Apuja tuoreelle potilaalle

Tuttuja tuntemuksia siellä!
Oletko tutustunut: paniikkihairio.fi siellä on aika hyvää juttua ja kerrottu just pakkoajatuksista yms ahdistuneisuusdesta.Ite sain aika moneen juttuun vastauksen ja vähän helpotusta ks:sivustolta.
Myös samaa konsernia ocd-clinic.com sivustolla hyvin kerrottu noista oireista ja niiden hoidosta.

Ari Saario hänellä kurssit ja lähinnä Treella ja Helsingissäkin.

Itseäni kiinnostaisi kovastikin tuollainen kurssi käydä just pakkoajatuksia takia.

mitä mieltä olet tuosta lääkityksestä? nyt kolmasviikko alkoi ja tuntuu että menee paremmin. Opamaxia 3 päivään vain 1 kpl . Ajatuksia tulee mutta ne eivät jää päähän niin pyörimään . Sellainen yleis ahdituneisuutta on varmaan lähinnä kun miettii omaa tilannetta. tänks.

Itsellä ehdoton ei SSRI lääkkeisiin mutta rauhoittava voi olla hyvä jossain kohtaa jos vähän aikaa käyttää(muutaman viikon-kk) Tosin itse en suosittele lääkkeitä ja itse pyrin olemaan ilman rauhoittavia.

Onko huonoja kokemuksia tuosta SSRI:stä vai miksi näin? Tosiaan näyttää mielipiteet olevan joko auttaa hirmu hyvin tai ihan hirveää riippuen varmaan kokemuksesta. Itse kumminkin tuon kortin katson. Mutta rinnalla joko itse aiheen opiskelua ja psykoterapiaa ja elämän hallintaan ratkaisuja ajankäyttöön ja nukkumiseen jne.

Moikka!

OCD:n kylkiäisinä on monesti paniikkihäiriö, masennus tai yleinen ahdistuneisuushäiriö. Varsinaista täsmälääkitystä ei pakko-oireiseen häiriöön ole, joten monesti asiaa hoidetaan juuri mm. SSRI-lääkkeillä. Lääkkeiden puolesta suosittelen itse kokeilemaan, mikä lääkitys toimii juuri sinulle parhaiten. Se miksi lääkkeitä aina haukutaan johtuu osaksi siitä, että toiselle puoliskolle ihmisiä lääkkeistä on valtava apu, kun taas osa ei tunne hyötyvänsä niistä mitenkään. Asiasta ei saa selvyyttä kuin itse kokeilemalla ja puhumalla psykiatrin kanssa. Fakta on kuitenkin, että lääkkeet auttavat suurta osaa ihmisiä elämään normaalia tai kohtuu normaalia päivittäistä elämää.

Psykoterapiaksi sopii hyvin kognitiivinen psykoterapia, jossa problematiikkaa lähestytään keskustelun ja harjoitusten kautta. Tärkeintä on pitää mieli avoinna ja sitoutua terapiaan, vaikka välillä tuntuu siltä, että päätä hakattaisiin seinään ja kuntoutuminen sahaa umpikujassa. Kertomasi perusteella suosittelen ehdottomasti terapiaan hakeutumista avun saamiseksi. Terapialla ei ole tarkoitus parantaa ahdistusta tai pakko-oireista häiriötä vaan enemmänkin pyrkiä löytämään tapoja elää sairauden kanssa ja oppia hyväksymään se.

Pakko-oireinen häiriö on monesti juuri herkkien, tunnollisten ja kunnollisten persoonallisuuden piirteiden omaava tauti. Henkilö yleensä taipuu helposti ahdistuneisuuteen, ja taudin oireet alkavat ilmetä jo varhaislapsuudessa tai nuoruudessa. Hoitoon kannattaa hakeutua silloin, kun tauti tuntuu vaikeuttavan merkittävästi päivittäistä elämää kotona, töissä tai muualla ja vaikuttavan ihmissuhteisiin ja "normaaliin" elämään. Tärkeintä on oppia hyväksymään itsensä sellaisena kuin on ja nauttimaan elämästä. Et ole yhtään sen huonompi kuin muutkaan, vaikka sinulla on OCD.

Hyvää itsenäisyyspäivää!
Pakko-oire

Hyvä kirjoitus Pakko-oire!
Noinhan se varmaankin menee just. itse ainakin allekirjoitan paniikki-ahdistus ja pakkooireet menee käsikädessä just tai jotain noista. Varmaan myös SSRI lääkitys on jollekin iso apu mutta itse en niihin haluaisi sekaantua(en ole toki kokeillut vaikka resepti on SEPRAN 20 mg olemassa.

Myös itse suosittelet kognitiivistä psykoterapiaa ja siitä on varmasti apuja pitkässä juoksussa..

kiitokset. juu itse sikäli poikkeus että vahvasti jo keskiikäinen. Tosiaan tuon ahdistusherkkyyden ja sen että asiat jää pyörimään ajatuksiin tunnistan luonteenpiirteeksi. ahdistus on välillä sellaista että ei edes tiedä mikä ahdistaa ja lähtee tuosta vyörymään ja paniikkihäiriömäisiäkin on ollut eli tosiaan vaikea tyypittää.

Toivottavasti lääkkeistä ja terapiasta moni saisi apua, mutta omasta kokemuksesta olen aika skeptinen niiden suhteen (lääkkeistä ei varsinaisesta terapiasta ocd:hen). Probleema kun on perimmältään biologinen ymmärtääkseni. Ocd-aivot riehaantuu paljon herkemmin kuin normaali-aivot koska joku tietty systeemi ei toimi siellä kunnolla. Itse oon huomannu että ocd-ajatukset ja aivot toimii paremmin kun niitä on jotenkin hoivannu, olkoon se sitten liikunta, alkoholi, lääkkeet, tai jotakin. Mutta ihan "perustilassa" ne ei toimi kunnolla, Selittynee ocd:llä pitkälti.

Ahdistus on pelkoa, jota ei tiedä mitä pelkää. Pakko-oireisessa häiriössä on taas kyse pelosta, joka on tiedossa.

Ja tietoinen tai epätietoinen pelko laukaisee juuri sen inhottavan ahdistuksen! Sitte sekameteli onkin valmista!

Jotenkin tuntu että kun keho on oppinut tuon ahdistuksen niin se osaa koko skaalan paniikkihäiriöstä (etukäteen pelkää tilanteita ja aika hyvin pystyy itselle tämän ahdistuksen siten aiheuttamaan), yleistä että ei edes tietä mikä oikeasti pelottaa ja sitten nämä pakkoajatukset. Sen verran omasta tilanteesta että ihan kuin tuo setralin vähän auttaisi ja muutama päivä mennyt huomattavasti paremmin. Itseasiassa nuo pakkoajatukset ei ole hävinnyt vaan ne jotenkin on "vaisumpia" tai että niistä pääsee eroon helpommin. Samoin nuo mindfullness jutut vaikka aika hömppänä olen pitänyt on auttanut ainakin noihin fyysisiin tuntemuksiin ja ehkä jopa itse ahdistukseen. Tuota korttia pitää opetella eteenpäin. Samoin varmaan omavaikutuksensa että selkeästi muuta ulkopuolista stressin aiheuttajaa saanut vähän pienemmäksi ja yöt nukkunut kohtuu hyvin ja jopa ilman opamaxia.