Jos näin tapahtui, kuinka hän oli haudassa kolmen päivän ajan, jos hän nousi kuolleista sunnuntaina?
Kysymys: Ristiinnaulittiinko Jeesus perjantaina? Jos näin tapahtui, kuinka hän oli haudassa kolmen päivän ajan, jos hän nousi kuolleista sunnuntaina?
Vastaus: Raamattu ei kerro tarkasti minä viikon päivänä Jeesus ristiinnaulittiin. Kaksi yleisintä mielipidettä ovat perjantai ja keskiviikko. Jotkut yhdistävät perjantai- ja keskiviikkopäivien argumentit ja heidän mielestään torstai on oikea ristiinnaulitsemispäivä.
Jeesus sanoi Matt. 12:40: "Niin kuin profeetta Joona oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä."
Perjantaipäivän ristiinnaulitsemista puoltavien mielestä voidaan osoittaa, että hänen haudassaoloaikansa voidaan tulkita kolmeksi päiväksi. Ensimmäisen vuosisadan juutalaisten mukaan päivän osakin tulkittiin kokonaiseksi päiväksi. Koska Jeesus oli haudassa osan perjantaita, koko lauantain ja osan sunnuntaita, hänen tulkittiin olleen haudassa kolmen päivän ajan. Perjantaita tukevan mielipiteen pääargumentti löytyy Mark. 15:24, jossa Jeesuksen sanotaan ristiinnaulitun "sapatin aattona". Jos kyseessä oli viikoittainen sapatti eli lauantai, seuraa siitä ristiinnaulitseminen perjantaina. Toinen peruste perjantaipäivän ristiinnaulitsemiselle löytyy jakeista Matteus 16:21 ja Luukas 9:22, joissa opetetaan, että Jeesus nousisi kuolleista kolmantena päivänä. Näin ollen hänen ei tarvinnut olla haudassa kolmea täyttä päivää ja yötä. Vaikkakin jotkut raamatunkäännökset käyttävät ilmaisua "kolmantena päivänä", niin kaikki käännökset eivät näin tee. Kaikki eivät ole yhtä mieltä siitä, että "kolmantena päivänä" on paras mahdollinen käännös näissä jakeissa. Markus 8:31 sanoo Jeesuksen nousevan kuolleista "kolmen päivän kuluttua".
Torstaipäivää puolustavat vievät perjantaipäivän argumentit pidemmälle ja väittävät liian monien tapahtumien (joidenkin mielestä jopa kahdenkymmenen) tapahtuneen Kristuksen hautaamisen ja sunnuntaiaamun välillä, jotta ne olisivat voineet mahtua perjantai-illan ja sunnuntaiaamun väliseen ajanjaksoon. Torstaipäivää suosivien mielestä tämä on suuri ongelma, koska ainoa ehjä päivä perjantain ja sunnuntain välillä oli lauantai, juutalaisten sapatti. Ylimääräinen päivä tai kaksi poistaisi tämän ongelman. Torstain kannattajat perustelevat mielipidettään seuraavasti: otaksutaan, että et ole nähnyt ystävääsi sitten maanantai-illan. Kun näet hänet seuraavan kerran torstaiaamuna sanot hänelle, "En ole nähnyt sinua kolmeen päivään", vaikka kirjaimellisesti siitä on kulunut vain 60 tuntia (2,5 päivää). Jos Jeesus ristiinnaulittiin torstaina, tämän havaintoesimerkin valossa ymmärrät, kuinka sitä pidettiin kolmena päivänä.
Keskiviikkopäivän kannattajien mielestä kyseisellä viikolla oli kaksi sapattipäivää. Ensimmäisen sapatin iltana Jeesus ristiinnaulittiin, Mark. 15:42; Luuk. 23:52-54. Sen jälkeisenä päivänä naiset ostivat tuoksuvia öljyjä ja voiteita, Mark. 16:1. Keskiviikkopäivän kannattajien mukaan tämä ensimmäinen sapatti oli pääsiäinen. Lue 3. Moos. 16:29-31, 23:24-32, 39, joiden mukaan suuret pyhäpäivät eivät välttämättä ole viikon seitsemäntenä päivänä ja kuitenkin niistä käytetään sapatti-sanaa.
Tuon viikon toinen sapatti oli normaali viikoittainen sapatti. Huomaa Luuk. 23:56 kuinka naiset ostettuaan tuoksuvia öljyjä ja voiteita ensimmäisen sapatin jälkeen palasivat ja valmistivat ne. Sen jälkeen he viettivät sapatin levossa lain käskyn mukaan. Tämän argumentin mukaan he eivät olisi voineet ostaa öljyjä ja voiteita sapatin jälkeen ja kuitenkin valmistaa ne ennen sapattia, paitsi jos kyseisellä viikolla oli kaksi sapattia. Kahden sapatin näkemyksen mukaan, jos Kristus ristiinnaulittiin torstaina, olisi suuri pääsiäissapatti alkanut torstaina auringonlaskun aikaan ja päättynyt perjantaina auringonlaskuun, josta alkoi viikoittainen sapatti eli lauantai. Öljyjen ja voiteiden ostaminen ensimmäisen sapatin, pääsiäisen, jälkeen olisi merkinnyt niiden ostamista lauantaina ja sapatin rikkomista.
Niinpä keskiviikkoteorian mielestä ainoa mahdollinen selitys, joka ei ole vastoin raamatullista kertomusta naisista ja heidän ostoksistaan ja joka samalla tulkitsee Matt. 12:40 kirjaimellisesti on se, että Kristus ristiinnaulittiin keskiviikkona.
Erikoinen pyhäpäivä, pääsiäinen, jota pidettiin sapattina oli torstaina. Naiset ostivat öljyt ja voiteet sen jälkeen perjantaina ja palasivat ja valmistivat ne samana päivänä. He lepäsivät lauantain, joka oli viikoittainen sapatti. Sitten he toivat öljyt ja voiteet haudalle aikaisin sunnuntaina. Jeesus haudattiin auringonlaskun aikaan keskiviikkona, josta alkoi juutalaisten kalenterin mukaan torstaipäivä. Juutalaisten kalenterin mukaan laskien saamme: torstaiyö (ensimmäinen yö), torstaipäivä (ensimmäinen päivä), perjantaiyö (toinen yö), perjantaipäivä (toinen päivä), lauantaiyö (kolmas yö), lauantaipäivä (kolmas päivä).
Kysymys: Ristiinnaulittiinko Jeesus perjantaina? Jos näin tapahtui, kuinka hän oli haudassa kolmen päivän ajan, jos hän nousi kuolleista sunnuntaina?
Vastaus: Raamattu ei kerro tarkasti minä viikon päivänä Jeesus ristiinnaulittiin. Kaksi yleisintä mielipidettä ovat perjantai ja keskiviikko. Jotkut yhdistävät perjantai- ja keskiviikkopäivien argumentit ja heidän mielestään torstai on oikea ristiinnaulitsemispäivä.
Jeesus sanoi Matt. 12:40: "Niin kuin profeetta Joona oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä."
Perjantaipäivän ristiinnaulitsemista puoltavien mielestä voidaan osoittaa, että hänen haudassaoloaikansa voidaan tulkita kolmeksi päiväksi. Ensimmäisen vuosisadan juutalaisten mukaan päivän osakin tulkittiin kokonaiseksi päiväksi. Koska Jeesus oli haudassa osan perjantaita, koko lauantain ja osan sunnuntaita, hänen tulkittiin olleen haudassa kolmen päivän ajan. Perjantaita tukevan mielipiteen pääargumentti löytyy Mark. 15:24, jossa Jeesuksen sanotaan ristiinnaulitun "sapatin aattona". Jos kyseessä oli viikoittainen sapatti eli lauantai, seuraa siitä ristiinnaulitseminen perjantaina. Toinen peruste perjantaipäivän ristiinnaulitsemiselle löytyy jakeista Matteus 16:21 ja Luukas 9:22, joissa opetetaan, että Jeesus nousisi kuolleista kolmantena päivänä. Näin ollen hänen ei tarvinnut olla haudassa kolmea täyttä päivää ja yötä. Vaikkakin jotkut raamatunkäännökset käyttävät ilmaisua "kolmantena päivänä", niin kaikki käännökset eivät näin tee. Kaikki eivät ole yhtä mieltä siitä, että "kolmantena päivänä" on paras mahdollinen käännös näissä jakeissa. Markus 8:31 sanoo Jeesuksen nousevan kuolleista "kolmen päivän kuluttua".
Torstaipäivää puolustavat vievät perjantaipäivän argumentit pidemmälle ja väittävät liian monien tapahtumien (joidenkin mielestä jopa kahdenkymmenen) tapahtuneen Kristuksen hautaamisen ja sunnuntaiaamun välillä, jotta ne olisivat voineet mahtua perjantai-illan ja sunnuntaiaamun väliseen ajanjaksoon. Torstaipäivää suosivien mielestä tämä on suuri ongelma, koska ainoa ehjä päivä perjantain ja sunnuntain välillä oli lauantai, juutalaisten sapatti. Ylimääräinen päivä tai kaksi poistaisi tämän ongelman. Torstain kannattajat perustelevat mielipidettään seuraavasti: otaksutaan, että et ole nähnyt ystävääsi sitten maanantai-illan. Kun näet hänet seuraavan kerran torstaiaamuna sanot hänelle, "En ole nähnyt sinua kolmeen päivään", vaikka kirjaimellisesti siitä on kulunut vain 60 tuntia (2,5 päivää). Jos Jeesus ristiinnaulittiin torstaina, tämän havaintoesimerkin valossa ymmärrät, kuinka sitä pidettiin kolmena päivänä.
Keskiviikkopäivän kannattajien mielestä kyseisellä viikolla oli kaksi sapattipäivää. Ensimmäisen sapatin iltana Jeesus ristiinnaulittiin, Mark. 15:42; Luuk. 23:52-54. Sen jälkeisenä päivänä naiset ostivat tuoksuvia öljyjä ja voiteita, Mark. 16:1. Keskiviikkopäivän kannattajien mukaan tämä ensimmäinen sapatti oli pääsiäinen. Lue 3. Moos. 16:29-31, 23:24-32, 39, joiden mukaan suuret pyhäpäivät eivät välttämättä ole viikon seitsemäntenä päivänä ja kuitenkin niistä käytetään sapatti-sanaa.
Tuon viikon toinen sapatti oli normaali viikoittainen sapatti. Huomaa Luuk. 23:56 kuinka naiset ostettuaan tuoksuvia öljyjä ja voiteita ensimmäisen sapatin jälkeen palasivat ja valmistivat ne. Sen jälkeen he viettivät sapatin levossa lain käskyn mukaan. Tämän argumentin mukaan he eivät olisi voineet ostaa öljyjä ja voiteita sapatin jälkeen ja kuitenkin valmistaa ne ennen sapattia, paitsi jos kyseisellä viikolla oli kaksi sapattia. Kahden sapatin näkemyksen mukaan, jos Kristus ristiinnaulittiin torstaina, olisi suuri pääsiäissapatti alkanut torstaina auringonlaskun aikaan ja päättynyt perjantaina auringonlaskuun, josta alkoi viikoittainen sapatti eli lauantai. Öljyjen ja voiteiden ostaminen ensimmäisen sapatin, pääsiäisen, jälkeen olisi merkinnyt niiden ostamista lauantaina ja sapatin rikkomista.
Niinpä keskiviikkoteorian mielestä ainoa mahdollinen selitys, joka ei ole vastoin raamatullista kertomusta naisista ja heidän ostoksistaan ja joka samalla tulkitsee Matt. 12:40 kirjaimellisesti on se, että Kristus ristiinnaulittiin keskiviikkona.
Erikoinen pyhäpäivä, pääsiäinen, jota pidettiin sapattina oli torstaina. Naiset ostivat öljyt ja voiteet sen jälkeen perjantaina ja palasivat ja valmistivat ne samana päivänä. He lepäsivät lauantain, joka oli viikoittainen sapatti. Sitten he toivat öljyt ja voiteet haudalle aikaisin sunnuntaina. Jeesus haudattiin auringonlaskun aikaan keskiviikkona, josta alkoi juutalaisten kalenterin mukaan torstaipäivä. Juutalaisten kalenterin mukaan laskien saamme: torstaiyö (ensimmäinen yö), torstaipäivä (ensimmäinen päivä), perjantaiyö (toinen yö), perjantaipäivä (toinen päivä), lauantaiyö (kolmas yö), lauantaipäivä (kolmas päivä).
Vastaukset 29
Vanhimmat
Löytyihän se vastustaus viimein. Eikö ylpeys antanut vastata kysymykseeni, vaan piti tehdä oma aloitus.
Joh 19;31.
30 Jeesus joi viinin ja sanoi: "Se on täytetty." Hän kallisti päänsä ja antoi henkensä.
31 Silloin oli valmistuspäivä, ja alkava sapatti oli ERITYISEN SUURI JUHLA. Jotta ruumiit eivät jäisi sapatiksi ristille, juutalaiset pyysivät Pilatukselta, että ristiinnaulituilta lyötäisiin sääriluut poikki ja heidät otettaisiin alas.
Tuo valmistuspäivä oli sapatin aatto, mutta silloin oli kaksi sapattia peräjälkeen, joista ensimmäinen oli kalenterin tasauspäivä.
Näin ollen Jeesus ristiinnaulittiin torstaina ja siinä tulee se kolme päivää, ja kolme yötä.
Miksi, koska et vastannut minun esittämään kysymykseen, koska olit oikeilla jäljillä, mutta tärkein Johanneksen kohta oli kuitenkin hukassa.
Matteus ei aseta naulitsemista keskiviikolle, sillä Hän kirjoitti evankeliuminsa vain juutalaisille, jotka tiesivät ja nytkin tietävät asian oikean laidan, jossa aikaa todisteltiin Joonan reissulla, ei ristiinaulitsemisen ajankohtaa.
Lut- kirkon omaksumat ensimmäiset käännökset olivat epätarkkoja sekä kirkkokin hieman yliolkaisesti on suhtautunut asiaan, eli valehtelee.
Alkutekstissä sanotaan ; suuri päivä sen.
Rabbistiset tekstit vahvistavat asian.
Kes.
Varmistan vielä, että Ristiinnaulitseminen oli Torstai aamuna.
Matt 12. Jeesus Vapahtajamme omat sanat;
39 Mutta Jeesus vastasi heille: "Tämä paha ja uskoton sukupolvi vaatii merkkiä, mutta ainoa merkki, joka sille annetaan, on Joonan merkki.
40 Niin kuin profeetta Joona oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä. [Joona 2:1].
Koska Jeesus itse joka on Tie, Totuus ja Elämä , pitää kaikki arvioida Hänen sanomansa mukaisesti ja ihmispäätelmät ohjata sen mukaan.
Siis kolme täyttä päivää sunnuntai aamuvarhaiseen tarkoittaa torstaipäivää(1.) perjantaipäivää (2.) ja
lauantai (3.). Kolme täyttä yötä ke-to välinen yö (1.), to-pe välinen (2.), pe-la välinen yö (3) ja
neljäs ei tullut täyteen kun ei ehtinyt aamuun..
Juutalaisuuden tutkijat ja osaajat sanovat että Pääsiäisen aikana olisi ollut Pääsiäistä ennen
Pyhä päivä eli sabattiin verrattava ja tuo olisi ollut torstaina.
Eihän asia sinänsä maailmaa ja uskoa kaada. Jeesus ylösnousi ja kuoli meidän kaikkien edestä.
Jos käännökset ovat tarkkoja ja oikein, niin silloin Jeesus ristiinnaulitiin ja haudattiin keskiviikkona. En voi muuta kuin uskoa mitä Vapahtajani sanoo.
Näin on
Mutta soiden toistoa.
Karkauspäivä tuli ennen sapattia, joka teki sen, että kaksi sapattia oli peräkkäin.
Se mahdollisti 3/3 todeksi.
Auringon laskettua alkoi nisanin 15. päivä, joka oli viikoittainen sapatti (perjantai-illasta lauantai-iltaan). Tuona vuonna se osui happamattomien leipien juhlan ensimmäiselle päivälle. Juhlan ensimmäinen päivä oli aina sapatti riippumatta siitä, mikä viikonpäivä oli kyseessä. Koska nuo kaksi sapattia osuivat samalle päivälle, kyseessä oli ”suuri” sapatti.
Jeesus kuoli perjantaina n. klo 15
Juutalaisten vuorokausi vaihtui n. klo 18 auringonlaskun aikaan.
Jeesus kuoli siis nisanin 14. päivä ja herätettiin kuolleista nisanin 16. päivä.
Ei oikein laskut pidä yhtä tapahtumien kanssa.
Olen ollut Israelissa juuri pääsijäisenä ja he tietävät tapahtuman olevan torstai.
Näin se menee myös matemaatisesti, kuoli torstai aamuna, herätettiin kolmantena aamulla.
Siinä tulee 3/ 3 pv/ yötä.
Niin vaihtuu.
Torstai-iltana oli pesahin vietto Jerusalemissa ylähuoneessa, jonka jälkeen Jeesus pisti alulle oman kuolemansa muistonvieton. Hän puhui heidän kanssaan pitkään ja piti sydäntä lämmittävän rukouksen ja he lauloivat ylistyspsalmeja. Sitten he menivät Öljyvuorelle Getsemanen puutarhaan. Oli yö eli Nisanin 14. päivä oli alkanut ja Jeesus sitten pidätettiin ja häntä kuulusteltiin laittomasti pitkin yötä, ruoskittiin ja pilkattiin ja aamun valjettua hänen edessään oli matka Golgatalle ja kuolema siellä mitä tuskallisimmalla tavalla n. klo 15. Oli siis edelleen Nisan 14, päivä, kylläkin oli keskiyöllä meidän ajanlaskumme mukaan päivä muuttunut perjantaiksi. Ja hänet haudattiin ennen kuin alkoi Nisanin 15. päivä auringonlaskiessa, joka oli siis suuri sapatti.
Silloinhan kuukauden ensimmäinen päivä ratkaistiin sen perusteella, milloin kuun ensi sirppi oli nähtävissä taivaalla. Myöhemminhän juutalaiset ovat kai alkaneet käyttää tähtitieteellistä kuun ensimmäisen päivän asettamistapaa ja se on ainakin 18 tuntia ja enemmänkin aikaisempi kuin se, milloin kuun ensi sirppi näkyy taivaalla. Miten he määrittävät sitten pesahin, 14. vai 15. päivä vai molemmat, siitä en tarkkaan tiedä, mutta välttämättä se ei tapahdu enää täsmälleen samana päivänä kuin vuonna 33. Jeesus oli haudan unessa osia kolmesta päivästä, tuo sanonta kolme päivää ja yötä mahtuu tähän tapaukseen silloisen raamatullisen merkityksen ja sanonnan mukaan kuten Joonankin tapauksessa.
Älä aina mollaa luterilaisia jotka on Jeesuksen uhrilla pelastetut kuoleman laista. Vapauden lakiin. SUURI SHAPATTI OLI PÄÄSIÄINEN. . tappelet ainoata pelastajaasi vastaan .
Pystytkö Kes tarkistamaan alkukielestä, mikä on tämän sanatarkka käännös:
#Jeesus sanoi Matt. 12:40: "Niin kuin profeetta Joona oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä." ¤
Älä sekoita luterilaisia, jotka ovat katolisteja, ja Luther oli enimmäinen eurooppalainen antisemitisti.
Gen 12
1 Ja Herra sanoi Abramille: "Lähde maastasi, suvustasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan.
2 Niin minä teen sinusta suuren kansan, siunaan sinut ja teen sinun nimesi suureksi, ja sinä olet tuleva siunaukseksi.
3 Ja minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat, JA KIROAN NE jotka sinua kiroavat, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä."
Jumala mollasi Luhtherin.
Tässä;
Paitsi merkki Joonan profeetan, kuten sillä oli Joona vatsassa meripedon kolme päivää ja kolme yötä niin kuin Poika ihmisen sydämessä maan kolme päivää ja kolme yötä.
Kes.
Eli tarkoitaa että kolme täyttä päivää ja kolme täyttä yötä ?
Ei tarkoita välttämättä täyttä. Jeesuksen ylösnousemuksen sanotaan tapahtuneen kolmantena päivänä, ei neljäntenä.
Kertaus:
Juutalaiset päivät alkoivat auringon laskiessa. Kristus kuoli perjantai-iltapäivänä 14. nisankuuta vuonna 33. Hänen ruumiinsa pantiin hautaan ennen kuin aurinko laski tuona päivänä. Nisankuun 15. päivä alkoi tuona iltana ja kesti lauantain, viikon seitsemännen ja viimeisen päivän, auringonlaskuun. Tuolloin alkoi 16. nisankuuta, ja se jatkui sen päivän auringonlaskuun, jota me sanomme sunnuntaiksi. Jeesus oli siis kuolleena ja haudassa ainakin jonkin aikaa 14. nisankuuta, koko nisankuun 15. päivän sekä yön tunnit nisankuun 16. päivänä. Kun haudalle tuli naisia sunnuntaiaamuna, hän oli jo saanut ylösnousemuksen.
Jeesus oli haudassa osia kolmesta päivästä.
Näin Raamattu sen ilmoittaa. Jos olisi puoli jotain, päivää tai yötä, se olisi tuotu julki.
Kysymys ei ole ylösnousemuksesta. Hauta oli maan tasalla ja Ylösnousemus tapahtui silloin kun Hän kirkastettiin ja nousi isän luo.
Mitä oikein sotkette? Raamattu kertoo selvästi miten asiat menivät.
Mitähän Kesitas tuossa yrittää selittää Kristuksen ylösnousemuksesta? Hän siis nousi kuolleista jälleen henkiluomuksena kolmantena päivänä, joka oli Niisanin 16. päivä. Ja palasi taivaaseen 40 päivän kuluttua, eikö näin ollut.
Laitetaan Johanneksen näkemys ristiinaulitsemis- asiasta; 31 Silloin oli valmistuspäivä, ja alkava sapatti oli erityisen suuri juhla. Jotta ruumiit eivät jäisi sapatiksi ristille, juutalaiset pyysivät Pilatukselta, että ristiinnaulituilta lyötäisiin sääriluut poikki ja heidät otettaisiin alas.
Tapahtuma ristillä oli aika- janana seuraavanlainen. Jeesus ripustettiin ristille kello 9 aamulla, ja hän kuoli kello 3 iltapäivällä.
Tämä oli karkauspäivän (valmistuspäivän) aattona, eli torstaina.
Sapattihan oli lauantaina, ja erityisen suuri juhla, valmistuspäivä, joka myös oli sapatti perjantaina ja niiden aattona Jeesus naulittiin ristille. Johannes vahvistaa asian 19 luvussa ja jatkaa jakeessa
42
Siihen he nyt panivat Jeesuksen, koska oli juutalaisten valmistuspäivä ja se hauta oli lähellä.
Päivä oli siis torstai, koska perjantai, sekä lauantai olivat sapatteja.
Mainitsemasi perjantai oli erityisen suuri sapatti, silloin ei Juutalaisen Lain mukaan saanut ihminen olla kuolleena ristillä, eikä näkyvissä.
Häet herätettiin kolmantena päivänä aamulla, joten osaat itsekin laskea, mitä ne olivat.
Torstai ennen iltaa (18 ) kuoli, erityinen sapatti, toinen päivä ja lauantai sapatti (varsinainen sapatti) aamulla, ennen klo 18, siinä se, kolme yötä ja päivää.
Kristittyjen sapattihan on väärällä paikalla, syyn varmaan tiedätkin sunnuntaina, silloin Jeesus oli jo matkalla kirkastettuna.
Pitää muistaa, että Raamatun tuntijat eivät selittele, he siteeraavat Raamattua kontekstissa.
Jeesuksen elämässä ei ole osia, ihmisillä niitä on.
Lääkärille selitellään.
Kerro miten ne menivät?
Ne on varmasti kerrottu jo edellä. Sekotat sen, ettei perjantai ollut sapatti, vaan lauantai oli suuri sapatti. Edeltä lainaus:
"Auringon laskettua (siis perjantaina) alkoi nisanin 15. päivä, joka oli viikoittainen sapatti (perjantai-illasta lauantai-iltaan). Tuona vuonna se osui happamattomien leipien juhlan ensimmäiselle päivälle. Juhlan ensimmäinen päivä oli aina sapatti riippumatta siitä, mikä viikonpäivä oli kyseessä. Koska nuo kaksi sapattia osuivat samalle päivälle, kyseessä oli ”suuri” sapatti.
Jeesus kuoli perjantaina n. klo 15 "
Nyt tämä osaltani riittää, jos ei usko, niin ei sitten usko.
Mitä oli ennen kerrottu?
Mutta Sinun asiaan.
On hankala keskustella sekulaarin pakanan kanssa, joka ei tajua, että juutalainen sapatti on meidän lauantaina, ja karkauspäivä on ”er
Luukas kirjoittaa näin 23 luvussa.
52 Joosef meni Pilatuksen puheille ja pyysi Jeesuksen ruumista.
53 Hän otti sen ristiltä, kääri pellavavaatteeseen ja pani kallioon hakattuun hautaan, johon ei vielä ollut haudattu ketään.
54 Oli valmistuspäivä, sapatti oli juuri alkamassa.
55 Naiset, jotka olivat Jeesuksen kanssa tulleet Galileasta, lähtivät Joosefin mukaan. He näkivät, kuinka Jeesuksen ruumis pantiin hautaan.
Kysymyksessä oli sapatin aatto, mutta kun samana pääsijäisenä vietettii erityistä sapattia, eli karkaupäivää, oli myös perjantai sapatti.
Sapatin aatto oli torstaina.
Aika yksinkertaista on asettaa niitä Gregoriaaniseen kalenteriin, koska käytämme aivan muuta
Gregoriaanisen kalenterin kuukausia nämä vastaavat suunnilleen seuraavasti:
1. nisan ( abib ) maalis-huhtikuu
2. ijjar ( siv ) huhti-toukokuu
3. sivan touko-kesäkuu
4. tammus kesä-heinäkuu
5. ab heinä-elokuu
6. elul elo-syyskuu
7. tisri ( etanim ) syys-lokakuu
8. hesvan ( bul ) loka-marraskuu
9. kislev marras-joulukuu
10. tebet joulu-tammikuu
11. sebat tammi-helmikuu
12. adar helmi-maaliskuu
Panen selvyyden vuoksi kalenterin periferian, josta näkee sen vaikeudet;
Juutalainen kalenteri on tyypillinen lunisolaarinen kalenteri, joka perustuu sekä auringon että kuun kiertoon ja muistuttaa tässä suhteessa esimerkiksi kiinalaista kalenteria. Tässä suhteessa se eroaa sekä puhtaasti kuunkiertoon perustuvasta islamilaisesta kalenterista että puhtaasti auringonkiertoon perustuvasta gregoriaanisesta kalenterista.
Juutalaisessa kalenterissa jokainen kuukausi on joko 29 tai 30 päivän pituinen, ja kuukauden alku sattuu aina uudenkuun aikaan tai lähelle sitä.
Täten vuodessa on tavallisesti 353–355 päivää, mutta tietyin väliajoin vuoteen lisätään ylimääräinen KOLMASTOISTA KUUKAUSI, jotta kalenterin kuukaudet aina pysyisivät SUUNNILLEEN SAMANA vuodenaikana. Näin tehdään 19 vuotta kestävän Metonin jakson aikana seitsemän kertaa, jakson kolmantena, kuudentena, kahdeksantena, yhdentenätoista, neljäntenätoista, seitsemäntenätoista ja yhdeksäntenätoista vuotena.
Juutalaisen kalenterin vuosiluvut alkavat vuodesta 3761 eaa, jota on pidetty maailman luomisen ajankohtana. Kalenterin mukainen vuosi 5772 alkoi 28. syyskuuta 2011 ja loppui 16. syyskuuta 2012.
Kalenteriin lisätään myös karkauspäivä, joka on sapatti ja kun se asettuu Pääsiäiseen, se in erityisen suuri juhla.
Juuri tämä juhla sattui Jeesuksen ristiinnaulitsemisen aikaan ja oli edellinen päivä sapattia, eli perjantai.
Koska juutalainen Laki ei mahdollistanut tärkeiden asioiden tekoa sapattina, niin silloin ei voitu myöskään aktivoida ko. rangaistusta ja koko Jeesuksen kuulustelussa olikin kiire, että saisivat tuomion toteutumaan ennen perjantaita, eli erityistä sapattia.
Suomessahan on kristityillä alkuseurakunnan tapa, sapatti on viikon ensimmäisenä päivänä, eli sunnuntaina. Meillä on käytössä Juliaaninen kalenteri, joka nimi tulee Keisari Julius Gesarista.
55544 sekoittaa kalenterit keskenään.
Matteuksella oli tapana kirjoittaa joitakin selityksiä Vanhasta Testamentista kirjaansa: "Että kävisi toteen..." Esim. Matt.2;5, 17, Matt.3:3, Matt.4:14 y.m.
Minä ymmärrän että Matteus halusi selittää Joonan merkkiä sanoessaan "niinkuin Joona oli kalan vatsassa kolme päivää... Välimerkkejä ei ollut alkutekstissä ennenkuin 1500-luvulla. Luulen että Jeesus sanoi vain "teille annetaan vain Joonan merkki!"
Joonan merkki oli varoitus että hävitys tulee 40 päivää myöhemmin. Jerusalem hävitettiin 40 vuotta myöhemmin, mutta sitä ei Matteus tiennyt kirjoittaessaan.
Jeesus lupasi nousta haudasta kolmantena päivänä.
Tunnen juutalaisen ajattelutava, koska olen heitä ja saanut juutalaisen kasvatuksen.
Tuo toteamuksesi on oikea, mutta miksi? Siksi jos meniaat käännyttää juutalaisia, kuten Matteus teki, pitää aina lähteä Heidän hyvästä Jumalasta, Vanhast Testamentista, ei kuten pakanoille suoraan Jeesuskesta, muuten he lukkiintuvat täysin.
Siksi Hän otti ristiinnulitsemisen ja kirkastumisen välin Joonaan tarinasta, että juutalaiset edes kuulisivat Häntä, näinhän teki Jeesuskin.
Olen asian kokenut sukupiirissä, sekä Israelissa, se on aika kova juttu päästä heidän "ihon alle".
Hyvää joulun odotusta.
aamuna paksun paksua valhetta:
###
Kesitas
10.12.2017 9:29
Tunnen juutalaisen ajattelutava, koska olen heitä ja saanut juutalaisen kasvatuksen.
###
taako tuo "ihon alle pääseminen" homostelua juutalaisen kanssa vai onko kyseessä tavanmukaisen oikeutettu palestiinalaisten sortaminen?
Kannattaa kysyä saarvaaja veljeltä
Oliko se vastaus Matteuksen juttuihin?
Pysy asiassa.