Ajattelin lähestyä tätä kautta muita, josko vastaavia tilanteita/ratkaisuja niihin löytyisi. Tapasin mieheni vuosi sitten ja rakastuimme oikeastaan päätä pahkaa. Hän oli eronnut juuri vaimostaan ja lapsestaan. Ensin elomme oli ruusuista, vaikka astuimmekin keskelle "uusperheen" arkea. Poikani asuu siis luonani ja mieheni tyttö asuu äidillään. Mieheni ex ei tiennyt suhteestamme mitään ja saimme viettää suht rauhallista elämää keskenämme minun ja hänen lapsen kanssa. Ilo loppui melko pian, kun exälle selvisi, että miehellä on uusi puoliso. Silloin alkoi ilkeily ja haukkuminen, joka kohdistui mieheeni. Yhteinen omaisuus heidän välillään oli jakamatta ja ex surutta viivytti tätä jakoa. Hän halusi tavata miestään jatkuvasti milloin milläkin verukkeella ja minä kotona sitten asiasta kysyin ja sain yllättäen mieheni vihat niskaani. Aikaa on nyt kulunut, mutta mikään ei ole muuttunut. Omaisuus on sentään jaettu ja kaikki sopimukset laadittu, mutta edelleen ex haluaa säätää meidän elämää milloin milläkin tavalla. Minä en tätä hyväksy ja joudummekin mieheni kanssa jatkuvasti riitelemään tästä asiasta. Hänen mielestään ei ole mitään outoa siinä, että hänen entinen vaimonsa haluaa pitää häntä talutusnuorassaan. Olen tässä itse miettinyt jo eroa ja luovuttamista, mutta onko siinä mitään järkeä, jos toista rakastaa ja haluaa hänen kanssaan elää (tosin ilman ex vaimoa) Hänen lapsensa kuuluu meidän perheeseen täysvaltaisena jäsenenä ja muita ongelmia meillä ei olekaan.
Olenko yksinkertaisesti liian herkkänahkainen ja kiukkuan turhasta vai onko normaalia eronneen elämää se, että entinen on jatkuvasti tunkemassa nenäänsä asiaan kuin asiaan. Hän kyllä yrittää aina temppunsa verhota jollain tavalla niin, että sen saa linkitettyä jotenkin lapseen liittyväksi.
Minä tietenkään en ole hänelle olemassakaan, minua ei tervehditä lainkaan ja eikä minulle siis tarvitse puhuakaan. Lapselleen hän moittii minua ja muutenkin antaa lapsen ymmärtää, että minä olen ylimääräinen olento ja vaikeutan lapsen ja isän suhdetta. Ja nämä kaikki ovat ihan tosiasioita, jotka olen kuullut hänen omalta äidiltään.
Onko kellään vastaavia kokemuksia, pliis auttakaa
Olenko yksinkertaisesti liian herkkänahkainen ja kiukkuan turhasta vai onko normaalia eronneen elämää se, että entinen on jatkuvasti tunkemassa nenäänsä asiaan kuin asiaan. Hän kyllä yrittää aina temppunsa verhota jollain tavalla niin, että sen saa linkitettyä jotenkin lapseen liittyväksi.
Minä tietenkään en ole hänelle olemassakaan, minua ei tervehditä lainkaan ja eikä minulle siis tarvitse puhuakaan. Lapselleen hän moittii minua ja muutenkin antaa lapsen ymmärtää, että minä olen ylimääräinen olento ja vaikeutan lapsen ja isän suhdetta. Ja nämä kaikki ovat ihan tosiasioita, jotka olen kuullut hänen omalta äidiltään.
Onko kellään vastaavia kokemuksia, pliis auttakaa
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hei!
Juttusi kuulostaa melkein kopiolta minun elämään.
Itselläni on 2 poikaa ja miehelläni 1 tyttö ja 1 poika, jotka asuvat pääsääntöisesti äidillään.
Suhteemme alkuaikoina elämä oli ihanaa niin lapsien kera kuin ilman heitä, mutta....
Kun mieheni ex:ä kuuli entisen miehensä aloittaneen suhteen, elämä muuttui. Ja erosta on yli 8 vuotta, (tämän ajan mieheni on ollut viikonloppuisä.) Nainen yritti tosissaan manipuloida lapsensa minua vastaan. Kuin myös tuttaville tuli noottia minusta sekä lapsistani.
Pahin tapaus oli kesälomamme: olimme 2 viikko mökillä ja kaikki lapset olivat mukana. Mieheni lapsien äiti soitti tyttärelleen ja kuuli missä oltiin. Äitihän siittä suivaantui, kun itse ei ollut aikoinaan tykännyt siellä olla. Ja silloinhan tytärkään ei siellä voinut olla. Siis äidin mielestä. Äiti oli tulossa jo hakemaan lapsensa pois, kunnes tyttö oli sanonut oman mielipiteensä: tahtoi olla mökillä, kuin myös poika. Siitä 2 viikkoa äiti soitteli lapsilleen kysellen niitä näitä, josko löytäisi jotain aiheita riidan kylvämiseen. Eipä löytänyt...
No, mieheni lapset menivät äidilleen ja minun lapset isälleen. Saimme 1 viikon yhteistä lomaa... Tai niin me luultiin.
Olimme matkustaneet kahdestaan toiselle paikkakunnalle, mutta äiti oli kuullut,että olisimme reissusa minun lapsieni kanssa. Sitten alkoi taas puhelimet soida. Miksei mieheni ollut ottanut äidiltä lapsia mukaan, ettei vaan isä unohtaisi omiaan ja antasi minun lapsille enemmän kuin omilleen. Mieheni selitti että olemme kahden reissussa, johan äiti totesi lasten tulevan sitten jo perjantaina isälleen, vaikka heidän piti tulla sunnuntaina. Siinä meni loppu loma pelätessä mitä äiti nyt sitten tekee: onko lapset perjantaina odottamassa meitä vai ei?
Ajoimme lähemmäs paikkakuntaa jossa asumme, jos lapset soittaisivat ja kysyisivät missä me ollaan kun ei näy. Sitten päätimme soittaa mieheni lapsille ja kysyä missä olivat ja mitä äitinsä oli heille kertonut, aikatauluista jne. Kävi ilmi, että äiti oli lähtenyt joillekin Festareille ja lapset oli viety uuden miehensä mummolaan. Toisin sanoen äiti tarvitsi lastenhoitajaa.
Lapset tulivat sunnuntaina ja mieheni kävi tiukan keskustelun ex:n kanssa. Tämän jälkeen ei ole tullut paljoakaan sanomisia.
Alussa aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo!
Kiitos ihanalle miehelleni!
Siis tämä näyttää tyyppiliseltä yh-äidin toiminnalta (en tarkoita et kaikki olisi sellaisia vaan monet)!
Sun pitää laatia lista siitä mitä hän tekee ja miksi se häiritsee ja miettiä mitä voit asialle tehdä.
Esim.:
1. Minä tietenkään en ole hänelle olemassakaan, minua ei tervehditä lainkaan ja eikä minulle siis tarvitse puhuakaan.
- Missä tapaatte? Jos olet miehesi kanssa ja exä tulee paikalle, sen kuuluu olla ystävällinen molemmille ja mies voi kommentoida sen käytöstä, muuten voi pysyä erossa. Vihamielisyys ei kannata!
2. Lapselleen hän moittii minua ja muutenkin antaa lapsen ymmärtää, että minä olen ylimääräinen olento ja vaikeutan lapsen ja isän suhdetta.
- Saa moittia, sinä kuitenkin teet parhaasi ja kyllä lapset aika usein ymmärtää kaiken paremmín kuin luullaan. Älä ole siitä huollissas!
3. Exä haluaa nähdä koko ajan
- On hyvää, että heillä on hyvät välit! Ystävyys kuitenkin vaatii siitä että hän on ystävällinen myös sinulle. Tekosyyt loppuu aikaisemmin tai myöhemmin.
Toisaalta, sä olet tärkein nainen miehen elämässä ;) ja voitte sopia että vietätte tietty määrä iltoja yhdessä kotona ja mitä teette milloin (esim. tänään pelataan unoa kaikki yhdessä ja huomenna mennään teatteriin ja ylihuomenna ollaan yhdessä, kun saat itse tarpeeksi huomiota, on helppoa päästää mies puoleksi tunniksi exän luo). Jos exä haluaa tavata, se ei sais haittaa teidän elämää!
Kun sinulla on selkeä ja realistinen lista asioista jotka häiritsee, pyydä mies keittiöön ja yrittäkää löytää kompromissi!