En oo sitä aina hyväksynyt, oon huutanut ja raivonnut ja valuttanut lohduttomia kyyneliä, koska en voi, en saa. Ja sitten taas opin hengittelemään, kevyesti, onko se oikeaa ilmaa edes.
Oikeesti, en usko seuraavaan elämään.
Oikeesti, en usko seuraavaan elämään.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sellaista se elämä on, aina ei saa sitä mitä haluaa. Pettymykset kuuluvat elämään ja niiden kanssa on opittava elämään. Minä olen ollut useamman vuoden ajan surullinen, koska en saanut jatkaa työntekoa minulle rakkaimmassa työpaikassa, mutta minun on ollut pakko hyväksyä se etteivät työkaverit olleet samaa mieltä eli heidän mielestään en ollut heille sopiva työkaveri. Olen siitä surullinen loppuelämäni ajan, mutta olen oppinut hyväksymään asian.
Ai, puhutsä taas ”mun suulla”, LOL! Hyvin provottu. Ihan ”rakkaimmassa työpaikassa”..? 😂Yksi huonoimmista työpaikoista ever, ainakin muutamia hirveimpiä työkavereita 🙁. Mut näähän on niitä sun ”ihanii ihmisii”... Voi hel... who needs enemies etc. Osoittaa vaan, et ei kannata slummailla! Olit sit mukana tässä vai jo osoitit siten hyödyllisyytesi ”ihanalle yhteisölle”..? Kaverivalintasi osoittaa sen... onnea!