Haluaisitko hänen kanssaan, jota ikävöit/tai jonka kanssa olet, perheen ja lapsia?
Oletko miettinyt?
Aamun.avaus
511372
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 51
Vanhimmat
Aika pahan heitit. Täytyy kyllä olla todella osuva vastakappale, että haluaisin.
Olisi sitä mieluusti yhden pullan paistanut.
En, koska en halua lapsia. Tällaiseen paikkaan kuin maailma on en tahdo saattaa uutta elämää alulle. Jos niin tekisin kokisin itseni hirviöksi.
Olemme iässä, jossa toisella on jo mummotettavia, joten yhteiset lapset ovat utopiaa.
Soisin saavani kulkea lopputaipaleen yhdessä tuon tietyn miehen kanssa.
Pöhelöni :)
No onhan se tosi pöljää kaivata palstalla. Johan tämmöiselle mummelille nauraa naurismaan aidatkin.... 🙄
Pura ne aidat.
jos ainen tuottaa heti ensikohtaamisella suuteluhaluja, niin kyllähän voisi olla se jonka kanssa lapsen tekisi jos luoja sen suo. :)
Hänen kanssa voisin **harjoitella** yhteistä matka, (just nimenomaan harjoitella), mutta niin että olisi myös molemmilla aika paljon oma tila, näin alussa!
Tulevaisuus näyttää minkäläinen tilanne on käsillä ja onko sitä?
Se minu kuvitelma tuosta kaikesta..
🍵
Kyllä haluaisin. Ikävöin erästä naista ja jos se olisi mahdollista perustaisin perheen hänen kanssaan. En pelkästään siksi, että rakastan häntä vaan siksi, koska haluaisin että juuri hän olisi lasteni äiti.
Mikä hänessä tekee sen täydellisen äidin?
Kukaan ei ole täydellinen. Sellaista en tarkoittanut.
Vahva, jalat maassa, pystyvä ja energinen, oikeat ajatukset elämästä mun mielestä. Sen vain tietää.
Mutta monella tavalla voi olla maailman paras äiti, jokaisella on vaan ne ominaisuudet mitä itse ihailee. Ehkä nuo asiat sitten itselle tärkeitä omasta lapsuudesta.
En ole koskaan ollut mitenkään lapsikeskeinen ihminen, kun tiedän että joillekin taas se perheen perustaminen on se eteenpäin ajava voima, joka ajaa tositarkoituksella parisuhteisiinkin ja siinä ei paljon silloin sitä elämän suurinta rakkautta odotella, vaan sitä sopivinta kumppania, joka jakaisi samat arvot.
Olen vasta nyt itse ymmärtänyt, että haluaisin lapsia vain rakkaudesta. En tiedä voisinko rakastaa heitä niin paljon ja pyyteettömästi, jos en samalla tavalla rakastaisi myös lasten isääkin. Siinä todellakin on jotain sellaista, että sen todellakin vain tietää. Ikinä ajatellut samalla tavalla kenestäkään muusta. Ja kai siinä ajatuksessa vaikka isänsä kaltaisesta pojasta on ripaus ajatusta nähdä myös pala hänen lapsuuttaan, jota ei ole nähnyt.
Myöhästä miettiä kun tuloillaan jo.
kelle oot paksuna?? :)
sulle.
Jos haluaisin saada lapsen/lapsia niin ihan varmasti Sami on paras mahdollinen valinta siihen. Sami on vastuuntuntoinen mies joka varmasti huolehtisi perheestään, lisäksi häneltä lapsi/lapset saisi hyvät geenit:)
En halua lapsia kenenkään kanssa koskaan. En tee yhtäkään lasta tähän paskaan maailmaan.
Mulla on jo yksi lapsi. En tiedä vielä haluaisinko edes toista. Tämä yksi jo sen verran iso, että juuri alkaa elämä helpottua. Ehkä jos juuri hänen kanssaan saisin olla, ja jos hän tahtoisi ehdottomasti oman lapsen. Tosin tämä nyt on ihan utopiaa muutenkin, ei meistä tule koskaan paria.
Tiedän myös, että monelle miehelle en enää kelpaisikaan kun mulla on lapsi. Mutta eipä se oikeastaan haittaa. Enemmistön mielipide ei ole tärkeä mulle. Ja mies jolle en kelpaisi tästä syystä, ei koskaan voisi olla muutenkaan mulle sopiva ajatusmaailmaltaan.
Sopisi kyl suhun... Tiedänhän mä et sul yksi tyttö on. En voi ymmärtää miehiä joille sellainen on ongelma. Toki jos olis vaikka 5 niin laittais miettiin :) Pidän lapsista oli kenen tahansa, aikuisista en aina niinkään. Viikonlopun jatkot sulle!
Kiva kuulla, että joku noinkin ajattelee. Ne harvat, jotka oikeasti tuntee mut, tietää millainen olen. Se riittää mulle.
Toivottavasti asiat etenevät naisen kanssa, jota tarkoitat. Jos siis sitä haluat. ;)
Todellakin haluan, alkaa vaan keinot olla vähissä. Mul on kuitenkin vielä idea miten asia etenee. Jää sit nähtäväksi, en ole vielä kokonaan heittänyt toivoa menemään...
Onnea siihen. Itsellä ei moista mahdollisuutta, kun elämäntilanteet on mitkä on enkä muutenkaan takuulla ole hänen tyyppiään. Mutta toivotan onnea sinulle, toivottavasti kipinästä syttyisi roihu. :)
Lisäyksenä vielä, enpä ole sillä lailla ajatellut mitään perheen perustamista hänen kanssaan. Syynä se että emme oikeastaan tunne toisiamme, niin hulluhan olisin jos ajattelisin jotain lapsentekoa tässä silmät kiiluen. Mutta vastasinpa nyt aloittajan kysymykseen sillä ajatuksella, jos asia voisi olla toisin.
Oletkohan nyt ihan varma ettet ole :)
Aika varma. Jos olisin, ni aika hyvin hän sen salaisi. :) mutta ei siinä mitään, eihän kukaan voi viehättää kaikkia, ei edes ne kauneimmat naiset. Ja itse olen ihan tavis vaan. :) sinä kai olet naiselle näyttänytkin tunteitasi, kun mainitsit, että keinot alkaa loppumaan.
Tota, nyt osui ja upposi. Onhan toi näyttäminen aika heikkoa ollut pakko myöntää :) Mun ongelma on siinä et mitä enemmän tykkään sen enemmän kipsissä. Vastapuoli on antanutkin merkkejä.
No eihän tuossa ongelmaa. Annat vaan vähän selvempiä merkkejä. :) jos kerran toinenkin on antanut. Millaisia hän on antanut?
Kaikki alkoi piiiitkästä tuijotuksesta eli siis toisen syy kaikki tämä (en anna koskaan anteeksi :)))
Ekalta päivältä muistan myös et tuli ihan taakseni seisomaan. Tärkein on selvääkin selvempi merkki myöhemmin, en ilkeä avata enempää. Sit sellaisia ihan pieniä pitkin matkaa, vaistoan nämä sillä olen aika herkkä. Toisaalta myös aivan ristiriidassa em. kanssa olevaa käytöstä. Ehkä se on myös vaikuttanut siihen et en ole sit kuitenkaan ollut varma hänen tunteistaan...
Voisitko sitten kysyä? :) teillä kuulostaa olevan sentään mahdollisuuksia.
Se on nyt aika vaikeaa koska taisi käydä niin surkeasti ettei enää nähdä. Viimeisenä oljenkortena koitan onkia kännynumeron jostain. Veikkaan et salainen eli täytyy vaan pokkana kysyä joltain kellä tiedän se olevan. Voi olla ettei ketään kerro ja sit tää olikin tässä. Toki voidaan törmätä jossain mut pieni todennäköisyys se kuitenkin.
No voi harmi. :) yritä vaan saada se numero. Mitään et häviä, jos ette kerran muuten enää edes törmää. Tsemppiä!
Jos saisin juuri hänet, ja oma lapsi olisi hänelle tärkeää saada olisin valmis siihenkin. Vaikka en muuten ajatellu enää lisääntyä. Olen kyllä siinä käsityksessä ettei hän aio lapsia tehdä.
En tiedä, jos niin vain yhden. Olen myös sen käsityksen saanu et 3 on paha määrä koska kaksi kiintyy toisiinsa enemmän ja yksi jää sit ulkopuoliseksi.
Yksi on ehkä paras määrä, koska esikoinen on yleensä sellainen "testikappale" ;)
Eli jos on enemmän lapsia, niin nuorinta aina suositaan ja vauvoitellaan eniten.
Neljä voisi pyöräyttää jos oikein kiva mies tulee vastaan, Tyhmän kaa ei yhtään
En ole lisääntymistä koskaan miettinyt silleen tosissaan kenenkään kanssa, mutta se olisi kieltämättä mielenkiintoista mun taustalla.
Olen itse ollut huostassa ja kontaktit edelleen sijoituspaikkaani, josta tuli täysi tuli ja apu. He olisivat varmasti osa elämääni jollain tavalla ja ehkä niin kuin muutkin sinne sijoitetut ovat tehneet niin vievät sinne välillä muksujaan hoitoon jotta saavat vapaata illaksi.
Moniammatillinen työryhmä sillee ihan omasta takaa suhteilla... olisi kiintoisa miksaus, tiedä mikä siitäkin tulisi.mutta joo..kantani on ettei muksuilla leikitä. Jos miehessä ei ole vielä miestä vaan pikkupoika, niin ei tule kysymykseenkään mikään laps. Vasta kun miehistyy ja kypsyy
ainakin olisi paikka jossa otettais koppi jos meinaisi lähtee luisuun hommat huostaanottovaaraan, mutta minä en ala kyllä miettimään mitään muksuja jos sellainen vaara olisi lähelläkään olemassa
Tai ei kai se pahempi juttu oiskaan, sillä jos ois oma muksu jolla koulussa ongelmia niin saisin ehkä ujutettua sen vanhan sijoituspaikkani järjestämään kotikouluun elikkä yksityiseen kotiopetukseen jotta kirii peruskoulu opintojaan jos niissä hankaluuksia.
Yhteydet lähikaupunkejen sosiaaliviranomaisiin ja lastensuojeluyksikköihin, sosiaalilautakuntaan sekä moniin viranomaisiin ja poliisitoimeen olisivat hyödyksi koska heillä tavat ja kontaktit kaivaa tietoja esiin
Silloin kun itse olin teini niin mun deittailemien miesten poliisirekisterissä olevat tiedot ne kaivoi heti, esille. Soitti poliisille ja virkansapuolesta sai kaiken mitä tarvitsi alaikäisen lapsen turvallisuuden nimissä saada tietää.
Kontaktit ja yhteyden moneen suuntaan. Niistä olisi tietty apuakin
En haluaisi enää näillä kymmenillä..haluaisin olla vain hänen kanssa..rakastaa häntä..
Kaipaan eniten suhteesta sitä, että voin haistaa tytön hiusten tuoksun samalla, kun halailemme ja nautimme toisistamme.
Minusta lapsen hankkiminen on jotenkin itsekästä, miettikää kahdesti.
Se on helppoa kuitata asiat vain sanomalla noin: "itsekästä". Jos lapsen hankkiminen on itsekästä niin olen onnellinen, että omat vanhemmat olivat itsekkäitä ja myös hänen vanhempansa, tai muuten tämä maailma olisi ankeampi paikka elää ja minuakaan ei olisi.
Jos suhtaudumme ihmisiin vain rasitteina, numeroina tai kuluerinä, niin on helppo ajatellakin kyynisesti. Samalla kuitenkin myös kielletään mahdollisuus sille, että uusista sukupolvista voisi kasvattaa meitä vastuuntuntoisempia ja fiksumpia. Maailma tarvitsee aina hieman toivoakin.
Vai itsekästä.
Samaan aikaan väestö lisääntyy räjähdysmäisesti mm. Afrikassa jossa ei muuta tehdäkkään kun paiskotaan lapsia ulos vitusta.
Väestön uusiutumiseen tarvitaan keskimäärin 2,1 lasta per nainen. Tällöin keskiarvo on juuri sen verran yli vanhemmat korvaavan määrän, että väestö ei vielä kasva, mutta uusi ikäluokka riittää korvaamaan koko vanhempiensa ikäluokan. Myös lapsettomat ja varhain kuolevat. Jos muuttoliike sivuutetaan, niin työikään tulee silloin jatkuvasti suunnilleen saman verran väkeä kuin eläkeikään eli työikäisen väestön määrä pysyy ennallaan.
Suomessa syntyvyys on ollut alle 2,1:n jo yli 40 vuotta. Vuonna 2016 se oli 1.57 per nainen.
Haluatko kansasi kuolevan?
Itseasiassa osittain samaa mieltä. Ihmiset usein tekee lapsia ajatuksella "minä tahdon" "minun paras" eli itsekkäästä omasta tahdosta.
Milloin ne ihmiset jotka lapsia tekee miettii mitä pystyy lapselle tarjoaan? Mitä lapsi saa kun syntyy siihen maailmaan missä se "minä tahdon" ihminen elää.
Usein itsekäs halu samoin kuin halu ostaa vaate, ostaa auto, ostaa jotain karkkia.. sama itsekäs halu ajaa lapsen hankintaan. Itselleen halutaan jotain, mutta onko kukaan koskaan haluamassa lapselle jotain silloin kun sitä lasta tehdään vai ajaako siellä ainoana ajatuksena eteenpäin "Minä tahdon nyt lapsen"
Tätä asiaa ei ollenkaan pitäisi tarkastella siitä "minä tahdon" näkökulmasta vaan siittä että mitä se lapsi saa kun se siihen elämään syntyy. Mitä ne kaksi aikuista pysty lapselle antamaan, tarjoamaan. Onko se lapsen etu vai haitta syntyä juuri nyt sillä nussimis kerralla sen parin lapseksi juuri siihen elämän hetkeen.
aikuiset osaa olla monissa asioissa todella itsekkäitä "minä tahdon" paskapäitä joten ajatuksen osittain jaan
Kyllä minusta tuo ´tahdon lapsen´ käsittää usein myös tuon aspektin. Tietysti on myös näitä vanhempia, jotka eivät ajattele sitä syntymää sen pidemmälle kuten jotkut eivät kykene ajattelemaan avioliittoakaan häitä pidemmälle.
Lähinnä tuo lasten hankkimisen leimaaminen itsekkääksi teoksi on monesti vain yritys korottaa itseään olemalla epäitsekäs ja jalo aikuinen, joka ei halua liikakansoittaa maailmaa tai ottaa riskiä siitä, että epäonnistuukin vanhempana. Minusta taasen maailma on parempi paikka elää mitä useampi vastuullisempi ja rakastava vanhempi haluaa hankkia lapsia, eikä pidät sitä itsekkäänä tekona tai rasitteena.
Kieltämättä itsellekin usein tulee mieleen ajatuksissa miettiä että kumpi on oikein. Se johon evoluutio meidät ehdollistanut eli nussia sinne ja tänne että ihmiskunta säilyisi eikä kuolisi sukupuuttoon josta riskinä oman lapsen kärsimys.
Aika paljon otsikoissa varsinkin 11-25 v nuorten pahoinvointi rikollisuus ja päihde/väkivalta ongelmat. 11 vuotialle huumeet on nykyään yhtä yleinen ilmiö kuin minun aikana meille nuorille oli tupakka. Nyt tupakan sijaan salaa koulun takapihoilla pössitelläänkin sitten vaan pilvee.
Toisaalta on kai vuonna luolamies-aika, ollut vielä raaempaa se elämä luonnossa jossa petoeläimet, sairaudet tai sääolosuhteet tappoi lapsia. lapset kuoli nälkään, kylmyyteen tms. ettei kai tämä nyt sinällään huonompaa ole mennyt. Ongelmat vaan vähän erilaisia
Hemmotellut hyvinvointivaltion lapsukaiset keksii itse ongelmia: huumeet, alkoholi, itsenäs viihdyttäminen väkivallalla ja rikollisuudella kun ei muuten ole elämä tarpeeksi jännää
Evoluutio ei kylläkään ole ehdollistanut minua ainakaan nussimaan sinne ja tänne. Vedät kyllä aika karkeita yleistyksiä ihmisistä, nykymenosta ja lapsista. :-) Ja otsikot nyt ovat aina otsikoita. Sen verran mitä nyt olen ollut nykynuorten kanssa tekemisissä niin aika paljon paremmin niillä on asiat kuin mitä omassa nuoruudessa 90-luvun laman aikaan. Silloin tuntui siltä, että koko yhteiskunnan pahoinvointi purkautui ihan teinejä ja lapsia myöten.
Mutta kyllähän lapsettomat kokevat yhteiskunnassa sitä samaa painostusta kuin mitä vaikka sinkutkin. Valinnoista syyllistetään ja selityksiä joutuu keksimään. Vaikka sen pitäisi olla ihan ok, jos ei halua, ja se onkin.
Kyllä ne huumeet aika pitkälle on tätä päivää. Ne vaan on "shhhh" juttuja. Pinnan alla.
Minä en ainakaan tyhmyyksistä hiiskunut kotona mitään joten tuskinpa nykyajan nuoretkaan menee äidille ja isälle kertoon vaikka vähän koulun puskassa pössyttelis koska kaveritkin ja jos ei niin ei kuulu "piireihin" vaan on nössö.
Itse kävelen aina välillä koulun välituntien aikaan yläasteen ohi ja siellä ne teinit tupakkaa polttelee puskassa nykyäänkin
Tarpeeksi lähelle en oo mennyt haastaakseni onko perus röökiä vai palaako aivan pikkulapsilta näyttävillä siellä nyt kovemmat aineet
Samaa mieltä nimimerkki mielipiteen kanssa, elämässä nyt tulee kaikille vastaan vastoinkäymisiä, surua, kipua, tuskaa yms., vaikka olisikin hyvät ja vastuulliset vanhemmat jotka pystyvät pitämään hyvää huolta lapsestaan.
En minä yritä nostaa itseäni paremmaksi ihmiseksi kuin lapsia tekevät, mutta omasta mielestäni on vastuutonta saattaa lapsi tähän maailmaan joka nyt on läpimätä ja sairas, kammottava ajatuskin että se oma lapseni joutuisi mahdollisesti kärsimään elämänsä aikana hyvinkin paljon vain siksi että minä koin tarpeelliseksi saada jälkikasvua.
Vanhemmatkaan eivät pysty suojaamaan sitä lastaan kaikelta pahalta, se on mahdottomuus.
Elämä on arvaamatonta ja eteen tulee kaikenlaisia tilanteita ja ihmisiä, et voi tietää mitä tuleva lapsesi ehkä joutuisi kohtaamaan, vaikka kuinka haluaisitkin hänelle pelkkää hyvää.
pelkästään nauttia elämästä ja aidosti elää hyvää, onnellista ja täyttä elämää. tehdä asioita.hänelle.