääjästä, kaiva myös sinä esille lakikirja ja tarkista sieltä millainen sotilaallinen toiminta on sotaoikeudessa hyökkäyssotaa ja millainen ei.

Sen jälkeen ei tarvitse enää haihatella ja tulla trollaamaan suomalaiselle foorumille venäläisten vääriä käsityksiä asioista.

Jatkosota ei ollut eikä Suomi sen kuluessa harjoittanut hyökkäyssotaa syistä, että

a) Venäjä aloitti hyökkäyksen 22.6.1941,

b) Suomen sotatoimet koskivat vain ja ainoastaan maan puolustamista ja vanhojen suomalaisten alueiden palauttamista, jotka ovat molemmat laillisia sotatoimia, ei hyökkäyssotaa.

Kaikki alueet joille Suomen armeija Karjalassa eteni 1941-44, olivat vanhoja suomalaisia alueita joko itsenäisestä Suomesta tai Suomen suurruhtinaskunnasta 1581 lähtien.

Ja itse asiassa jo paljon varhaisemmaltakin ajalta jolloin mitään valtioita ei vielä ollut olemassa.

Faith.Hope.Love kirjoitti:

"Kaikki alueet joille Suomen armeija Karjalassa eteni, olivat vanhoja suomalaisia alueita joko itsenäisestä Suomesta tai Suomen suurruhtinaskunnasta 1581 lähtien."

Minun luonani parhaimmillaan käymässä historian tohtoriopiskelija ja myös toinen jolla myös historiasta maisterintutkinto. He eivät oikein hyväksyneet tätä väitettäsi. Joku Pietarin kaupungin alue tai inkeriläisten alue voidaan katsoa jotenkin Suomeen liittyviksi, koska siellä on ollut suomalaista asutusta. Mutta se Karjalan alue, jonka pääkaupunki Petrozavotsk tai jotain sinne päin ei koskaan ole kuulunut Suomeen. Karjalankannas ja niin sanottu Laatokan Karjala ovat kuuluneet Suomeen. Viipuri ja Sortavala ovat vanhoja suomalaisia kaupunkeja, mutta Karjalan neuvostotasavallan pääkaupunki ei ole kuulunut Suomeen kuin vuosien 1941-1944 tapahtuneen miehityksen aikana. Sitä kaupungista suomalaiset käyttävät typerästi Petroskoi nimeä ja vielä typerämmin Äänislinnaa tuolloin 1940-luvulla.

Juttelen mieluummin kavereitteni kanssa historiasta, sillä heillä on loppututkinnot siitä ja toinen heistä on siinä historiassa opiskelemassa tohtoriksi. Täytyy tunnustaa se, että jutuissasi on niin paljon asiavirheitä, miksi juttusi suorastaan sanoen ärsyttää.

Jospa lukisit vähän enemmän historiallista kirjallisuutta joululomalla. Viasatilla on myös hyvä History -kanava. Sekin voisi sivistää Sinua!

Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta vielä kerran!

Lue lisää

Älä nyt tykkää huonoa, mutta kurkaappa karttaa v. 1617 l. Stolbovan Rauha.
Toki olimme osa Ruotsi-Suomea, l. Österland, l. Itämaa ... mutta silti. Jopa Inkerinmaa kuului silloin "Itämaahan". ;-)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rajamuutokset#Stolbovan_rauha_1617



IMHO.

44.Div kirjoitti:

Älä nyt tykkää huonoa, mutta kurkaappa karttaa v. 1617 l. Stolbovan Rauha.
Toki olimme osa Ruotsi-Suomea, l. Österland, l. Itämaa ... mutta silti. Jopa Inkerinmaa kuului silloin "Itämaahan". ;-)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rajamuutokset#Stolbovan_rauha_1617



IMHO.

Lue lisää

Österland aka Juha Hurmeen Ruotsi -nationalistista huuhaa-historiaa.

Suomi oli osa Ruotsin kuningaskuntaa vasta 1523 lähtien kun sveat itsenäistyivät Kalmarin unionista ja Ruotsin kuningaskunta perustettiin, mutta Suomella oli jo 1581 lähtien suurruhtinaskunnan erityisasema.

Sanat Finlandi ja Finlont löytyvät riimukivistä jo 1000-luvulta kun mitään Sveanmaata ei ollut vielä olemassakaan.

44.Div kirjoitti:

Älä nyt tykkää huonoa, mutta kurkaappa karttaa v. 1617 l. Stolbovan Rauha.
Toki olimme osa Ruotsi-Suomea, l. Österland, l. Itämaa ... mutta silti. Jopa Inkerinmaa kuului silloin "Itämaahan". ;-)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rajamuutokset#Stolbovan_rauha_1617



IMHO.

Lue lisää

No, osaan ne kartat ulkoa, sillä historia oli minulla kymppi koulussa ja olen opiskellut sivuaineena yliopistossa Suomen historiaa osin aineopintoihin asti. Vuoden 1617 jälkeen suomalaisia siirtyi niin sanotulle Inkerinmaalle ja jonkunlainen kosketus oli suomalaisilla myös Nevansuistoon eli nykyisen Pietarin alueen suomaastoon. Käytännössä suomalaisia siellä asui vasta silloin, kun Suomi oli osa Venäjän valtakuntaa. Uudenkaupungin rauhassa sata vuotta myöhemmin ne Inkerinmaat, Nevansuisto ja Viipuri siirtyivät Venäjälle, joten suomalaisten kosketus näille itäisille alueille heikkeni. Itse asiassa nykyiset rajat ovat hyvin lähellä vuoden 1721 Uudenkaupunkinrauhan rajoja. Suomalaisilla oli kosketus vain näihin alueisiin noin sata vuotta. Venäläinen kosketus on ollut paljon pitempi ja syvempi.

https://www.google.fi/search?source=hp&ei=fuM4WpvLHuWv6AT4uZqgDA&q=uudenkaupungin rauhan raja 1721&oq=Uudenkaupungi rauhan &gs_l=psy-ab.1.2.0i22i30k1l4.1949.8401.0.12137.23.14.1.8.8.0.63.806.14.14.0....0...1c.1.64.psy-ab..0.23.845...0j0i131k1j0i10k1j0i30k1.0.8S2_7Vbg7Es

Faith.Hope.Love kirjoitti:

No, osaan ne kartat ulkoa, sillä historia oli minulla kymppi koulussa ja olen opiskellut sivuaineena yliopistossa Suomen historiaa osin aineopintoihin asti. Vuoden 1617 jälkeen suomalaisia siirtyi niin sanotulle Inkerinmaalle ja jonkunlainen kosketus oli suomalaisilla myös Nevansuistoon eli nykyisen Pietarin alueen suomaastoon. Käytännössä suomalaisia siellä asui vasta silloin, kun Suomi oli osa Venäjän valtakuntaa. Uudenkaupungin rauhassa sata vuotta myöhemmin ne Inkerinmaat, Nevansuisto ja Viipuri siirtyivät Venäjälle, joten suomalaisten kosketus näille itäisille alueille heikkeni. Itse asiassa nykyiset rajat ovat hyvin lähellä vuoden 1721 Uudenkaupunkinrauhan rajoja. Suomalaisilla oli kosketus vain näihin alueisiin noin sata vuotta. Venäläinen kosketus on ollut paljon pitempi ja syvempi.

https://www.google.fi/search?source=hp&ei=fuM4WpvLHuWv6AT4uZqgDA&q=uudenkaupungin rauhan raja 1721&oq=Uudenkaupungi rauhan &gs_l=psy-ab.1.2.0i22i30k1l4.1949.8401.0.12137.23.14.1.8.8.0.63.806.14.14.0....0...1c.1.64.psy-ab..0.23.845...0j0i131k1j0i10k1j0i30k1.0.8S2_7Vbg7Es

Lue lisää

Nykyisen Pietarin alueella oli jo vuonna 1299 ruotsalainen Landskronan linnoitus, jonka venäläiset tuhosivat 1301.
Ruotsi perusti uuden linnoituksen 1583.
Vuonna 1611 linnoituksen nimeksi tuli Nyenskans, jonka ympärille kasvoi Nyenin kaupunki, jonka asukkaista suurin osa oli suomalaisia.

HiemanKorjausta kirjoitti:

Nykyisen Pietarin alueella oli jo vuonna 1299 ruotsalainen Landskronan linnoitus, jonka venäläiset tuhosivat 1301.
Ruotsi perusti uuden linnoituksen 1583.
Vuonna 1611 linnoituksen nimeksi tuli Nyenskans, jonka ympärille kasvoi Nyenin kaupunki, jonka asukkaista suurin osa oli suomalaisia.

Lue lisää

Niin ja silloin Ruotsalaisilla oli Kristiinan hallitessa suurvaltakaudella jopa siirtomaatukikohtia Afrikassa. Ne olivat suhteellisin lyhyt aikaisia projekteja. Ruotsilla oli 1600 luvulla monta pientä linnoitus, vaikka minkä Itämeren laskevien jokien päissä verotus syistä, mutta silloin niiden asukasluvut olivat melko pieniä. Helsingin asukasluku 1600-luvulla oli muistaakseni muutaman sadan hujakoilla. Suomessa ei ollut kuin yksi vähän isompi kaupunkia ja sen nimi oli Åbo.Toiseksi suurin kaupunki Viborg oli idässä se lukko, jolla torjuttiin venäläisiä ei se Nyen linnotuksineen. Molemmat menettiin vuoden 1721 rauhassa venäläisille.

https://sv.wikipedia.org/wiki/Viborg,_Ryssland

Inkerinmaan lisäksi suomalaisasutusta oli Pohjois-Amerikassa. Myös Moskovan alueella oli suomalaisasutusta, jossa oli Tverin karjalaisia pakolaisia. Nyenin tilalle tuli melko nopeasti Venäjän pääkaupunki. "1617–1703 Nyen Sverige" oli olemassa.

https://sv.wikipedia.org/wiki/Nyen

https://sv.wikipedia.org/wiki/Sankt_Petersburg

Laitoin linkit ruotsiksi, sillä en tuntuivat paremmilta kuin suomeksi tai englanniksi.

Hyvää Joulua vielä kerran, sillä nyt pidän taukoa kolme päivää ja kirjoittelen vasta täällä aaton aattona. Pitää yliopistolla tehdä jotain järkevämpää tietokoneella kuin tänne kirjoitella.

HiemanKorjausta kirjoitti:

Nykyisen Pietarin alueella oli jo vuonna 1299 ruotsalainen Landskronan linnoitus, jonka venäläiset tuhosivat 1301.
Ruotsi perusti uuden linnoituksen 1583.
Vuonna 1611 linnoituksen nimeksi tuli Nyenskans, jonka ympärille kasvoi Nyenin kaupunki, jonka asukkaista suurin osa oli suomalaisia.

Lue lisää

Jos vanhoja muistellaan - niin Suomen ei kannattaisi liittyä Natoon? Aikanaan olimme osa Venäjää niin silloin saimme kovia sotilaallisia hyökkäyksiä ulkovaltojen taholta. Kolme linnoitusta tuhottiin Suomessa. Ainoastaan Viapori Helsingin edustalla oli liian kova pala brittiläis-ranskalaiselle laivastolle. Sitäkin pommitettiin 46 tuntia eli melkein kaksi vuorokautta. Jos olisimme Naton osa niin venäläiset tuhoisivat aivan samalla tavalla Suomesta kohteita? Se NL ei ollut Saksan liittolainen, mutta Suomen ei kannata olla Naton ja Saksan liittolainen kuin Eu:ssa? Tulevaisuudessa käy vielä Krimin sodat?

Krimin sodassa 1850-luvulla Suomi joutui suurvallan osana hyökkäyksen kohteeksi. :(

"Sodan aikana brittiläis-ranskalainen laivasto kävi tuhoamassa Bomarsundin linnoituksen Ahvenanmaalla, Svartholman merilinnoituksen Loviisan eteläpuolella sekä Ruotsinsalmen merilinnoituksen Kymissä (nyk. Kotkassa). Myös Viaporin linnoitusta Helsingin edustalla pommitettiin 46 tunnin ajan mereltä. Sotatoimet ulottuivat Kokkolaan ja Ouluun saakka."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Krimin_sota

Faith.Hope.Love kirjoitti:

"Vai niin, mutta tulivat kuitenkin, eikä vastaan pantu ja vaan autettiin missä vaan suinkin pystytyttiin. Natsien koneet olivat Utissa jo ennen sotaa ja hyökkäsivat Utista käsin NL: alueelle."

Pitää paikkansa. Suomella ei ollut kyllä oikein suurta halua hyökätä, mutta Neuvostoliitto katsoi Suomen osallistuneen jo sotaan salliessaan Saksan käyttää lentokenttiään ja aluettaan pohjoisimmassa Suomessa eli Lapissa. Suomi kävi toisaalta erillissotaa, mutta esimerkiksi jatkosodassa oli luovuttanut koko pohjoisen rintama saksalaisille. Eteläisin piste, jossa oli saksalaisia joukkoja oli Lieksan kauppala, jota suojasi Saksan ilmavoimien yksikkö.

"Älä siis lässyttele paskaasi, sillä Suomi ja Saksa olivat kuin paita ja perse yhdessä sotimassa ja yhdessä myös hyökkäämässä ja yhdessä saivat myös turpiinsa."

Vaikka Suomi oli jonkunlainen Saksan liittolainen niin kyseessä ei ollut paita ja peffa. Yhdysvallat esimerkiksi katsoi, että Suomi kävi erillistä sotaa. Britit julistavat sodan Suomelle, mutta Suomessa oli pitkään Yhdysvaltain diplomaattista toimintaa. Amerikan Yhdysvallat pitivät sotaa jonkinlaisena erillissotana niin kuin Suomi halusi esittää sen. Erillissota hyväksyttiinkin Amerikoissa aina kesään 1944, jolloin jenkit vasta laittoivat diplomaattisest suhteet poikki Suomeen, kun Ryti vakuutti seisovansa presidenttinä Saksan rinnnalla sodan loppuun asti. Suomi ei tehnyt monesti niin kuin Saksa halusi vaan Mannerheimilla oli eri päämäärät kuin Hitlerillä. Suomi tiesi hyvin varhaisessa vaiheessa sen, että Saksa voi hävitä sodan, miksi ei haluttu olla mahdollisen häviäjän puolella selvästi. Jostain historiantutkimuksesta olen lukenut, että Mannerheim taisi ajatella jo vuonna 1943 sitä, että Saksa häviää sodan mitä ilmeisemmin.

Lue lisää

"Erillissota hyväksyttiinkin Amerikoissa aina kesään 1944, jolloin jenkit vasta laittoivat diplomaattisest suhteet poikki Suomeen, kun Ryti vakuutti seisovansa presidenttinä Saksan rinnnalla sodan loppuun asti."

Suomen sodanjohdon oli kesän -44 erittäin tiukassa tilanteessa luvattava Saksalle sen apua vastaan suunnilleen kuu taivaalta, ja sen tasavallan presidentti Ryti teki sitoutuen henkilökohtaisella arvovallallaan sotaan loppuun asti, vaikka Suomen johto hyvin tiesi sen että uusi Moskovan rauha on käsillä, vieläpä piakkoin. Kyseessä oli viivytystaistelu parempien rauhanehtojen puolesta ja suorastaan rintamien totaalisen romahtamisen ja siitä seuraavan antautumisen estämiseksi.
Tuo Risto Rydin teko esti Suomen miehityksen kesällä 1944.

Mitä tulee marsalkka Mannerheimin arvioon sodan lopputuloksesta, niin jo myöhäsyksyllä 1941 hänelle alkoi selvetä se, etteivät Saksan voimat sittenkään riitä Puna-armeijan lyömiseen ja sen jälkeen alkoi myös erkaantuminen Saksan tavoitteista, mikä näkyi muun muassa Syvärin suuhun ryhmitettyjen suomalais-saksalaisten joukkojen paikoillaan pitämisenä. Mannerheim ei käskenyt niitä Tihvinän suunnalla taistelevia Saksan joukkoja vastaan, josta vaikkapa eversti Helge Seppälä spekuloi Leningradin aseman suhteen, koska silloin se "kädenlyönti Syvärillä" olisi toteutunut ja kaupunki täydellisessä pussissa.

Faith.Hope.Love kirjoitti:

"Neuvostoliitto, toisin kuin Suomi, oli nimenomaan Saksan liittolainen 1939-40 sekä teknisessä että konkreettisessa mielessä."

Liittolainen on sellainen, jolla yhteisiä sotapäämääriä. NL oli Saksan suunnitelmassa pitkään hyökkäysalue, josta Hitler halusi sitä arjalaista elintilaa. NL haluttiin vain hetkeksi pois rintamalta hyökkäämättömyyssopimuksella.

"1941 lähtien Saksa varoi kutsumasta Suomea liittolaiseksi mm. siitä syystä, että molemmilla oli omat päämäärät, motiivit ja erilaiset oikeudet sodankäynnille."

Päinvastoin Hitler ilmoitti radiossa operaatio Barbarossa aluksi sen, että Suomi taistelee heidän rinnallaan vastoin Suomen johdon halua. Saksalla oli yhdysupseeri Suomessa ja he tarjoisivat Mannerheimin alaisuuteen suoraan saksalaisia joukkoja. Mannerheim ja osa Suomen johdosta ei ollut sen sijaan suuressa määrin Saksan kaveri vaan heillä oli osittain voimassa erilissota. Suomi ei katkaissut esimerkiksi Muurmanskin rataa, vaikka se oli mahdollista. Lisäksi Suomessa oli vuoden 1942 loppuun Yhdysvaltain suurlähettiläs. Diplomaattisuhteen USA pisti poikki vasta kesäkuun lopulla 1944. USA katsoi Suomen käyvän jonkinlaista erilissotaa ja siksi ei koskaan katsonut Suomea vihollisvaltioksi. Saksan näkökulmasta oli kyseessä jonkinasteinen liittolainen, varsinkin Rytin kirjeen jälkeen kesäkuun lopussa 1944. Ryti lupasi henkilökohtaisesti sen, että Suomi taistelee Saksan rinnalla sodan loppuun. USA ei julistanut koskaan Suomelle sotaa, mutta Saksan kanssa Suomi soti verissä päin karkoittaessaan saksalaisia joukkoja pohjoisesta Suomesta vuoden 1944 lopulla ja 1945 alussa. Suomi oli siis Liittoontuneiden puolella sodan lopun!

Koska tämä on Nato osiossa niin olen sitä mieltä, että Suomen ei kannattaisi liittyä Naton osaksi. Venäjän ei tarvitsi enää ajatella Suomea hyökkäystienä maahansa lännestä.

"Wikipedian sijaan sinun kannattaa todella alkaa opiskelemaan historiaa alkuperäisistä lähteistä ja tuoreista opuksista."

Samaa suosittelen sinulle, sillä minä olen lukenut myös venäläisten kirjoittamia opuksia talvisodassa. Minä olen perehtynyt talvisotaan aina Sörkässä olevaa Sota-arkistoa myöten. Tietysti voit olla sotakorkeakoulun sotahistoriantutkija, mutta mietteesi eivät kaikilta osin sellaiseen näytä riittävän.

Hyvää Joulua Sinulle Ja Onnellista Uutta Vuotta!

Itse en jatka enää keskustelua tästä aiheesta!

Enemmän kiinnostaa esimerkiksi lauantain 16.12.2017 Hesariin vuodatettu teksti sotilastiedustelun erikoisyksiköstä Tikkakoskella. Otan siitä yliopistolla valokopiot mahdollista tulevaa käyttöäni varten. Lopetan tämän keskustelun tähän.

Lue lisää

"Suomi ei katkaissut esimerkiksi Muurmanskin rataa, vaikka se oli mahdollista."

Tuo väite ei kestä historian tutkimusta.

On totta, ettei Suomi katkaissut Muurmannin rataa kokonaisuudessaan esimerkiksi hyökkäämällä Belomorsk/Sorokkaan, kuten alunperin oli suunnitelmissa ja mitä Saksa sinnikkäästi Mannerheimiltä inkutti, mutta kun
Suomi valtasi kesän ja syksyn 1941 aikana alueita Neuvostoliiton Itä-Karjalasta aina Äänisen rantaan asti, joutui Muurmannin radan eteläpäästä Krivin ja Lotinanpellon välinen osa suomalaisten joukkojen haltuun ja pysyikin aina alkukesään 1944 asti.
Neuvostoliitto oli kuitenkin rakentanut Belomorskista (Sorokka) Arkangelin radalle Obozerskiin yhdysradan, jolloin liikenne Murmanskista Vologdaan toimi noista Suomen armeijan toimista huolimatta.

Tätäkin kirjoitti:

"Suomi ei katkaissut esimerkiksi Muurmanskin rataa, vaikka se oli mahdollista."

Tuo väite ei kestä historian tutkimusta.

On totta, ettei Suomi katkaissut Muurmannin rataa kokonaisuudessaan esimerkiksi hyökkäämällä Belomorsk/Sorokkaan, kuten alunperin oli suunnitelmissa ja mitä Saksa sinnikkäästi Mannerheimiltä inkutti, mutta kun
Suomi valtasi kesän ja syksyn 1941 aikana alueita Neuvostoliiton Itä-Karjalasta aina Äänisen rantaan asti, joutui Muurmannin radan eteläpäästä Krivin ja Lotinanpellon välinen osa suomalaisten joukkojen haltuun ja pysyikin aina alkukesään 1944 asti.
Neuvostoliitto oli kuitenkin rakentanut Belomorskista (Sorokka) Arkangelin radalle Obozerskiin yhdysradan, jolloin liikenne Murmanskista Vologdaan toimi noista Suomen armeijan toimista huolimatta.

Lue lisää

Tiedän tuon sivuradan. Vuonna 1942 jotkut suomalaiset upseerit suunnitelivat senkin katkaisemista, mutta Yhdysvaltain lähetystöstä annettiin selvä viesti, että USA ei hyväksy sitä, että rata katkastaan. USA:n sotilasapu NL:lle kulki Murmanskin kautta ja radan katkaisu ei käynyt jenkeille, jotka eivät koskaan julistaneet sotaa Suomelle.

Kenraali Airosta? kertovassa kirjassa on jotain noista hetkistä. Tentin sen Suomen historian professorille vuosia sitten. Oikeastaan kaavailin tässä vaihtaa pääaineen jopa yliopistossa Suomen historiaksi. En ole sitä tehnyt, mutta se on mahdollista eli saatan kirjoittaa graduni Suomen historiasta.

Kiitos perehtyneisyydestä aiheeseen.

Faith.Hope.Love kirjoitti:

Tiedän tuon sivuradan. Vuonna 1942 jotkut suomalaiset upseerit suunnitelivat senkin katkaisemista, mutta Yhdysvaltain lähetystöstä annettiin selvä viesti, että USA ei hyväksy sitä, että rata katkastaan. USA:n sotilasapu NL:lle kulki Murmanskin kautta ja radan katkaisu ei käynyt jenkeille, jotka eivät koskaan julistaneet sotaa Suomelle.

Kenraali Airosta? kertovassa kirjassa on jotain noista hetkistä. Tentin sen Suomen historian professorille vuosia sitten. Oikeastaan kaavailin tässä vaihtaa pääaineen jopa yliopistossa Suomen historiaksi. En ole sitä tehnyt, mutta se on mahdollista eli saatan kirjoittaa graduni Suomen historiasta.

Kiitos perehtyneisyydestä aiheeseen.

Lue lisää

LIsätään vielä se, että ilmeisesti en ole tenttinyt Airosta kirjaa vaan täysistä kenraaleista Suomen puolustusvoimien komenttajista Mannerheimista ja Erik Heinrichsista. Jossain kirjassa on puhuttu hyökkäyksestä katkaista Murmanskin rata täydellisesti niin kuin Saksa toivoi Suomen tekevän.

Tarkistin yliopistolla Martti Turtolan kirjasta, että siinä ei Erik Heinrichiksin kohdalla puhuttu operaation suunnitelusta. Muistaakseni Suomen armeiljan panssarikenraali Lagus sitä halusi.

"Asemasotavaiheen aikana Lagus siirrettiin kesäkuussa vuonna 1942 vasta perustetun Panssaridivisioonan komentajaksi."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruben_Lagus

Tällä henkilöllä oli halu muistaakseni katkaista se sivuraidekin?

Faith.Hope.Love kirjoitti:

Tiedän tuon sivuradan. Vuonna 1942 jotkut suomalaiset upseerit suunnitelivat senkin katkaisemista, mutta Yhdysvaltain lähetystöstä annettiin selvä viesti, että USA ei hyväksy sitä, että rata katkastaan. USA:n sotilasapu NL:lle kulki Murmanskin kautta ja radan katkaisu ei käynyt jenkeille, jotka eivät koskaan julistaneet sotaa Suomelle.

Kenraali Airosta? kertovassa kirjassa on jotain noista hetkistä. Tentin sen Suomen historian professorille vuosia sitten. Oikeastaan kaavailin tässä vaihtaa pääaineen jopa yliopistossa Suomen historiaksi. En ole sitä tehnyt, mutta se on mahdollista eli saatan kirjoittaa graduni Suomen historiasta.

Kiitos perehtyneisyydestä aiheeseen.

Lue lisää

Kiitos, ja samoin. On tullut vähän noita aikoja perkattua. Isäni meni kesällä 1941 Ryhmä Oinosen mukana Ääniselle.

Kuinkahan moni ketjun kommentoijista on lukenut Hans Peter Krosbyn Suomen valinta 1941-teoksen, josta selviää jopa asiakirjaviitteineen se, mitkä Suomen ja Saksan suhteet ja suunnitelmat olivat joulukuusta 1940 kesäkuuhun 1941. Mauno Jokipiin Jatkosodan synty lienee tunnetumpi, mutta Krosby teki sen jo paljon aiemmin ja omasta mielestäni paljon suoraviivaisemmin juuri noiden asiakirjojen ja viitteiden ansiosta.

Tätäkin kirjoitti:

Kiitos, ja samoin. On tullut vähän noita aikoja perkattua. Isäni meni kesällä 1941 Ryhmä Oinosen mukana Ääniselle.

Kuinkahan moni ketjun kommentoijista on lukenut Hans Peter Krosbyn Suomen valinta 1941-teoksen, josta selviää jopa asiakirjaviitteineen se, mitkä Suomen ja Saksan suhteet ja suunnitelmat olivat joulukuusta 1940 kesäkuuhun 1941. Mauno Jokipiin Jatkosodan synty lienee tunnetumpi, mutta Krosby teki sen jo paljon aiemmin ja omasta mielestäni paljon suoraviivaisemmin juuri noiden asiakirjojen ja viitteiden ansiosta.

Lue lisää

Se oli selvää, että Suomi oli Saksan jonkunlainen liittolaiskaveri, mutta toisaalta vain kaveri. Itse olen nuorena muistaakseni lukiolaisena tavannut tuon Mauno Jokipiin ja kysynyt häneltä - mikä oli Mannerheimilla syynä siihen, että vanhat rajat ylitettiin. Syy oli ehkä juuri Saksa, mitä Jokipii ei vastannut. Heille oli luvattu, että lyödään kättä Syvärillä.

Mutta toisaalta Yhdysvalloille meni selitys erillisestä sodasta aina kesäkuun 1944 loppuun asti läpi. Silloin he vasta sanoivat diplomaattiset suhteet irti Suomeen. Kummallista oli vuonna 1942 kesällä Hitlerin käytyä Suomessa Yhdysvaltain Helsingin suurlähettiläs esittää sitä, että rataa ei saa katkasta ja jotain muuta. Samoin aikoihin Jenkeillä oli suurlähettiläs maassa, joka oli hyvää kaveria ehkä pakon sanelemana Hitlerin Saksan kanssa. Britannia oli julistanut Suomelle jo sodan ja heidän Suomen vakoojansa piileskeli Yhdysvaltain suurlähetystössä Helsingissä. Yhdysvallat ja Saksa olivat silloin luonnollisesti sodassa, mutta Suomen harmiksi ystävä Amerikasta ei koskaan julistanut sotaa Suomelle. Suomi olisi hyötynyt siitä älyttömästi sodan loputtua, jos Valvontakomissiossa olisi ollut myös Yhdysvaltain edustaja?

Vaikka venäläiset eivät hyväksy sitä, että voisi sanoa Neuvostoliiton olleen Saksalle jonkinlainen pakosanelema kaveri, ei liittolainen. Kaksi kaverusta jakoivat itäistä Eurooppaa keskenään - nämä alueet sinulle ja nämä minulle. Puolan he jakoivat keskenään kivasti miehittäen oman puoliskonsa sopimusten mukaan. Kyseessä ei ollut liitto vaan kahden ison pakon edessä sanelema kaveruus? Ystävyys ja liitto oli molemminpuolin kaukana sopimuksessa?

Faith.Hope.Love kirjoitti:

Se oli selvää, että Suomi oli Saksan jonkunlainen liittolaiskaveri, mutta toisaalta vain kaveri. Itse olen nuorena muistaakseni lukiolaisena tavannut tuon Mauno Jokipiin ja kysynyt häneltä - mikä oli Mannerheimilla syynä siihen, että vanhat rajat ylitettiin. Syy oli ehkä juuri Saksa, mitä Jokipii ei vastannut. Heille oli luvattu, että lyödään kättä Syvärillä.

Mutta toisaalta Yhdysvalloille meni selitys erillisestä sodasta aina kesäkuun 1944 loppuun asti läpi. Silloin he vasta sanoivat diplomaattiset suhteet irti Suomeen. Kummallista oli vuonna 1942 kesällä Hitlerin käytyä Suomessa Yhdysvaltain Helsingin suurlähettiläs esittää sitä, että rataa ei saa katkasta ja jotain muuta. Samoin aikoihin Jenkeillä oli suurlähettiläs maassa, joka oli hyvää kaveria ehkä pakon sanelemana Hitlerin Saksan kanssa. Britannia oli julistanut Suomelle jo sodan ja heidän Suomen vakoojansa piileskeli Yhdysvaltain suurlähetystössä Helsingissä. Yhdysvallat ja Saksa olivat silloin luonnollisesti sodassa, mutta Suomen harmiksi ystävä Amerikasta ei koskaan julistanut sotaa Suomelle. Suomi olisi hyötynyt siitä älyttömästi sodan loputtua, jos Valvontakomissiossa olisi ollut myös Yhdysvaltain edustaja?

Vaikka venäläiset eivät hyväksy sitä, että voisi sanoa Neuvostoliiton olleen Saksalle jonkinlainen pakosanelema kaveri, ei liittolainen. Kaksi kaverusta jakoivat itäistä Eurooppaa keskenään - nämä alueet sinulle ja nämä minulle. Puolan he jakoivat keskenään kivasti miehittäen oman puoliskonsa sopimusten mukaan. Kyseessä ei ollut liitto vaan kahden ison pakon edessä sanelema kaveruus? Ystävyys ja liitto oli molemminpuolin kaukana sopimuksessa?

Lue lisää

"Se oli selvää, että Suomi oli Saksan jonkunlainen liittolaiskaveri, mutta toisaalta vain kaveri. Itse olen nuorena muistaakseni lukiolaisena tavannut tuon Mauno Jokipiin ja kysynyt häneltä - mikä oli Mannerheimilla syynä siihen, että vanhat rajat ylitettiin. Syy oli ehkä juuri Saksa, mitä Jokipii ei vastannut. Heille oli luvattu, että lyödään kättä Syvärillä."

Vanha raja ylitettiin muun muassa siitä syystä, että niin oli Berliinin, Zossenin ja Kielin korkearvoisten suomalais-saksalaisten upseerien neuvotteluissa yhdessä päätetty ja vähän myöhemmin sekä Berliinin että Helsingin päissä poliittisten johtajien tahoilla hyväksytty. Jo mainitsemani Krosbyn teos tuo esiin sen, miten tarkasti vaikkapa ristikkäiset joukkojen alistukset (suomalaiset joukot saksalaisille ja päinvastoin) ja rintamien jakolinjat kirjattiin toteutettaviksi, päivämäärineen, joukkojen tunnuksineen ja komentajineen, myös huollon osalta. Suomalaiset jopa aloittivat hyökkäyksensä sotilaallisesti arvioiden myöhemmin kuin oli sodan kulun kannalta optimaalista, koska odotettiin kunnes Saksan Pohjoinen armeiajryhmä ( Heeresgruppe Nord) joukkojen pääsi riittävän syvälle Baltiaan ja kohti Leningradia. Tuossa vaiheessa ja aina syksyyn 1941 saakka sotaa käytiin käsi-kädessä, Puna-armeijan totaalista romahtamista ja pikaista voittoa odottaen.


"Vaikka venäläiset eivät hyväksy sitä, että voisi sanoa Neuvostoliiton olleen Saksalle jonkinlainen pakosanelema kaveri, ei liittolainen. Kaksi kaverusta jakoivat itäistä Eurooppaa keskenään - nämä alueet sinulle ja nämä minulle. Puolan he jakoivat keskenään kivasti miehittäen oman puoliskonsa sopimusten mukaan."

Neuvostoliitolla ja Saksalla oli jo vuonna 1922 solmitusta Rapallon sopimuksesta lähtien tiiviit sotilaalliset, ja sitä kautta myös poliittiset suhteet aina Hitlerin valtaannousuun asti, eikä sekään olisi haitannut Kremliä, sillä Stalin piti natseja vain yhtenä kapitalistisen maan oikeistolaisena puolueena, jonka kanssa yhteistyötä olisi voitu hyvinkin jatkaa. Stalinin asennetta voi siis hyvin kuvata Bisnes is bisnes and Moses is Moses-periaatteella - mitäpä sitä ideologialla hyviä bisneksiä sotkemaan.
Molotov-Ribbentrop, tai paremminkin Stalin-Hitler -sopimuksen myötä nuo suhteet lämmitettiin uudelleen. Oliko se ystävyyttä? Tuskin, sillä valtioiden kesken sellaista ei tunneta, on vain yhteisiä intressejä, jotka sitovat, ja jos tarpeiden tiet erkanevat, ei siinä sen suurempaa dramatiikkaa ole.

Tätäkin kirjoitti:

"Se oli selvää, että Suomi oli Saksan jonkunlainen liittolaiskaveri, mutta toisaalta vain kaveri. Itse olen nuorena muistaakseni lukiolaisena tavannut tuon Mauno Jokipiin ja kysynyt häneltä - mikä oli Mannerheimilla syynä siihen, että vanhat rajat ylitettiin. Syy oli ehkä juuri Saksa, mitä Jokipii ei vastannut. Heille oli luvattu, että lyödään kättä Syvärillä."

Vanha raja ylitettiin muun muassa siitä syystä, että niin oli Berliinin, Zossenin ja Kielin korkearvoisten suomalais-saksalaisten upseerien neuvotteluissa yhdessä päätetty ja vähän myöhemmin sekä Berliinin että Helsingin päissä poliittisten johtajien tahoilla hyväksytty. Jo mainitsemani Krosbyn teos tuo esiin sen, miten tarkasti vaikkapa ristikkäiset joukkojen alistukset (suomalaiset joukot saksalaisille ja päinvastoin) ja rintamien jakolinjat kirjattiin toteutettaviksi, päivämäärineen, joukkojen tunnuksineen ja komentajineen, myös huollon osalta. Suomalaiset jopa aloittivat hyökkäyksensä sotilaallisesti arvioiden myöhemmin kuin oli sodan kulun kannalta optimaalista, koska odotettiin kunnes Saksan Pohjoinen armeiajryhmä ( Heeresgruppe Nord) joukkojen pääsi riittävän syvälle Baltiaan ja kohti Leningradia. Tuossa vaiheessa ja aina syksyyn 1941 saakka sotaa käytiin käsi-kädessä, Puna-armeijan totaalista romahtamista ja pikaista voittoa odottaen.


"Vaikka venäläiset eivät hyväksy sitä, että voisi sanoa Neuvostoliiton olleen Saksalle jonkinlainen pakosanelema kaveri, ei liittolainen. Kaksi kaverusta jakoivat itäistä Eurooppaa keskenään - nämä alueet sinulle ja nämä minulle. Puolan he jakoivat keskenään kivasti miehittäen oman puoliskonsa sopimusten mukaan."

Neuvostoliitolla ja Saksalla oli jo vuonna 1922 solmitusta Rapallon sopimuksesta lähtien tiiviit sotilaalliset, ja sitä kautta myös poliittiset suhteet aina Hitlerin valtaannousuun asti, eikä sekään olisi haitannut Kremliä, sillä Stalin piti natseja vain yhtenä kapitalistisen maan oikeistolaisena puolueena, jonka kanssa yhteistyötä olisi voitu hyvinkin jatkaa. Stalinin asennetta voi siis hyvin kuvata Bisnes is bisnes and Moses is Moses-periaatteella - mitäpä sitä ideologialla hyviä bisneksiä sotkemaan.
Molotov-Ribbentrop, tai paremminkin Stalin-Hitler -sopimuksen myötä nuo suhteet lämmitettiin uudelleen. Oliko se ystävyyttä? Tuskin, sillä valtioiden kesken sellaista ei tunneta, on vain yhteisiä intressejä, jotka sitovat, ja jos tarpeiden tiet erkanevat, ei siinä sen suurempaa dramatiikkaa ole.

Lue lisää

"Molotov-Ribbentrop, tai paremminkin Stalin-Hitler -sopimuksen myötä nuo suhteet lämmitettiin uudelleen. Oliko se ystävyyttä? Tuskin, sillä valtioiden kesken sellaista ei tunneta, on vain yhteisiä intressejä, jotka sitovat, ja jos tarpeiden tiet erkanevat, ei siinä sen suurempaa dramatiikkaa ole."

Tuo pitää paikkansa. Ystävyyttä se ei ollut vaan ehkä lykättyä vihollisuutta. Sitä Rapallon sopimusta on vaikea arvioida, mutta Saksalla oli omat keinonsa kiertää Pariisin rauhasopimusta. Mutta mielestäni Hitlerin Saksalla ei ollut enää varsinaisia projekteja Neuvostoliiton kanssa. Saksa varustautui yksin ja liitti alueisiinsa sudeettialueet sekä Itävallan. Hitler pyrki laajentamaan alueitaan jo "rauhanomaisesti". Stalinille joittenkin lähteiden mukaan tuli yllätyksenä Saksan kesän 1941 hyökkäys. Ystäviä he eivät olleet.

"Saksa ja Neuvostoliitto solmivat 23. elokuuta 1939 Molotov–Ribbentrop-sopimukseen, jonka avulla suurvallat saattoivat laajentaa alueitaan ilman toistensa välitöntä uhkaa. Sekä Hitler että Josif Stalin ennakoivat, että Saksa ja Neuvostoliitto tulisivat ajautumaan keskinäiseen sotaan ennemmin tai myöhemmin."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Barbarossa

"Molotovin-Ribbentropin sopimuksesta huolimatta Hitler piti edelleen Neuvostoliittoa suurimpana vihollisenaan. Hitler ja Stalin olivat tehneet sopimuksen vain käytännön syistä.

Kesäkuussa 1941 Hitler petti Stalinille antamansa lupauksen ja hyökkäsi Neuvostoliittoon. Hyökkäyksestä käytetään nimeä operaatio Barbarossa. Hyökkäyksessä oli mukana myös monia Saksan liittolaisia, kuten Suomi ja Unkari. Suomi halusi saada takaisin talvisodassa menettämänsä alueet. Operaatio Barbarossan seurauksena Neuvostoliitto tuli liittoutuneiden puolelle taistelemaan Saksaa vastaan.

Operaatio Barbarossa menestyi aluksi hyvin. Saksa ja sen liittolaiset valloittivat paljon alueita. Syksyllä 1941 Saksan armeija oli jo lähellä Moskovaa ja Leningradia eli nykyistä Pietaria. Hitler hallitsi nyt koko Länsi- ja Itä-Eurooppaa.

Neuvostoliiton armeija käytti perääntyessään poltetun maan taktiikkaa. Se tarkoittaa, että sotilaat polttivat kaikki talot ja tehtaat. Saksalaisille ei jäänyt ruokaa eikä suojapaikkoja. Se hidasti saksalaisten etenemistä. Kun ilmat vielä kylmenivät talvella, saksalaisten hyökkäys pysähtyi."

http://www.hi2.fi/9-toinen-maailmansota/saksa-hyokkaa-neuvostoliittoon/

Tuossa on lyhyesti sanottuna mitä se oli. Mukana linkissä on erinomainen kartta.

Saksa ei hyökynnyt mihinkään entiseen liittolaiseen vaan kokoajan intressit olivat erilaiset. On hyvä kysymys siitä, että puolustaako Nato Suomea ja Baltian maita riittävästi sellaisessa tilanteessa Venäjä sattuisi hyökkämään näihin maihin? Suurvaltojen intressit voivat olla erilaiset ja Baltian kohdalla on vain peloite siitä, että Venäjä voi joutua suuriin ongelmiin, vaikka menestyy aluksi hyvin niin kuin Hitlerin Saksa? Naton jäsennyys voi olla kannattavuudessaan hankala. Suomella olisi Nato-maana yli 1000 kilometriä rajaa Venäjän kanssa. Puolustaisiko Nato todellla sitä rajaa ja miten? Suomi joutuisi kärsimään paljon joka tapauksessa. Tämän keskustelu on Naton alaotsikko`?

Faith.Hope.Love kirjoitti:

"Molotov-Ribbentrop, tai paremminkin Stalin-Hitler -sopimuksen myötä nuo suhteet lämmitettiin uudelleen. Oliko se ystävyyttä? Tuskin, sillä valtioiden kesken sellaista ei tunneta, on vain yhteisiä intressejä, jotka sitovat, ja jos tarpeiden tiet erkanevat, ei siinä sen suurempaa dramatiikkaa ole."

Tuo pitää paikkansa. Ystävyyttä se ei ollut vaan ehkä lykättyä vihollisuutta. Sitä Rapallon sopimusta on vaikea arvioida, mutta Saksalla oli omat keinonsa kiertää Pariisin rauhasopimusta. Mutta mielestäni Hitlerin Saksalla ei ollut enää varsinaisia projekteja Neuvostoliiton kanssa. Saksa varustautui yksin ja liitti alueisiinsa sudeettialueet sekä Itävallan. Hitler pyrki laajentamaan alueitaan jo "rauhanomaisesti". Stalinille joittenkin lähteiden mukaan tuli yllätyksenä Saksan kesän 1941 hyökkäys. Ystäviä he eivät olleet.

"Saksa ja Neuvostoliitto solmivat 23. elokuuta 1939 Molotov–Ribbentrop-sopimukseen, jonka avulla suurvallat saattoivat laajentaa alueitaan ilman toistensa välitöntä uhkaa. Sekä Hitler että Josif Stalin ennakoivat, että Saksa ja Neuvostoliitto tulisivat ajautumaan keskinäiseen sotaan ennemmin tai myöhemmin."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Barbarossa

"Molotovin-Ribbentropin sopimuksesta huolimatta Hitler piti edelleen Neuvostoliittoa suurimpana vihollisenaan. Hitler ja Stalin olivat tehneet sopimuksen vain käytännön syistä.

Kesäkuussa 1941 Hitler petti Stalinille antamansa lupauksen ja hyökkäsi Neuvostoliittoon. Hyökkäyksestä käytetään nimeä operaatio Barbarossa. Hyökkäyksessä oli mukana myös monia Saksan liittolaisia, kuten Suomi ja Unkari. Suomi halusi saada takaisin talvisodassa menettämänsä alueet. Operaatio Barbarossan seurauksena Neuvostoliitto tuli liittoutuneiden puolelle taistelemaan Saksaa vastaan.

Operaatio Barbarossa menestyi aluksi hyvin. Saksa ja sen liittolaiset valloittivat paljon alueita. Syksyllä 1941 Saksan armeija oli jo lähellä Moskovaa ja Leningradia eli nykyistä Pietaria. Hitler hallitsi nyt koko Länsi- ja Itä-Eurooppaa.

Neuvostoliiton armeija käytti perääntyessään poltetun maan taktiikkaa. Se tarkoittaa, että sotilaat polttivat kaikki talot ja tehtaat. Saksalaisille ei jäänyt ruokaa eikä suojapaikkoja. Se hidasti saksalaisten etenemistä. Kun ilmat vielä kylmenivät talvella, saksalaisten hyökkäys pysähtyi."

http://www.hi2.fi/9-toinen-maailmansota/saksa-hyokkaa-neuvostoliittoon/

Tuossa on lyhyesti sanottuna mitä se oli. Mukana linkissä on erinomainen kartta.

Saksa ei hyökynnyt mihinkään entiseen liittolaiseen vaan kokoajan intressit olivat erilaiset. On hyvä kysymys siitä, että puolustaako Nato Suomea ja Baltian maita riittävästi sellaisessa tilanteessa Venäjä sattuisi hyökkämään näihin maihin? Suurvaltojen intressit voivat olla erilaiset ja Baltian kohdalla on vain peloite siitä, että Venäjä voi joutua suuriin ongelmiin, vaikka menestyy aluksi hyvin niin kuin Hitlerin Saksa? Naton jäsennyys voi olla kannattavuudessaan hankala. Suomella olisi Nato-maana yli 1000 kilometriä rajaa Venäjän kanssa. Puolustaisiko Nato todellla sitä rajaa ja miten? Suomi joutuisi kärsimään paljon joka tapauksessa. Tämän keskustelu on Naton alaotsikko`?

Lue lisää

"Tuo pitää paikkansa. Ystävyyttä se ei ollut vaan ehkä lykättyä vihollisuutta. Sitä Rapallon sopimusta on vaikea arvioida, mutta Saksalla oli omat keinonsa kiertää Pariisin rauhasopimusta."

Rapallon sopimuksella oli merkittävät positiiviset vaikutukset molempien maiden sotillaallis-tekniiseen ja myös sotilaallis-strategiseen kehitykseen. Yhtenä huomion arvoisena seikkana oli se että vuonna 1937 aloitettujen upseeri-teloitusten aikaan Stalin piti huolen siitä, että saksalaisten kanssa Rapallo-yhteistyössä olleet siivottiin pois rivistä.

Heikki Lakkala on kirjoittanut Rapallon sopimuksen vaikutuksista varsin hyvin, eikä sotahistoriaa tunteville tarvitse ainakaan Heinz Guderiania erikseen esitellä, mutta tuolla alempana nuo linkit kuitenkin löytyvät.

"Neuvostoliitto-yhteistyössä mukana olleet saksalaiset olivat toisen maailmansodan jälkeenkin vaitonaisia tapahtumista. Mutta yhteistyön kannalta keskeinen hahmo, kenraali Ernst August Köstring, on todennut, että ilman Neuvostoliitossa tapahtunutta aseiden kehittelyä ja asekoulutusta ilmavoimat eivät olisi 1939 olleet siinä iskussa kuin olivat.

Länsirintaman salamasotaa johtaneen kenraali Heinz Guderianin mukaan sama päti panssarivoimiin. Saksan näennäinen varusteluihme Adolf Hitlerin valtaannousun jälkeen ei olisi ollut mahdollinen ilman yhdentoista vuoden ennakkovalmisteluja Neuvostoliitossa."

https://vasenkaista.fi/2016/09/saksan-ja-neuvostoliiton-sotilasyhteistyo-maailmansotien-valilla/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Heinz_Guderian

https://en.wikipedia.org/wiki/Ernst_August_Köstring

"Stalinille joittenkin lähteiden mukaan tuli yllätyksenä Saksan kesän 1941 hyökkäys. Ystäviä he eivät olleet."

Kesän 1941 lähestyessä Stalinia varoitettiin kiihtyvällä tahdilla useilta tahoilta siitä, että Saksa mitä todennäköisimmin tulee aloittamaan pikapuoliin hyökkäyksensä, ja olisi pitänyt olla umpisokea, Saksan sumuverhoista huolimatta (Operaatio Seelöwe ym.), mikäli Neuvosto-tiedustelu ei sotavoimien keskityksiä olisi huomannut.
Yksi varoittajista oli Richard Sorge. Se miksi Stalin ei ottanut riittävän vakavasti varoituksia, on arvoitus, mutta jollain tasolla hänen täytyi Hitleriin luottaa, koska reagointi oli sitä mitä oli, länsirajan joukot jätettiin Wehrmachtin panssareiden jyrättäviksi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Richard_Sorge

"Neuvostoliiton armeija käytti perääntyessään poltetun maan taktiikkaa. Se tarkoittaa, että sotilaat polttivat kaikki talot ja tehtaat."

Tuohon poltetun maan taktiikkaan ja muun muassa maa-alueen tyhjentämistä teollisuudesta voi tutkailla vaikka tämän kirjan välityksellä. Mistä mittakaavasta olikaan kyse!


https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl?idx=&q=Hitler, Stalin ja Stalingrad tahtojen taistelu&branch_group_limit=

Tätäkin kirjoitti:

"Tuo pitää paikkansa. Ystävyyttä se ei ollut vaan ehkä lykättyä vihollisuutta. Sitä Rapallon sopimusta on vaikea arvioida, mutta Saksalla oli omat keinonsa kiertää Pariisin rauhasopimusta."

Rapallon sopimuksella oli merkittävät positiiviset vaikutukset molempien maiden sotillaallis-tekniiseen ja myös sotilaallis-strategiseen kehitykseen. Yhtenä huomion arvoisena seikkana oli se että vuonna 1937 aloitettujen upseeri-teloitusten aikaan Stalin piti huolen siitä, että saksalaisten kanssa Rapallo-yhteistyössä olleet siivottiin pois rivistä.

Heikki Lakkala on kirjoittanut Rapallon sopimuksen vaikutuksista varsin hyvin, eikä sotahistoriaa tunteville tarvitse ainakaan Heinz Guderiania erikseen esitellä, mutta tuolla alempana nuo linkit kuitenkin löytyvät.

"Neuvostoliitto-yhteistyössä mukana olleet saksalaiset olivat toisen maailmansodan jälkeenkin vaitonaisia tapahtumista. Mutta yhteistyön kannalta keskeinen hahmo, kenraali Ernst August Köstring, on todennut, että ilman Neuvostoliitossa tapahtunutta aseiden kehittelyä ja asekoulutusta ilmavoimat eivät olisi 1939 olleet siinä iskussa kuin olivat.

Länsirintaman salamasotaa johtaneen kenraali Heinz Guderianin mukaan sama päti panssarivoimiin. Saksan näennäinen varusteluihme Adolf Hitlerin valtaannousun jälkeen ei olisi ollut mahdollinen ilman yhdentoista vuoden ennakkovalmisteluja Neuvostoliitossa."

https://vasenkaista.fi/2016/09/saksan-ja-neuvostoliiton-sotilasyhteistyo-maailmansotien-valilla/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Heinz_Guderian

https://en.wikipedia.org/wiki/Ernst_August_Köstring

"Stalinille joittenkin lähteiden mukaan tuli yllätyksenä Saksan kesän 1941 hyökkäys. Ystäviä he eivät olleet."

Kesän 1941 lähestyessä Stalinia varoitettiin kiihtyvällä tahdilla useilta tahoilta siitä, että Saksa mitä todennäköisimmin tulee aloittamaan pikapuoliin hyökkäyksensä, ja olisi pitänyt olla umpisokea, Saksan sumuverhoista huolimatta (Operaatio Seelöwe ym.), mikäli Neuvosto-tiedustelu ei sotavoimien keskityksiä olisi huomannut.
Yksi varoittajista oli Richard Sorge. Se miksi Stalin ei ottanut riittävän vakavasti varoituksia, on arvoitus, mutta jollain tasolla hänen täytyi Hitleriin luottaa, koska reagointi oli sitä mitä oli, länsirajan joukot jätettiin Wehrmachtin panssareiden jyrättäviksi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Richard_Sorge

"Neuvostoliiton armeija käytti perääntyessään poltetun maan taktiikkaa. Se tarkoittaa, että sotilaat polttivat kaikki talot ja tehtaat."

Tuohon poltetun maan taktiikkaan ja muun muassa maa-alueen tyhjentämistä teollisuudesta voi tutkailla vaikka tämän kirjan välityksellä. Mistä mittakaavasta olikaan kyse!


https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl?idx=&q=Hitler, Stalin ja Stalingrad tahtojen taistelu&branch_group_limit=

Lue lisää

"Vasta vuonna 1935 sotilasyhteistyö romahti täysin."

Tuo löytyi tuolta linkistäsi. Silloin Hitler alkoi toteuttamaan tavoitteitaan täysin. Aikaisempi oli vain ollut salaista aseteknologian kehittelyä muutamassa maassa saksalaisten avulla?

"16. maaliskuuta 1935 Adolf Hitler uhmasi Versailles’n rauhansopimusta ja palautti Saksaan yleisen asevelvollisuuden suurentaakseen Wehrmachtin kokoa ja perustaakseen Saksan uudet ilmavoimat, Luftwaffen. Hitler ilmoitti Saksan valtiopäivillä 21. toukokuuta, että Saksan hyökkäyksen pelko oli aiheetonta."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Reininmaan_jälleenmiehitys

Tuon jälkeen se Saksan sotilasmahti luotiin. En kiistä etteikö olisi ollut salaista kehittelyä ollut muualla, mutta tuolloin Hitlerin uhkasi Versaillesin rauhaa.

Joo olet oikeassa se, että Saksa ilmoitti Japanille hyökkäävänsä ja toivo liittolaisuutta sekä painetta idästä eli kahden rintaman sotaa NL:lle. Vakooja Japanissa sai sen selville. Jossain olen nähnyt televisiossa kuvauksen, että jonkun päivän masentunut Stalin oli melko toimintakyvytön ja ei pystynyt johtamaan järkevästi NL:n vastatoimia Saksaa vastaan.

Ehkä nykyaikana toimitaan toisin ja pyritään välttämään vanhoja virheitä? Sitä varten Nato ja Yhdysvallat toimivat ennalta ehkäisten?

http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195133-toisen-maailmansodan-perinto-nykypaivan-suurvaltapolitiikassa

"Kun Yhdysvalloissa analysoitiin tapahtumien etenemistä toiseen maailmansotaan, päätekijänä nähtiin Munchenin sopimus, joka salli natsi-Saksan liittää osia Tshekkoslovakiasta itseensä. Tämä ei ollut missään määrin amerikkalaisten ihanteiden mukaista, mutta se omalta osaltaan muokkasi Yhdysvaltain strategiaa.

Ajatus siitä, että maailmansota olisi kenties voitu estää ennalta ryhtymällä ehkäiseviin toimiin Saksaa vastaan vuonna 1938, johti ajatteluun, jonka mukaan Tyynenmeren sota olisi voitu estää varhaisemmin ja aggressiivisemmin toimin.

Niinpä, kun nykyisin tarkastelemme Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa, havaitsemme että sen johtoajatuksena on toimia varhaisessa vaiheessa ja päättäväisesti. Ajatus siitä, että ei ole toimittu ajoissa ja kyllin voimakkaasti on nähtävissä Yhdysvaltain toiminnassa toisen maailmansodan jälkeen."

Itse taidan jättää jouluna sotakirjoittelun pois vaan joulun rauhanhengeen keskityn muihin aiheisiin. Pääasiassa olen kirjoitellut Tunteet puolella jossain Sinkku-palstalla. Tämä Nato-palsta on uusi aihevaltaus. Joskus olen käynyt joulun jälkeen Sota-arkistossa. Kerran paistoi vuosia sitten samana päivänä aurinko Helsingin Tuomiokirkoon tammikuun alussa. Olin nuori tällä vuosituhannella ja ikä alkoi 20 . Tuntui siltä, että mieluummin tammikuussa olisi ollut silloin asiaa mieluummin kirkkoon kuin Sota-arkistoon. Samana päivänä taisin käydä myös Helsingin yliopiston kirjastossa kopioimasssa yhden gradun Lauri Törnistä, vaikka se ei mikään huipputeos ollut. Sota-arkistossa kiinnosti Törni ja Motti-Matti. Jotain sotakirjallisuutta tuli harrastettua. Mutta jotenkin se viistottaisessa auringonpaisteessa oleva Tuomiokirkko torin keskellä tuntuu nyt tärkeimmältä. Haluan hiljentyä joulun viettoon ja siksi en kirjoita joulunseutuvilla mistään sota-aiheista. Täällä käyn vielä aattona, mutta taidan kirjoitella jotain jouluaiheista.

Seuraavan vuoden puolella kirjoittelen ehkä vain yhtenä viikonloppuna kuussa, sillä pitäisi saada muita asioita aikaan?

Kiitokset siis kirjoittelustasi. Nyt olen vuoden loppuun lomalla, mutta sen jälkeen pyrin systemaattisesti muutamiin päämääriin koko sydämellä ja tahdolla.

Faith.Hope.Love kirjoitti:

"Vasta vuonna 1935 sotilasyhteistyö romahti täysin."

Tuo löytyi tuolta linkistäsi. Silloin Hitler alkoi toteuttamaan tavoitteitaan täysin. Aikaisempi oli vain ollut salaista aseteknologian kehittelyä muutamassa maassa saksalaisten avulla?

"16. maaliskuuta 1935 Adolf Hitler uhmasi Versailles’n rauhansopimusta ja palautti Saksaan yleisen asevelvollisuuden suurentaakseen Wehrmachtin kokoa ja perustaakseen Saksan uudet ilmavoimat, Luftwaffen. Hitler ilmoitti Saksan valtiopäivillä 21. toukokuuta, että Saksan hyökkäyksen pelko oli aiheetonta."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Reininmaan_jälleenmiehitys

Tuon jälkeen se Saksan sotilasmahti luotiin. En kiistä etteikö olisi ollut salaista kehittelyä ollut muualla, mutta tuolloin Hitlerin uhkasi Versaillesin rauhaa.

Joo olet oikeassa se, että Saksa ilmoitti Japanille hyökkäävänsä ja toivo liittolaisuutta sekä painetta idästä eli kahden rintaman sotaa NL:lle. Vakooja Japanissa sai sen selville. Jossain olen nähnyt televisiossa kuvauksen, että jonkun päivän masentunut Stalin oli melko toimintakyvytön ja ei pystynyt johtamaan järkevästi NL:n vastatoimia Saksaa vastaan.

Ehkä nykyaikana toimitaan toisin ja pyritään välttämään vanhoja virheitä? Sitä varten Nato ja Yhdysvallat toimivat ennalta ehkäisten?

http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195133-toisen-maailmansodan-perinto-nykypaivan-suurvaltapolitiikassa

"Kun Yhdysvalloissa analysoitiin tapahtumien etenemistä toiseen maailmansotaan, päätekijänä nähtiin Munchenin sopimus, joka salli natsi-Saksan liittää osia Tshekkoslovakiasta itseensä. Tämä ei ollut missään määrin amerikkalaisten ihanteiden mukaista, mutta se omalta osaltaan muokkasi Yhdysvaltain strategiaa.

Ajatus siitä, että maailmansota olisi kenties voitu estää ennalta ryhtymällä ehkäiseviin toimiin Saksaa vastaan vuonna 1938, johti ajatteluun, jonka mukaan Tyynenmeren sota olisi voitu estää varhaisemmin ja aggressiivisemmin toimin.

Niinpä, kun nykyisin tarkastelemme Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa, havaitsemme että sen johtoajatuksena on toimia varhaisessa vaiheessa ja päättäväisesti. Ajatus siitä, että ei ole toimittu ajoissa ja kyllin voimakkaasti on nähtävissä Yhdysvaltain toiminnassa toisen maailmansodan jälkeen."

Itse taidan jättää jouluna sotakirjoittelun pois vaan joulun rauhanhengeen keskityn muihin aiheisiin. Pääasiassa olen kirjoitellut Tunteet puolella jossain Sinkku-palstalla. Tämä Nato-palsta on uusi aihevaltaus. Joskus olen käynyt joulun jälkeen Sota-arkistossa. Kerran paistoi vuosia sitten samana päivänä aurinko Helsingin Tuomiokirkoon tammikuun alussa. Olin nuori tällä vuosituhannella ja ikä alkoi 20 . Tuntui siltä, että mieluummin tammikuussa olisi ollut silloin asiaa mieluummin kirkkoon kuin Sota-arkistoon. Samana päivänä taisin käydä myös Helsingin yliopiston kirjastossa kopioimasssa yhden gradun Lauri Törnistä, vaikka se ei mikään huipputeos ollut. Sota-arkistossa kiinnosti Törni ja Motti-Matti. Jotain sotakirjallisuutta tuli harrastettua. Mutta jotenkin se viistottaisessa auringonpaisteessa oleva Tuomiokirkko torin keskellä tuntuu nyt tärkeimmältä. Haluan hiljentyä joulun viettoon ja siksi en kirjoita joulunseutuvilla mistään sota-aiheista. Täällä käyn vielä aattona, mutta taidan kirjoitella jotain jouluaiheista.

Seuraavan vuoden puolella kirjoittelen ehkä vain yhtenä viikonloppuna kuussa, sillä pitäisi saada muita asioita aikaan?

Kiitokset siis kirjoittelustasi. Nyt olen vuoden loppuun lomalla, mutta sen jälkeen pyrin systemaattisesti muutamiin päämääriin koko sydämellä ja tahdolla.

Lue lisää

Kiitos samoin. Ihmisen on tehtävä sitä mikä hyvältä tuntuu. Oikein hyvää joulun seutua. Niin, ja tästä päivästä lähtien mennää pitenevillä päivillä kohti kevättä ja sitten kesää.

Tätäkin kirjoitti:

Kiitos samoin. Ihmisen on tehtävä sitä mikä hyvältä tuntuu. Oikein hyvää joulun seutua. Niin, ja tästä päivästä lähtien mennää pitenevillä päivillä kohti kevättä ja sitten kesää.

Lue lisää

Minulla on vähän eri tavoitteet kuin Hitlerillä. Meinaan kirjoittaa muutaman kirjan ja samalla opiskella yliopistossa. Yksi on historiallinen romaani ja siinä kirjan henkilöitä ovat Lauri Törni ja Motti-Matti Aarnio. Heidän takiaan olen perehtynyt Sota-arkistoa myöten historiaan. Varsinkin tuo Motti-Matti on ollut monessa mukana ja kolunnut aikansa kaikki sotilastiedustelun osastot läpi. Ollut 20-luvun lopulla jopa hetken Tilastotoimiston päälikkö kesätöinään. Se oli myöhemmin armeijan Tiedusteluosasto, jonka erikoisala oli Neuvostoliitoon suuntautuva tilastointi ja vakoilu. Myös Törni on mielenkiintoisesti kolmen maan kapteeni: SS-kapteeni, "Partisaanintorjunta" kapteeni ja Green Beret Captain in the U.S. Army. Larry Thorne alias Lauri Törni disappeared in the Laos just 1965 when Donovan was singing a song "Universal Soldier"? Minua kiinnostaa oikea Rambo ja hänen komentajansa kovasti! :)

Jätetään nämä keskustelut pois joulun osalta, mutta voithan sinä kirjoitella joskus toisten, jos satut eksymään samaan aiheeseen. Olen täällä vuoden loppuun asti jokseenkin joka päivä.

Minun Nato-kantani on se, että voihan sitä lähestyä muuttamalla armeijan järjestelmät Nato vastaavaksi, mutta ei ole oikein viisasta ilman yleistä poliittista tukea siihen vielä liittyä. Viisas pitää ehkä Nato ovea auki, mutta ei välttämättä tässä tilanteessa sinne astu?

Muuten se Saksa teki ennen vuotta 1935 myös sotilaallista yhteistyötä sukellusveneitten kehittämisessä jonkun valtion kanssa. Saksalaiset ideoivat sukellusveneitä, joita rakennettiin jossain muualla. Se saattoi olla joku Hollanti? Neuvostoliitto ei ollut se ainut sotilaallisen salaisen kehittelyn kumppani. Vuodesta 1935 lähtien Hitler ei oikein toiminut yhteistyössä NL:n kanssa. Tietysti on se 1939 sopimus lisäpöytäkirjoineen ja osittainen Euroopan jakaminen kahden kesken omine valloitussuunnitelmineen.

Niin, uuvatti.?
Mitäs sen historian kanssa, venäjä kun on ollut olemassa vasta 1990luvun alusta asti, eli sen vajaa kolmekymmentä vuotta.

Että miten meni noin niinkuin omasta mielestä?

Ota pää pois takapuolesta ja katso mitä ympärilläsi tapahtuu armon vuonna 2017 !

Venäjän ja sen trollien NATO-pelkoisuus on huvittavaa.

Venäjä pelkää rehtiyttä, reiluutta ja demokratiaa eli arvoja, joissa NATO-maat ovat huikeasti edellä Venäjää, koska niiden kunnioittaminen ja toteuttaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja huomattavaa älykkyyttä.

Ja ajettelepas sitä, että jopa noin monen vuoden jälkeen tälläkin palstalla esiintyy vielä trolleja, jotka väittävätTalvisotaa Suomen syyksi.

moloch_horridus kirjoitti:

Ja ajettelepas sitä, että jopa noin monen vuoden jälkeen tälläkin palstalla esiintyy vielä trolleja, jotka väittävätTalvisotaa Suomen syyksi.

Venäjällä tämä on "oikea historia" , Kreml käytä raha propagandaan enemmän kun koulutus ja terveydenhuollon yhteenlaskettu.
Venäläinen ei valehtelee koskaan, hän on vain puolustaa hallituksen tekee se mitä tahansa.

"Talvisota on suomen syytä,sehän on selvä asia."

Haha. Huumoriveikko, näemmä . Oletko koskaan kuulut Stalinin arkistoista?

Joo, ja Suomi hyökkäsi silloin Venäjälle. Kaikkihan ovat kuulleet Mainilasta ja muista rajuista taisteluista, joissa suojeluskuntafasistien hyökkäys pysäytettiin Pietarin porteilla ja Itä-Karjalassa. Vasta sen jälkeen alkoi puna-armeijan vastahyökkäys, joka maaliskuuhun mennessä eteni Viipuriin asti.

Sosialistiset valtiot ovat historiankirjoissaan erittäin tehokkaita torjumaan vihollisen yllätyshyökkäyksiä. Kun Pohjois-Korea joutui kesällä 1950 amerikkalaisen imperialismin kohteeksi, se valtasi jo neljäntenä sotapäivänä Etelä-Korean pääkaupungin. Aika terhakka aloitus yllätetyltä puolustajalta.

Sosialistista_historiaa kirjoitti:

Joo, ja Suomi hyökkäsi silloin Venäjälle. Kaikkihan ovat kuulleet Mainilasta ja muista rajuista taisteluista, joissa suojeluskuntafasistien hyökkäys pysäytettiin Pietarin porteilla ja Itä-Karjalassa. Vasta sen jälkeen alkoi puna-armeijan vastahyökkäys, joka maaliskuuhun mennessä eteni Viipuriin asti.

Sosialistiset valtiot ovat historiankirjoissaan erittäin tehokkaita torjumaan vihollisen yllätyshyökkäyksiä. Kun Pohjois-Korea joutui kesällä 1950 amerikkalaisen imperialismin kohteeksi, se valtasi jo neljäntenä sotapäivänä Etelä-Korean pääkaupungin. Aika terhakka aloitus yllätetyltä puolustajalta.

Lue lisää

:) ;)