Katselen rannalta laajaa jääkenttää,
se hetkeksi on peittänyt rauhattoman veen.
Lähellä kuitenkin myös avovettä,
aallokko tanssii kuin kesällä.
Laineen liplatus pysähtyy jäänreunaan,
vesi hyväilee kylmän jään reunaa.
Hioo sen reunan ohueksi ja kirkkaaksi,
kuin taideteokseksi, kauniimmaksi,
kuin yksikään ihmisen tekemä.
Ihminen tuntee pienuutensa,
luonnossa kaikki on niin suurta.
Siksi tulin näkemästäni hyvälle tuulelle,
rauhallinen mieli valtasi kehoni.
Katsoin sinitaivaalle,
pyysin, että pitäisit meistä hyvää huolta.
se hetkeksi on peittänyt rauhattoman veen.
Lähellä kuitenkin myös avovettä,
aallokko tanssii kuin kesällä.
Laineen liplatus pysähtyy jäänreunaan,
vesi hyväilee kylmän jään reunaa.
Hioo sen reunan ohueksi ja kirkkaaksi,
kuin taideteokseksi, kauniimmaksi,
kuin yksikään ihmisen tekemä.
Ihminen tuntee pienuutensa,
luonnossa kaikki on niin suurta.
Siksi tulin näkemästäni hyvälle tuulelle,
rauhallinen mieli valtasi kehoni.
Katsoin sinitaivaalle,
pyysin, että pitäisit meistä hyvää huolta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
pyysin,pitäisit meistä hyvää huolta...
Nyt kuin silloin
kun istuin rannalla yksin
veden hyväillessä varpaitani
uneksin sinusta illoin
milloin tapaamme, milloin
uneksin kaunista unta
kuin hahtuvalunta
sen pehmeyteen uppoudun
sen syvyyteen sukellan
hellyyteen, lämpöön
lempeyteen, levollisuuteen
peilikirkas lammen pinta
Kiitos ystävä.
Laineiden liplatus, se rauhoittaa.
Tyyni vedenpinta, siinä silmä lepää.
Aaltojen tanssikin, niin ihanan kesäinen näky.
Luonnossa voi nauttia monesta asiasta,
pitää vain osata oivaltaa.
Tuntuu siltä että sinä sen oletkin oivalvanut :).
Silloin kun tuntuu vaikealta, lähden luontoon. Katselen ja kuuntelen , hiljennyn. Annan sille itseni. Palaan yleensä rauhoittuneena, kuin kirkossa kävisi. Kiitos sinullekin.